Hyvin harva todennäköisesti tietää, että tänä viikonloppuna Salpausselän kisoissa Suomen hiihtäjät ovat muiden maiden tavoin kilpailleet maailmancupin pisteiden lisäksi myös maapaikoista reilun vuoden päästä häämöttäviin Pekingin talviolympialaisiin. Totta se kuitenkin on, vaikka nykyisessä koronaviruspandemiatilanteessa koko talviolympialaisten järjestäminenkin on vielä epävarmaa.
Taustalla on hyvin monimutkainen systeemi. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maastohiihdon kilpailupäällikkö Pierre Mignerey esitteli Yle Urheilulle lauantaina Lahdessa paperilapulle kirjoitettuna hyvin vaikeaselkoista kaavaa, jonka perusteella maapaikat ensi vuoden olympialaisiin jaetaan tämän kauden maailmancupien, MM-kisojen ja nuorten MM-kisojen tulosten perusteella.
Olympialaisten urheilijakiintiötä on pienennetty - ja parhaat maat saavat tuoda olympialaisiin yhteensä parhaassa tapauksessa kahdeksan kilpailijaa per sukupuoli.
Olympiakarsintaa käydään kaudella, jolloin kisojen järjestäminen ja niihin osallistuminen on epävarmaa.
– Ehkä siinä olisi pitänyt ajatella tätä. Nyt jää monta kisaa välistä. Kaikkia kisoja ei hiihdetä. Katsotaan myös, miten nuorten MM-kisojen käy. Tilanne koko ajan vaihtuu. Kauden lopuksi voi olla tilanne, että kisoja ei ole edes olemassa. Suurin osa maista ei ole käynyt kaikkia kisoja. On vähän poikkeuksellinen tilanne, Suomen päävalmentaja Teemu Pasanen sanoo.
Mignereyn mukaan olympiakarsintajärjestelmään ei tehdä muutoksia koronaviruspandemian takia, jos ei ole pakko.
– Jos kausi viedään läpi nykyisellä tavalla, muutokseen ei ole tarvetta, Mignerey sanoo.
"Isojen maiden tuskin täytyy olla huolissaan"
Maat saavat olympiarankingissa pisteitä siis maailmancupin kilpailujen lisäksi aikuisten ja nuorten MM-kisoista. Jokaisesta henkilökohtaisesta kilpailusta pisteitä olympiarankingiin keräävät kunkin maan kolme parasta urheilijaa ja joukkuekilpailuissa kunkin maan paras joukkue.
Tarkemman pohjan rankingpisteiden laskemiselle löydät täältä (siirryt toiseen palveluun). Rankingin viisi parasta maata ovat parhaassa asemassa, kun maapaikkoja jaetaan. Pierre Mignereyn mukaan pitäisi olla todennäköisesti viiden parhaan maan joukossa rankingissa, että saisi täyden määrän maapaikkoja olympialaisiin.
Suomi, Ruotsi ja Norja jättäytyivät pois viime vuoden lopussa maailmancupeista Davosissa ja Dresdenissä. Norja ei ollut mukana myöskään alkuvuodesta Tour de Ski -kiertueella. Suomelta puuttuivat Tour de Ski -kiertueelta kovimmat mieshiihtäjät ja naisten kärkinimistä Kerttu Niskanen joutui jättämään kiertueen kesken vatsataudin takia.
Suomen osalta poissaolot maailmancup-kilpailuista ovat johtaneet siihen, että Suomi ei ole tällä hetkellä epävirallisessa olympiarankingissa miehissä ja naisissa viiden parhaan maan joukossa. Suomi on epävirallisessa olympiarankingissa miehissä ja naisissa sijoilla seitsemästä kahdeksaan. Se tullee kuitenkin nousemaan reippaasti.
– Isojen maiden tuskin täytyy olla huolissaan, mutta ranking on hyvä ottaa huomioon, Mignerey kuvailee.
– Virolaisia ei esimerkiksi kisannut Lahdessa lauantaina lainkaan, mutta Virolla on sunnuntaina viesteissä joukkueet. Viesteistä ja joukkuekisoista tulee paljon pisteitä.
Mignerey myöntää, että olympialaisten maapaikkojen jakosysteemi on hyvin monimutkainen. FIS-pomo löytää kuitenkin yhden pääsyyn vaikeaselkoiselle järjestelmälle.
– Maastohiihto on yksi lajeista, jossa jokaisella maalla pitäisi olla oikeus karsia paikasta olympialaisiin. Emme voi perustaa karsintajärjestelmää yhteen tiettyyn maarankingiin.
Penkkiurheilijalle monimutkaisen rankingin ymmärtämistä vaikeuttaa, että FIS:llä ei ole julkisesti missään esillä rankingtilannetta. Mignereyn mukaan FIS aikoo piakkoin julkaista simulaation rankingtilanteesta. Sitä ei kuitenkaan päivitettäisi joka viikonloppu.
– Tulisi sekavaa, kun sitten sekoitetaan maailmancupin maakilpailu ja tämä tietty olympiaranking, Mignerey perustelee ratkaisua ja sanoo, että aiemminkin olympiarankingtilanteita on päivitetty muutaman kerran vuodessa.
Hiihtoliitto kertoi ennen Tour de Ski -kiertuetta, että Suomen lähtöön kiertueelle vaikutti myös yhtenä syynä kilpailemattomuuden seuraukset olympiarankingiin. (siirryt toiseen palveluun)Suomen päävalmentaja Teemu Pasanen sanoo, että Suomi ei tee ratkaisuja kisaamisesta loppukauden maailmancup-kisoissa olympiarankingin ehdoilla. Pasanen korostaa, että kaikki kilpailemispäätökset tehdään terveysasiat edellä.
– Kauden jälkeen nähdään lopullinen tilanne. Mutta sille ei tässä vaiheessa mahda oikein mitään. Katsotaan, mikä tilanne on kauden jälkeen, Pasanen sanoo maapaikkojen muotoutumisesta.
Maat voivat asettaa Pekingin talviolympialaisissa yhteen kilpailuun lähtöviivalle aina korkeintaan neljä hiihtäjää. Suomi pystyy siis nimeämään yksittäiselle matkalle täyden määrän urheilijoita. Yksikään mitaliehdokas ei myöskään jää nimeämättä, mutta pelivarasta esimerkiksi sprinttiin erikoistuneiden kohdalla voi tulla pienempi kuin vaikkapa Norjassa.
– Osa meidän sprinttereistämme on aika yleishiihtäjä. Sinällään ei siis vaikuttaisi tähän. Mutta kauden jälkeen näkee lopullisen tilanteen, Pasanen sanoo.
Lue myös:
Therese Johaug palasi vakuuttavasti maailmancupiin – Norja valtasi kaikki kärkisijat
