Suora

  • Elävä arkisto esittää

Suomen alppihiihto- ja lumilautatähtien loukkaantumisten lista on karmivaa luettavaa – lääkäriltä tyly arvio: "Alppilajeissa 13–15 prosenttia urheilijoista loukkaantuu"

Suomen alppihiihto-, freestyle- ja lumilautamaajoukkueissa loukkaantuneiden listat ovat olleet pitkiä. Lumilautamaajoukkueen kokoonpanosta peräti seitsemän laskijaa kymmenestä on ollut viime aikoina loukkaantuneena.

talviurheilu
Rosa Pohjolainen
Rosa Pohjolainen on yksi Suomen alppimaajoukkueen loukkaantuneista urheilijoista. Pohjolaisen polvi leikattiin tammikuussa ja hänen kautensa on ohi.Tomi Hänninen

Sunnuntain Urheilustudiossa keskustellaan alppilajien loukkaantumisista. Studiovieraana on polvileikkauksesta toipuva Rosa Pohjolainen.

Suomalaisten alppihiihto-, freestyle- ja lumilautamaajoukkueiden parin viime kauden loukkaantuneiden lista on tylyä luettavaa.

Alppihiihdon miesten joukkueessa Niklas Järvikareen kausi on ohi eturistisidevamman takia, viime kaudella Jens Henttinen ja Arttu Niemelä lopettivat uransa lukuisten loukkaantumisten takia. Naisten puolella vain Riikka Honkanen on laskukunnossa, Erika Pykäläinen, Rosa Pohjolainen ja Nella Korpio ovat sivussa.

Freestylessä freeski-joukkueesta loukkaantumisista parin viime kauden aikana ovat kärsineet Elias Syrjä ja Anni Kärävä ja kumparelaskussa Jimi Salonen.

Lumilautamaajoukkueen tilanne sen sijaan on kaikkein karmivin: kymmenestä laskijasta peräti seitsemän on ollut enemmän tai vähemmän telakalla loukkaantumisten takia.

Luettelo on pitkä, mutta tästä huolimatta asiantuntijat vakuuttavat, ettei tilanne ole poikkeava.

– Tässä on monta liikkuvaa osaa, jotka aiheuttavat näitä vammautumisia, valitettavasti ne eivät ole epätyypillisiä lajeille, kertoi ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sikri Tukiainen.

Tukiainen toimi aikoinaan lumilautajoukkueen lääkärinä ja on tällä hetkellä alppihiihdon ja freestylemaajoukkueiden lääkäri. Hänen mukaansa loukkaantumistilastot ovat pysyneet vakiona.

– Esimerkiksi alppilajeissa 13–15 prosenttia urheilijoista loukkaantuu. Alppipuolella on enemmän polvivammoja, kun taas lumilautailussa tulee pään ja yläraajojen vammoja.

Urs Kryenbühl
Katso video kuvaa klikkaamalla

Tukiaisen mukaan lajeissa pyritään minimoimaan loukkaantumisia, mutta kaikissa niissä lajeissa, joissa ollaan ulkoilmassa, korkealla ja mennään lujaa, on asioita, joihin ei voida vaikuttaa.

– Emme pysty vaikuttamaan esimerkiksi lumeen. Samalla radalla voi olla kolmea neljää erilaista lunta eikä sitä pystytä vakioimaan. Toinen asia on näkyvyys. Kun ollaan korkealla, saman radan varrella voi olla aurinkoa ja pilvistä. Jos ne pystyttäisiin vakioimaan, olisi paljon helpompaa, Tukiainen sanoi.

"Pitäisi malttaa levätä"

Suomen lumilautajoukkueen valmentaja Antti Koskinen on samoilla linjoilla Tukiaisen kanssa, vaikka loukkaantumiset ovat koskeneet ennen kaikkea hänen joukkuettaan. Koskisen mukaan kyse on ennemminkin epäonnesta kuin mistään muusta.

– Suurin osa menee puhtaasti epäonnen ja ikävien sattumusten piikkiin. Ne ovat tulleet mitättömissä tilanteissa, joita ei osattu ennakoida millään lailla, Koskinen sanoi.

Esimerkiksi Rene Rinnekangas, joka laski viime kauden murtuneella nilkalla, toipui kisakuntoon täksi kaudeksi, mutta loukkasi olkapäänsä kaatuessaan rinteessä siirtymätaipaleella. Rinnekangasta Laaxin maailmancupiin tuuraamaan hälytetty Valtteri Kautonen loukkasi kisassa olkapäänsä.

– Jälkikäteen ajatellen Renen olisi kannattanut pitää tuolloin välipäivä ja pysyä kämpillä, oli väsymystä ja kehno keli. Siirtymässä hän sattui osumaan jääpaakkuihin rinteessä eikä havainnut niitä ajoissa, Koskinen harmitteli.

Väsyneenä laskeminen onkin Yle Urheilun asiantuntijan Peetu Piiroisen mukaan ongelma, johon lumilautailijat usein kompastuvat.

– Lumilautailu on riskialtis laji ja aina kun haluaa jotain kokeilla, niin sitä innostuu – liikaakin. Pitäisi malttaa levätä. Silloin kun itse laskin, niin saattoi tulla useampi päivä, ettei vain malttanut levätä, kun se oli niin kivaa. Alipalautuneena niitä loukkaantumisia saattaa sitten tulla, Piiroinen sanoi.

"Loukkaantumiset kuuluvat alppihiihtoon"

Tammikuun alkupuolella Adelbodenin suurpujottelukisoissa nähtiin kaksi pahannäköistä kaatumista ja loukkaantumista. Pari viikkoa myöhemmin legendaarisessa Kitzbühelin syöksylaskussa nähtiin kammottava tilanne, kun sveitsiläinen Urs Kryenbühl kaatui viimeisen hyppyrin jälkeen rinteeseen 146,7 kilometrin tuntivauhdilla.

Yle Urheilun asiantuntija Kalle Palander mielestä tällä kaudella loukkaantumisia on tullut normaaliin tahtiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Se, mikä on ollut erona aikaisempiin vuosiin, on ollut siinä, että nyt loukkaantuneet ovat olleet kärkilaskijoita.

– Heitä nostetaan mediassa esiin enemmän. Jos numerolla 60 startannut kaveri loukkaantuu, ei häntä niin paljon huomioida.

Lucas Braathen
Katso Lucas Braathenin raju tilanne kuvaa klikkaamalla!

Loukkaantumiset kuuluvat Palanderin mielestä alppihiihtoon. Kilpailu on koventunut ja riskejä otetaan enemmän, mutta jos laskija ei uskalla laskea, voi hän Palanderin puolesta mennä kotiin pelaamaan Kimbleä.

Tekniikkalajeissa loukkaantumisten takia välineisiin on pyritty tekemään muutoksia, vauhtilajeissa muutokset tehdään ratoihin. Tilastot eivät kuitenkaan ole parantuneet. Palanderin mielestä syy on sekä sääntöjen laatijoissa että laskijoissa ja välinevalmistajissa.

– Valitettavasti ne FIS:n sääntömuutoksia tekevät työryhmäläiset ovat aika vanhoja patuja, jotka eivät ymmärrä enää lajista mitään eivätkä itse laske kilpaa. He eivät ymmärrä niitä voimia, jotka kisassa tulevat kroppaan, Palander totesi.

– Sitten säännöt, joita tehdään välineisiin, niin urheilijat ja suksitehtaat pystyvät aina kiertämään ne jollain lailla. Ovat ne sitten monon tai suksen säädöissä.

Monipuolinen harjoittelu ehkäisee vammoja

Suomen alppi-, freestyle- ja lumilautajoukkueissa on pyritty estämään loukkaantumisia muun muassa oheisharjoittelulla ja lihashuollolla. Sikri Tukiaisen mukaan ennen kautta ja kauden aikana tilannetta tarkastellaan fysioterapeuttien kanssa ja ongelmakohtia pyritään korjaamaan.

Kalle Palander vannoi omalla urallaan monipuolisen harjoittelun nimeen ja samaa hän korostaisi nykyurheilijoiden harjoittelussakin, sillä mistään fysiikkatreenistä ei hänen mielestään ole haittaa lajille. Tarpeeksi hyvän fyysisen kunnon lisäksi Palanderin mielestä on erittäin tärkeää, että laskija osaa kaatua oikein.

– Olen kritisoinut sitä paljon, että kun urheilija kaatuu, niin hän vetää itsensä ihan lötköksi. Silloin aina tulee kovia vääntöjä jalkoihin. Kaatuminenkin on oma taitolajinsa. Siinä pitää ohjata käsillä minne törmää, meneekö jalat vai pää edellä, Palander muistutti.

Rene Rinnekangas
Rene Rinnekangas on ollut tällä kaudella kovaonninen, mutta hän on jo palaamassa kilpakentille.Getty Images

Lumilautailussa temput ovat koventuneet, mutta myös hyppyreiden koot ovat kasvaneet. Peetu Piiroisen mukaan tämä on vaikuttanut siihen, että huipulla olevien ammattilaskijoiden keski-ikä on laskenut.

– Kun iän myötä kolhuja tulee, saattaa tulla araksi. Silloin ei palautuminen ole niin hyvää ja loukkaantuu helpommin. Laji on mennyt akrobaattisempaan suuntaan, ja nuoret ovat siinä parempia, Piiroinen sanoi.

Antti Koskisen mielestä Sotshin olympialaisten ylisuuret hyppyrit ja Pyeongchangin liian korkeat reilit ovat nyt jääneet historiaan ja nykyään radoissa pyritään maltillisempaan suuntaan. Myös Suomen joukkueessa on panostettu viime vuosina fyysisen kunnon parantamiseen, joten sen takia tämän hetken loukkaantumistilanne on hänen mielestään nurinkurinen.

– Olemme tehneet fysiikkaa enemmän kuin koskaan aiemmin ja laskijat ovat tietoisempia siitä, millaisessa kunnossa heidän pitää olla. Suorituspaikat ovat turvallisempia kuin mitä ne ovat vuosien aikana olleet. Nyt on vain rouva Fortuna kääntänyt selkänsä meille, Koskinen totesi.

Lue myös:

Suomen alppitoivo Rosa Pohjolaisen kausi päättyi loukkaantumiseen

Vakavavasti loukkaantuneelle syöksylaskijalle olisi voinut käydä vielä pahemmin – Kalle Palander havainnollistaa, mitä kammottavassa tilanteessa kävi

Legendaarisessa syöksykilpailussa todella järkyttävä kaatuminen lähes 150 kilometrin tuntivauhdista – Kalle Palander: "Tuota näkee hyvin harvoin"

Marcus Sandell muisteli karmaisevaa hetkeä ennen omaa starttiaan, kun näki Kalle Palanderin loukkaantuvan – "Tämä on aika raakaa peliä"

Freestylelaskija Elias Syrjän läpimurtokausi päättyi ikävään loukkaantumiseen – "Ensi kaudeksi takaisin pelikentille"

Rinnekankaan olkapää edelleen kipeä, X-Gamesin ohjelma keveni

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat