Naruhyppely ja TV:stä tutut talent-voittajat haastavat suosikkilajeja tulevaisuudessa – suomalaiselle voimistelulle kuuluu hyvää vielä 125 vuoden jälkeen

Voimistelu sopii kaikenikäisille, kaikenkuntoisille ja erilaisia elämyksiä etsiville.

voimistelu
Voimistelu liikuttaa, Yle välittää
Voimistelu liikuttaa, Yle välittää

Yle juhlii 125-vuotista suomalaista voimistelua julkaisemalla ikimuistoisia voimisteluhetkiä vuosikymmenten varrelta Areenassa. Julkaisemme voimistelun juhlapakettiin kuukausittain uutta sisältöä.

Suomen Voimisteluliitto on 125 vuoden aikana kehittynyt maan ensimmäisestä urheilun keskusjärjestöstä Suomen suurimmaksi ryhmäliikuntaketjuksi. Vuonna 2019 harrastajia oli lähes 127 000, mikä tekee Voimisteluliitosta Suomen suurimman tyttöjen ja naisten liikuttajan.

Jo 1900-luvun alussa suomalainen naisvoimistelu niitti mainetta maailmalla ja vuonna 1948 Suomen telinevoimistelijat toivat Lontoon olympialaisista kotiin kaikkien aikojen menestyssaliin: 10 olympiamitalia.

Naisvoimistelijoita
Tanhuvaaran Urheiluopisto perustettiin aikanaan naisvoimistelijoiden toimesta.Tanhuvaaran Urheiluopisto

Sen jälkeen kansainvälistä menestystä on tullut etenkin joukkuevoimistelussa, jossa Suomi on maailmanmestaruuksien määrällä mitattuna MM-historian menestynein maa.

Kaikkiaan Voimisteluliiton alta löytyy yhdeksän kilpalajia, mutta voimistelusta puhuttaessa on tärkeää muistaa myös ei-kilpailullinen puoli. Esimerkiksi jo 1950-luvulla alkanut Gymnaestrada-perinne on yhä voimissaan ja voi hyvin.

Mutta missä suomalaisessa voimistelussa tällä hetkellä mennään? Yle Urheilu otti juhlavuoden kunniaksi selvää.

Menestyslajissa kehitytään edelleen

Suomalaisesta naisvoimistelusta kehittynyt joukkuevoimistelu on lähes 15 000 harrastajallaan Voimisteluliiton kilpailulajeista suosituin – eikä vahva asema ole heti järkkymässä.

– Olemme menneet joukkuevoimistelussa hurjasti eteenpäin. Toiminta on kehittynyt ja seuratyö vahvaa. Meillä on ollut tavoitteena laajentaa kärkeä ja pysyä koko ajan huipulla, Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso kertoo.

Joukkuevoimistelun maailmanmestaruudesta kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja ensimmäisistä viisistä kilpailuista Suomi juhli MM-kultaa neljästi. Sittemmin Venäjä on noussut vahvana maana vain kahden mestaruuden päähän kymmenen MM-kultaa kahmineesta Suomesta.

Minetit MM-kisat 2019
Carita Berg

Venäläisjoukkue Madonna on vienyt kaksi edellistä maailmanmestaruutta, mutta Laakson mukaan Suomi ei ole jäänyt Venäjän jalkoihin.

– Voittaako sen Venäjä vai Suomi, se on todella pienestä kiinni. Ei voi sanoa, että kilpailutapahtumissa Venäjä olisi mennyt ohitsemme.

Laakso ei harmittele Venäjän menestystä – päinvastoin.

– Hyvä vain, että on tullut toinen maa. Onneksi Bulgaria ja Japani kirittävät meitä kaikkia eteenpäin aivan, kuten OVO ja Minetit kirittävät suomalaisia seuroja tekemään enemmän ja parempaa työtä.

Joukkuevoimistelussa maailman kärjen taso on äärimmäisen kova. Kärkiurheilijat ovat todellisia huippu-urheilijoita, jotka harjoittelevat useamman tunnin päivässä. Kun Yle Urheilu vietti marraskuussa Minettien Emmi Nikkilän kanssa päivän, oli Mineteillä vuorossa kevyt harjoittelupäivä: vain kolmen tunnin treenit.

KATSO TÄSTÄ TARINA EMMIN PÄIVÄSTÄ YLE URHEILUN INSTAGRAMISTA (siirryt toiseen palveluun)

Kanveesi Helsinkiin

Rytmistä voimistelua on kehuttu maailman kauneimmaksi urheilulajiksi, eikä väite ole tuulesta temmattu. Vaikka liikkeet näyttävät vaivattomilta ja helpoilta, eivät ne sitä todellisuudessa ole. Takana on tuhansia tunteja työtä, kuten Riossa vuonna 2016 sijalle 21. yltänyt Katja Volkova on kertonut.

Maria Laakso kertoo, että Volkovalle on tulossa nuoria uusia seuraajia. Voimisteluliitto panostaa kuitenkin ennen kaikkea rytmisen voimistelun joukkueeseen.

– Selkeä päälinjamme on joukkuelinja. Uskomme, että maajoukkueella on vielä mahdollisuus päästä Tokion olympialaisiin. Rytminen voimistelu on kasvanut Suomessa hyvin ja lajissa on lupaavia voimistelijoita.

Erityisesti Laakso iloitsee Mäkelänrinteeseen elokuussa valmistuvasta Urhea-hallista. Urheilu-uransa Rion jälkeen vain 19-vuotiaana päättänyt Volkova kertoi lopettamispäätöksensä syntyneen nimenomaan puutteellisten harjoitteluolosuhteiden takia. Helsingissä ei ollut voimistelukanveesia, joten Volkova harjoitteli Kisakalliossa Lohjalla.

Ekaterina Volkova Rion esikisoissa 2016.
Ekaterina Volkova Rion esikisoissa 2016.AOP

Uudesta urheiluhallista kanveeseja sen sijaan löytyy – peräti kaksin kappalein.

– Olemme antaneet olosuhteissa päivittäin etumatkaa toisille. Kuten Katja sanoi, meidän tytöt harjoittelivat kuin futarit asfaltilla.

Olosuhteiden kehittyminen on tärkeää, sillä laji on muuttunut viime aikoina valtavasti.

– Olemme lisänneet vaikeuspisteitä ohjelmaamme. Kaikki muutkin ovat tehneet niin. Se vaatii jokaiselta joukkueelta vahvan suorituksen. Koska ohjelma on vaikea, pieniä virheitä mahtuu mukaan, mutta se on kaikilla joukkueilla ihan siitä kiinni, tuleeko alle onnistuminen.

Toisaalta yllätyksellisyys kilpailuissa on lisääntynyt, sillä virheiden myötä myös vahvat joukkueet voivat romahtaa.

– Laji on muuttunut sen kaltaiseksi, kun välineillä lasketaan vaihtoja ja irrotuksia ja kiinniottoja ja niistä tulee vaikeuspisteitä.

Laakso uskoo yhä Suomen maajoukkueen mahdollisuuksiin edetä Tokion olympialaisiin. Joukkue tavoittelee olympiapaikkaa EM-kisoissa ensi kesäkuussa, mikäli koronatilanne mahdollistaa kilpailut.

Telinevoimistelijat tähtäävät Pariisiin

Telinevoimistelijoista etenkin Espoon Telinetaitureiden permantotaituri Emil Soravuo ja Oskari Kirmes tavoittelevat paikkaa Tokion olympialaisista. Viimeiset paikat jaetaan ensi kevään EM-kisoissa. Joulukuussa Turkissa järjestetyissä EM-kisoissa suomalaishuippuja ei sen sijaan nähty, sillä kisat menettivät olympiakarsintastatuksensa.

– Miesten telinevoimistelu on hyvässä hapessa ja kärki on laajentunut. Olemme tehneet järjestelmän rakentamista pitkään ja tähtäin on, että yksilösuorittajista pääsisimme joukkueena kisaamaan Pariisissa.

Oskar Kirmes
Oskar Kirmes.European Pressphoto Agency EPA

Kirmes on valmistautunut olympialaisiin poikkeuksellisesti armeijassa. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä varusmiespalvelus vasta Tokion olympialaisten jälkeen, mutta koronavirus sotki suunnitelmat.

Myös telinevoimistelijat hyötyvät Helsinkiin tulevasta Urhean Olympiavalmennuskeskuksesta. Maria Laakson mukaan A-maajoukkue siirtyy Urheaan harjoittelemaan sen valmistuttua.

Naisten telinevoimistelussa riittää Laakson mukaan harrastajia, joista nousee myös uusia kärkiurheilijoita.

– Olemme selkeästi menneet eteenpäin ja monia hyviä nuoria on tulossa. Maajoukkueessa on myös muutama hyvä aikuisurheilija. Siellä on ihan hyvä tulevaisuus ja uudet olosuhteet päivittäisharjoittelussa tukevat seuraavalle tasolle siirtymistä ihan varmasti.

Vauhtia, voltteja ja Talent-voittajia

Hieman uudemmista kilpailulajeista erityisesti akrobatiavoimistelu, tanssillinen voimistelu ja TeamGym ovat kasvattaneet Suomessa suosiotaan.

Akrobatiavoimistelun suosio kasvoi erityisesti viime keväänä, kun Tampereen Voimistelijoiden Akrotaiturit ihastutti suomalaiskatsojia Talent Suomen kuudennella tuotantokaudella. Lopulta voitto ja 30 000 euron palkintopotti matkasivat Tampereelle.

– Akrobatiavoimistelussa voi perheliikunnasta lähtien esiintyä ja kilpailla eri ryhmissä, Laakso iloitsee.

Toinen päätään nostanut kilpailulaji on vahvasti Pohjoismainen TeamGym, joka on nimensä mukaisesti joukkuelaji. Se muodostuu kolmesta erilaisesta kilpailusuorituksesta: tanssillisesta vapaaohjelmasta, volttisarjoista volttiradalla sekä korkeista volteista trampetilla.

Myös TeamGymiä voi harrastaa erilaisissa porukoissa, sillä ryhmiä on niin tytöille, pojille kuin sekajoukkueillekin.

– TeamGymissä yhdistyvät vauhti, voltit ja yhdessä tekeminen, Laakso summaa.

TeamGym sopii esimerkiksi telinevoimistelua harrastaneille, sillä siitä löytyy telinevoimistelusta tuttuja liikkeitä. Ikäjakauma on kuitenkin telinevoimistelua kattavampi, sillä TeamGymissä voi kilpailla pidemmälle aikuisikään asti.

Suomessa aikaisemmin näytösvoimisteluna tunnettu TeamGym on erityisen suosittua Ruotsissa ja Tanskassa, sillä se on molemmissa kaikista suosituin voimistelulaji.

Teamgym
Milla Vahtila / Voimisteluliitto

Kolmas suosiota viime aikoina kasvattanut kilpailulaji on tanssillinen voimistelu, jossa on myös varttuneimmille suomalaisille tuttuja piirteitä.

– Tanssillinen voimistelu on sitä vanhaa suomalaista naisvoimistelua. Meillä on valtavia massoja ihan lapsista lähtien, mutta toisaalta myös yli 40-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden sarjat, eli esiintyä ja kilpailla voi myös eri-ikäisenä.

Laakso näkee, että tanssillinen voimistelu on kehittynyt sarjoista viime aikoina eniten.

– Pelkästä esiintymisestä ja kisailusta on lähdetty kilpailupuolelle. Kilpaileminen on lisääntynyt kaiken ikäisissä eri tasoilla, mutta myös aikuisvoimistelijoiden kilpaileminen on selkeästi lisääntynyt.

Sen sijaan 2000-luvulla nousseessa trampoliinivoimistelussa liitossa tehdään vielä töitä, jotta useammalla paikkakunnalla olisi paremmat harrastusmahdollisuudet.

– Meidän pitää saada vielä vähän enemmän urheilijoita ja pikkuhiljaa rakentaa toimintaa, mutta muutamilla valmentajilla on Suomessa on kova tahtotila muutamilla valmentajilla tehdä sitä työtä niin hienosti, että saadaan myös urheilijoita jossain vaiheessa kilpailemaan arvokkaimmilla kansainvälisillä areenoilla.

Etävoimistelua vaikka autotallissa

Koronapandemia on aiheuttanut haasteita suomalaiselle urheiluelämälle, mutta voimistelu on selvinnyt Maria Laakson mukaan vaikeasta tilanteesta erinomaisesti. Monessa seurassa tilanteeseen on suhtauduttu ennakkoluulottomasti ja pyritty löytämään turvallisia tapoja harrastaa ja kilpailla.

– Voimistelijat ovat pystyneet jatkamaan voimistelua ja viimeisimpänä mukaan ovat tulleet etäkilpailu- ja harrastamismahdollisuudet, Laakso kertoo.

Yle Urheilu seurasi keväällä Elise-Vantaan rytmisen voimistelun valmennusryhmän etäharjoituksia, jotka pidettiin Instagramin välityksellä. Suomen rytmisen voimistelun maajoukkue osallistui puolestaan joulukuussa kansainväliseen etäkilpailuun, jossa joukkueita oli lisäksi Italiasta ja Moskovasta.

Etätuomari kilpavoimistelukisoissa.
Matti Myller / Yle

Laakso uskoo, että etäkilpailuja nähdään jatkossakin, vaikka koronasta olisi jo selvitty. Muiksi 2020-luvun trendeiksi Laakso nostaa perheliikunnan.

– Uskon, että perheet haluavat liikkua yhdessä, mutta en tarkoita ehkä perinteistä perheliikuntaa. Uusi perheliikunta on sellaista, että vanhemmillakin syke nousee ja hiki virtaa.

Yhteiseen tekemiseen liittyy kiinteästi myös 1950-luvulta lähtenyt Gymnaestrada-perinne, joka elää ja voi hyvin. Kansainvälinen voimistelufestivaali keräsi vuonna 2015 Helsinkiin yli 20 000 voimistelijaa ja lippuja tapahtumiin myytiin 78 000. Seuraava Gymnaestrada pidetään Tampereella 2022 ja sen jälkeen suomalaiset pääsevät 2023 Amsterdamiin World Gymnaestradaan samoilla ohjelmilla.

Gymnaestrada World Team
Yle

Myös parkourista kiinnostuneita on yhä enemmän. Freerunning on Kansainvälisen voimisteluliiton alla ja monissa voimisteluseuroissa voi harrastaa myös freegymiä.

Toinen päätään nostava uusi laji on rope scipping, naruhyppely, joka on vanhemmalle väestölle tuttua koulujen pihalta.

– Se on myös oheismuoto esimerkiksi rytmisessä voimistelussa.

Laakso riemuitsee ennen kaikkea voimistelun monipuolisuudesta: Tarjontaa on kaikenikäisille, kaikenkuntoisille ja erilaisia elämyksiä etsiville. Lajia voivat harrastaa niin lähikoululta yhteistä tekemistä kaipaavat aikuiset kuin kansainväliselle kilpatasolle tähtäävät huippu-urheilijatkin.

– Voimistelu antaa mahdollisuuden ilmaista itseään eri tavoin ja se on eri tavalla elämänkulussa mukana. Se voi olla tukilaji jollekin toiselle lajille, ainut kuntoilumuoto tai ikäihmiselle vaikka tapa, jolla voi pidentää kotona asumista.

Lue myös:

Yle juhlii 125-vuotista suomalaista voimistelua julkaisemalla ikimuistoisia voimisteluhetkiä vuosikymmenten varrelta Areenassa. Julkaisemme voimistelun juhlapakettiin kuukausittain uutta sisältöä.

SM-kullan napannut rytmisen voimistelun maajoukkue on vaikeuttanut ohjelmiaan – Tokio-haave elää vahvana

Oskar Kirmeksen suunnitelmat menivät uusiksi: telinevoimistelija jahtaa nyt paikkaa Tokioon armeijan harmaissa ja odottaa tietoa EM-kisoista kovassa tikissä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat