Suora

  • Rovaniemi, live EK 9
  • Urheilustudio MM-hiihdot 28.2.
  • Miesten yhdistetyn joukkuemäki HS 106
  • Parisprinttikarsinta
  • Rovaniemi, Power Stage live EK 10
  • Urheilustudio MM-hiihdot 28.2.
  • Parisprinttifinaalit
  • Urheilustudio MM-hiihdot 28.2.

Yli 80 prosenttia kilpaurheilijoista käyttää lisäravinteita, mutta hyöty on marginaalinen – Lotta Haralan kohtalo on Suomen olympiatoivon mukaan huippu-urheilijan pahin painajainen

Painonnostaja Anni Vuohijoki muistuttaa, että lisäravinteilla ei voi pelastaa suorituskykyä. Ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen painottaa myös, että ennen lisäravinteita pitää laittaa muu syöminen kuntoon.

ravitsemus
Anni Vuohijoki esittelee yli 10 purkin lisäravinnearsenaalinsa: "Perussetti, kun lähden kisoihin"
Anni Vuohijoki esittelee yli 10 purkin lisäravinnearsenaalinsa: "Perussetti, kun lähden kisoihin"

Suomen parhaisiin pika-aitureihiin lukeutuvan Lotta Haralan dopingrikkomus nosti viime viikolla pintaan lisäravinteiden käytön. Harala sai kolmen kuukauden toimintakiellon, koska hänen dopingnäytteestä löytyi vähäinen määrä kiellettyä piristettä. Kyseistä piristettä on havaittu esimerkiksi jossain ravintolisissä.

Haralan kertoman mukaan ainetta oli joutunut hänen elimistöönsä, koska hänen normaalisti käyttämä kreatiini oli loppumaisillaan ja hän käytti eri merkin kreatiinituotetta.

Kreatiini on yksi yleisimmistä ja tutkituimmista urheilijoiden käyttämistä lisäravinteista. Ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen kertoo, että tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia kilpaurheiljoista käyttää erilaisia ravintolisiä.

Yksi ravintolisiä käyttävistä suomalaishuipuista on painonnostaja Anni Vuohijoki. Yle Urheilun pyynnöstä Vuohijoki esitteli omaa lisäravinnepurkkisaldoaan. Pöydälle nousee erikokoisia purkkeja ja tuubeja yli kymmenen. Joukossa on urheilujuomaa, proteiinijauhetta, kreatiinia ja erilaisia vitamiineja, kuten D-vitamiinia ja sinkkiä.

– Tämä ei ole ihan minun päiväannokseni. Mutta perussetti, kun lähden kisareissuihin, Suomen olympiatoivoihin lukeutuva Vuohijoki kuvailee.

Katso ylhäältä kuvaa klikkaamalla, kun Vuohijoki esittelee ravintolisänsä!

Anni Vuohijoki treenaa salilla.
Painonnostaja Anni Vuohijoki opiskelee myös lääkäriksi. Hän kertoo, että nojaa lisäravinneratkaisuissaan tutkittuun tietoon.Jussi Koivunoro / Yle

D-vitamiineja ja sinkkiä Vuohijoki käyttää talvella flunssan ehkäisemiseksi. Urheilujuomaa menee, jos harjoitus venyy jostain syystä pitkäksi. Kreatiinia hän hyödyntää kuureittain raskaampina treenikausina. Niin sanottuja treenibuustereitakin Vuohijoelta löytyy isompia harjoituksia varten. Niistä löytyy sallittuja piristeitä, kuten kofeiinia ja tauriinia.

Vuohijoki käyttää lisäravinteita ennen kaikkea nopeuttamaan arkea.

– Tulee treenattua pari-kolme kertaa päivässä. Ei ehdi ihan joka hetki pastaa kokkailla. Käytän esimerkiksi palautusjuomassa proteiinijauheita, jotka heitän banaanin joukkoon, Vuohijoki toteaa.

Myös kesken treenin vedettävissä juomissa on Vuohijoella mukana lisäravinteita.

– Kun on pitkiä treenejä, ei voi vetää niitä nälkäkuolemalla läpi. Osassa juomistani on mukana hiilihydraatteja, jotta treeni voidaan vetää tasapainoisesti läpi, Vuohijoki sanoo.

Ennen ravintolisiä muu syöminen kuntoon

Tomi Valtanen on tehnyt jääkiekon SM-liigajoukkueille ja jalkapallon Veikkausliiga-joukkueille ravitsemusvalmennusta. Lisäksi hän on tehnyt paljon kansallisten ja kansainvälisen tason yksilöurheilijoiden kanssa töitä ravitsemusasioissa.

Valtasen mukaan monien ravintolisien taustalla on mututuntumaa, mutta kourallisesta ravintolisiä löytyy tutkimusnäyttöä. Hän nostaa esimerkeiksi D-vitamiinin ja kreatiinin, joista on todennäköisesti hyötyä. Haralan tapauksessa keskiöön noussut kreatiini parantaa voimantuottoa ja voi siksi olla hyödyllinen voimalajien urheilijoille tai teholajien urheilijoille, kuten pikajuoksijoille. Lisäravinteiden käytössä on myös eroavaisuuksia lajien ja henkilöiden välillä.

– Ravintolisillä on oma paikkansa urheilijan ruokavaliossa. Mutta on hyvä muistaa, että vaikutus suorituskykyyn on maksimissaan muutaman prosentin luokkaa. Puhutaan siis hyvin pienistä marginaaleista, mutta toki kilpaurheilussa pienet marginaalit vaikuttavat, Valtanen avaa yleisiä syitä ravintolisien käytölle huippu-urheilussa.

Tomi Valtanen
Ravitsemusterapeutti Tomi Valtasen mukaan huippu-urheilijat ymmärtävät hyvin ravitsemusasioiden merkityksen.Yle

Valtasen mukaan huippu-urheilussa välillä korostetaan turhan paljon lisäravinteita muun ruuan kustannuksella. Huippu-urheilijalle, kuten kenelle tahansa muullekin, on kuitenkin tärkeintä syödä yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti (siirryt toiseen palveluun).

– Ennen ravintolisien käyttöä mietitään aina muuta syömistä ensin. Ensiksi laitetaan muu syöminen kuntoon ennen kuin ruvetaan miettimään ravintolisiä. Muu syöminen on kuitenkin 95 prosenttia koko hommasta, Valtanen korostaa.

Myös Vuohijoki painottaa, että lisäravinteiden syöminen ei pelasta urheilijan suorituskykyä. Hän itse esimerkiksi kuvitteli suuren proteiinimäärän olevan tie onneen, kun aloitti käymään aikanaan kuntosalilla. Nyt hänen mukaansa “tolkuton” proteiinin syönti on vähentynyt.

– Syön ihan yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti, enkä minkään trendidieettien mukaisesti. Ruokavaliotani ei tue, että käytän hirveästi eri proteiinivalmisteita. Perusruokavalioni tulee yleisistä ravitsemussuosituksista, Vuohijoki sanoo.

Dopingriski piilee ravintolisissä

Lotta Harala epäili, että kielletty piriste oli joutunut hänen kroppaansa erilaisesta kreatiinituottesta kuin mihin hän oli aiemmin käyttänyt. Kuten Haralan esimerkki osoittaa, lisäravinteiden käyttämiseen liittyy myös dopingkäryn riski.

Valtasella on selkeät neuvot, kuinka urheilija voi pienentää omalla toiminnallaan dopingkäryn riskiä.

– On tärkeää katsoa ravintoaineiden sisältö. Mielellään valitsee kotimaisia tuotteita ja isoimpien valmistajien tuottamia tuotteita. Urheilija voi pyytää myös kirjallista lupausta, että valmiste ei sisällä kiellettyjä aineita, Valtanen vinkkaa.

Lotta Harala
Lotta Harala antoi positiivisen dopingnäytteen elokuussa Espoossa ja jättäytyi lokakuussa omaehtoiseen toimintakieltoon lokakuussa. Hän vapautui kolmen kuukauden toimintakiellosta 13. tammikuuta.Tomi Hänninen

Vuohijoen mukaan hänen uransa pelottavimpia hetkiä ovat olleet ne kerrat, kun hän on ollut reissussa ja on miettinyt käyttävänsä jotain muuta ainetta kuin mihin on tottunut.

– On jokaisen urheilijan pahin painajainen, jos purkkiin on jäänyt jämäaineita. Olemme jokainen jännittäneet, jos olemme käyttäneet eri tuotetta, Vuohijoki kertoo ajatuksiaan viime viikon tapahtumista.

Vuohijoki nostaa esiin myös muutaman asian, jolla urheilija voi varmistaa käyttämiensä tuotteiden turvallisuuden. Hänen mielestänsä päivittäistavarakaupassa myytävät lisäravinteet ovat lähtökohtaisesti turvallisia.

– Ruokakauppaan menevien tuotteiden takana oleva turvallisuusjärjestelmä on tarkkaillumpi kuin tuotteissa, joita on erityisissä lisäravinnekaupoissa tai luontaistuotekaupoissa, Vuohijoki sanoo.

Lisäksi Vuohijoen mukaan muiden urheilijoiden toisilleen antama tieto ja tuki on tärkeää, jotta ongelmia ei synny. Hän on mukana erään päivittäistavarakaupan urheilijatukiverkostossa. Siihen kuuluu viitisenkymmentä urheilijaa.

Pelkkä kotimaisuus ei riitä takaamaan turvallisuutta

Vuohijoki myöntää, että suurimmaksi osaksi lisäravinteiden käytössä on silti kyse luottamuksesta tuotteiden puhtauteen. Vuohijoki kannattaa Valtasen tavoin sitä, että urheilija pyytäisi yrityksiltä takauksen tuotteiden puhtaasta valmistustavasta. Painonnostajan mukaan samalta tehtaan hihnalta voi tulla lisäravinteita eri lähtökohtiin. Toisessa lisäravinteessa voi olla kilpaurheilijalle kiellettyjä aineita ja toisessa ei.

Pelkkä kotimaisuus ei myöskään aina riitä takaamaan tuotteen turvallisuutta. Vuohijoen mukaan Suomessakin on myynnissä lisäravinteita, joiden tuoteselostuksissa on suoraan kerrottu lisäravinteen sisältävän soveltumattomia aineita dopingtestauksen piiriin kuuluvien liittojen urheilijoille.

– Minulla soivat hälytysmerkit siinä vaiheessa, jos toinen purkki ei sovellu kilpaurheiluun ja viereinen soveltuu ja molemmat tulevat samalta hihnalta. On aina mahdollisuus, että soveltuvaan purkkiin tulee jotain muutakin joukkoon. Isolla osalla suomalaisista proteiinituottajista proteiinijauho itsessään saattaa tulla samalta tehtaalta, Vuohijoki toteaa.

Urheilijoiden tietoisuus käyttämistään lisäravinteista on siksi erityisen tärkeää, koska yrityksen antamista selvityksistä huolimatta urheilijalla on suurin vastuu. Urheilija on itse vastuussa siitä, mitä hän itse syö. Sen tietää myös Vuohijoki.

– Onhan se hirveä painolasti, Vuohijoki myöntää.

Miljardibisneksessä myös lupaillaan liikoja

Lisäravinnebisnes on maailmanlaajuisesti miljardibisnestä, eikä se ole Suomessakaan nappikauppaa. On sanottu, että pillereillä on pyöritetty miljoonia euroja.

Dopingiriskin lisäksi on keskusteltu myös ravintolisiin liittyvistä markkinointihuijauksista. Esimerkiksi Yle Urheilu kertoi tammikuussa 2019 Urheiluliiton yhteistyökumppanista, jota on moitittu virheellisestä markkinoinnista. Yritys on pöyristyttänyt ravitsemusasiantuntijoita.

– Välillä luvataan aika paljon liikoja, jotta ihmiset saadaa ostamaan ravintolisiä. Voi olla turhan rajuja väittämiä ravintolisien hyödyistä, Valtanen toteaa.

Pillereitä pöydällä.
Lisäravinnebisneksellä ei ole paras mahdollinen maine.GettyImages

Vuohijoki uskoo, että erilaisten lisäravinteiden valmistamiseen ja niiden puhtauteen tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa entistäkin enemmän huomiota. Hän perustaa näkemyksensä viime aikojen trendiin, jossa myös ihan tavalliset kuntoilijatkin ovat alkaneet käyttää enemmän lisäravinteita.

– Varmaan sitä kautta tutkimusta tulee enemmän. Ihmiset eivät halua mitään myrkkyjä kehoonsa. Eivät urheilijat, eivätkä tavalliset tyypit. Ruvetaan varmaan katsastamaan valmistamista ja tekemään pistokokeita. Se on äärettömän hyvä juttu. Mitä enemmän lisäravinteita tutkitaan, sitä parempi se on myös urheilijoille, Vuohijoki sanoo.

Lisäravinteista keskustellaan laajasti Ylen Urheilustudiossa lauantaina klo 10.55 alkaen.

Lue lisää:

Lotta Harala harkitsee korvausvaatimuksia lisäravinnevalmistajalta dopingrikkeensä takia – "Kreatiini oli loppumaisillaan, sillä mieheni alkoi myös käyttää"

MTV: Aitajuoksija Lotta Haralalta ei peritä 50 000 euron sopimussakkoa

Lotta Harala kommentoi dopingtapaustaan Instagramissa – "Haluan kertoa teille, minkä asian kanssa olen elänyt viimeiset kuukaudet"

Lotta Haralalle kolmen kuukauden toimintakielto dopingrikkomuksesta: Aitajuoksijan antamasta dopingnäytteestä löytyi pieni määrä piristettä

Mitä ainetta Lotta Haralan dopingnäytteestä löytyi? Asiantuntija vastaa kysymyksiin piristeestä, jota voi löytyä salakavalasti lisäravinteista

Miksi Lotta Haralan dopingrangaistuksesta kerrottiin vasta nyt? Urheiluoikeuden asiantuntija vastaa

Lotta Haralan dopingrikkomus on Suomessa harvinaisuus ainakin kahdella tapaa – yleisurheilussa edellinen d-tapaus vuodelta 2010

Nuoret yleisurheilijat saavat valmennukseen kaivattuja euroja, vaan millä hinnalla? Urheiluliiton uusi kumppani on virheellisestä markkinoinnista moitittu lisäravinneyritys, joka pöyristyttää ravitsemusasiantuntijoita

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat