Suora

  • Urheiluruutu

Lotta Haralan dopingrikkomus on Suomessa harvinaisuus ainakin kahdella tapaa – yleisurheilussa edellinen d-tapaus vuodelta 2010

Pika-aituri Lotta Haralan saama dopingtuomio on harvinaisuus suomalaisessa yleisurheilussa. Harvinainen se on myös mitä tulee kilpailukiellon pituuteen.

yleisurheilu
eemeli salomäki
Eemeli Salomäki on edellinen suomalainen dopingrikkomuksen tehnyt yleisurheilija.Tomi Hänninen

Suomen urheilun eettinen keskus Suek tiedotti perjantaina, että 100 metrin aitajuoksija Lotta Harala antoi elokuussa positiivisen dopingnäytteen.

SUEKin tiedotteen mukaan Harala antoi 5. elokuuta 2020 käydyssä Espoon GP:ssä dopingnäytteen, joka sisälsi piristeeksi luokiteltavaa 5-metyyliheksaani-2-amiinia (1,4-dimetyylipentyyliamiini). Haralan mukaan kielletty aine oli peräisin ravintolisästä, kreatiinivalmisteesta, jota hän käytti ennen kilpailua.

Harala sai tiedon positiivisesta dopingnäytteestään 25. elokuuta, ja B-näyte vahvisti A-näytteen tuloksen 15. syyskuuta.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta asetti Haralan kolmen kuukauden toimintakieltoon, joka päättyi 12. tammikuuta 2021. Harala hyväksyi tuomionsa.

Edellinen suomalaisessa yleisurheilussa nähty dopingrikkomus on vuodelta 2010. Tuolloin seiväshyppääjä Eemeli Salomäki antoi 21. elokuuta näytteen, joka sisälsi indometasiinia. Aine oli peräisin kipulääkkeestä, jolla Salomäki kertoi hoitaneensa olkapäätään.

Kuten Harala, Salomäki selvisi kolmen kuukauden kilpailukiellolla. Lieventävänä asianhaarana Salomäen tapauksessa pidettiin, että lääkeaine oli virheellisesti merkitty sallituksi ADT:n julkaisemassa Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2010 -oppaassa.

Haralan tapausta käsitellyt antidopingtaho piti todennäköisenä, että kielletty aine olisi tullut Haralan elimistöön ravintolisästä, jonka pakkauksessa tai tuoteselosteessa ainetta ei mainittu.

Suekin jokavuotisista testausraporteista käy ilmi, että vuosina 2010–2019 SUEK (tunnettiin Suomen antidopingtoimikuntana ADT:nä) teki yhteensä 30 879 dopingtestiä. Näistä dopingrikkomuksia löytyi yhteensä 85.

Lajeista eniten käryjä, 20 kappaletta, kertyi fitnessille. Voimanosto tuli tuomiossa toisena 13 käryllään.

Raporttien mukaan 85 dopingrikkomuksesta 16:ssa seuraamus oli pelkkä varoitus. Kilpailukielloista puhuttaessa viidessä tapauksessa urheilija on tuomittu kahden kuukauden toimintakieltoon. Kahden vuoden dopingpanna oli rangaistuksena yleisin, 32 kappaletta. Haralan kolmen kuukauden tuomio on siis harvinainen ja rangaistusasteikon alimmasta päästä.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta kertoi tuomiossaan, että Haralan elimistöstä löytyneen aineen määrä oli niin pieni, ettei sillä ollut suoritusta parantavaa vaikutusta. Harala sivusi Espoossa ennätystään 13,13. Myöhemmin elokuussa hän paransi ennätystään kahteen otteeseen lukemiin 13,07.

Lautakunta piti voimassa Espoon GP:n jälkeen tehdyt tulokset.

Jos Haralan dopingrikkomus on harvinaisuus kilpailukiellon pituudessa, sitä se on myös hänen lajissaan.

Harala on vasta viides suomalainen yleisurheilija, joka on tuomittu dopingrikkomuksesta 2000-luvulla. Ennen häntä ja edellä mainittua Salomäen tapausta (2010) positiivisen dopingnäytteen antoivat pikajuoksija Ville Vakkuri (2001), kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja (2006) ja kiekonheittäjä Mikko Kyyrö (2007).

Vakkuri sai kahden vuoden kilpailukiellon nandrolonin käytöstä, Tiisanoja kaksi vuotta testosteronista ja Kyyrö varoituksen glukokortikosteroidista.

Lue myös:

Lotta Haralalle kolmen kuukauden toimintakielto dopingrikkomuksesta: Aitajuoksijan antamasta dopingnäytteestä löytyi pieni määrä piristettä

Lotta Harala kommentoi dopingtapaustaan Instagramissa – "Haluan kertoa teille, minkä asian kanssa olen elänyt viimeiset kuukaudet"

Miksi Lotta Haralan dopingrangaistuksesta kerrottiin vasta nyt? Urheiluoikeuden asiantuntija vastaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat