Naiset ovat ottaneet miehet kiinni ammuntanopeudessa – Kaisa Mäkäräinen kertoo uransa hetkestä, joka kieli tulevasta muutoksesta

Suomalaiset ampumahiihdon kärkiurheilijat ovat ammuntanopeudessa keskimääräistä hitaampia.

ampumahiihto
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen voitti viimeistä kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun vuonna 2018. Tuolla kaudella hänen ampumanopeutensa, 33,7 sekuntia, oli keskimääräistä hitaampi. Hiihtäessä Mäkäräinen piti toiseksi kovinta vauhtia.Tomi Hänninen

Ampumahiihdon MM-kisat käydään 10.–21. helmikuuta Sloveniassa. Kaikki kilpailut nähdään Ylen kanavilla.

Kun Kaisa Mäkäräinen aloitti ampumahiihtouransa, käytettiin kesäisin ampumataidon harjoitteluun paljon aikaa. Kovasta rasituksesta ampumista ja ryhmäammuntoja harjoiteltiin vasta loppukesästä.

Mäkäräinen päätti huippu-urheilu-uransa alkuvuodesta 2020. Uran viimeisinä vuosina myös kesäharjoittelu muuttui merkittävästi. Ampumanopeuteen alettiin kiinnittää huomiota, mikä näkyi esimerkiksi ryhmäammuntojen aloittamisena jo kesäkuussa.

– Ensimmäisinä vuosina touko–heinäkuussa painotettiin taitoa ja vasta sitten alettiin tekemään nopeita, rasituksenalaisia ammuntoja, Mäkäräinen kertoo.

Kolminkertaisen maailmancupin voittajan kertoma heijastelee lajin ilmiötä: naiset ovat ottaneet miehet kiinni ampumanopeudessa.

Maailmancupin 40 parhaan miesampumahiihtäjän keskimääräinen ammunta-aika on pysynyt kuluneen vuosikymmenen aikana suunnilleen samana. Aika on vaihdellut 28,2 ja 29,2 sekunnin välillä.

Naisten puolella tilanne on täysin toinen. Vielä kaudella 2010–11 maailmancupin 40 parhaan urheilijan keskimääräinen ammunta-aika oli 33,9 sekuntia. Vuosien kuluessa keskiarvo on laskenut 30 sekunnin pintaan.

Tällä kaudella naisten keskiarvo on 29,7 sekuntia. Tulos ei kuitenkaan ole vielä vertailukelpoinen aiempiin kausiin nähden, sillä kaudella ollessa kesken otanta on pieni, eikä pahoja tuulikisoja ole vielä alkukauden aikana nähty.

Keskiarvo on laskettu maailmancupin 40 parhaan urheilijan ampuma-ajoista. Mukana ovat ainoastaan henkilökohtaiset kilpailut. Tero Seppälän ampuja-ajat ovat maailmancupista, jossa hän alkoi kilpailla syksyllä 2017.

Kehitys on kuitenkin ollut selvää. Yle Urheilun ampumahiihtoasiantuntijan Ville Kotikummun mukaan kyseessä on lajin evoluutio. Kotikumpu kertoo, että naiset ovat alkaneet harjoittelemaan ammuntaa enemmän, koska kärkiurheilijoiden hiihtovauhti ja osumatarkkuus ovat niin lähellä toisiaan. Palkintokoroketaisteluissa eroja haetaan viilaamalla pois ylimääräisiä sekunteja penkalla.

Esimerkiksi normaalimatkoilla eroa nopeimpiin ampujiin voi tulla kymmeniä sekunteja, sillä ampumassa käydään neljästi.

– Naiset ovat aloittaneet vähän miehiä myöhemmin tämän lajin harrastamisen ja ehkä sen takia he ovat tulleet muutaman vuoden perässä, mutta nyt ollaan samalla tasalla ampuma-ajoissa, Kotikumpu selventää.

Mari Eder hiihtä ampumahiihtokisassa.
Mari Eder on ampumapenkalla keskimäärin noin seitsemän sekuntia kärkiurheilijoita hitaampi.Tomi Hänninen

Myös Mäkäräinen ja Mari Eder uskovat, että kehitys voi juontua naisten hiihtovauhtierojen tasaantumisesta.

– Jos viisi vuotta sitten olin hiihtoajoissa vaikka kymmenes tai viidestoista, eroa kärkeen saattoi ajallisesti olla minuutti. Nyt samoilla sijoilla ero voi olla noin puolen minuutin luokkaa. Kun kenttä tiivistyy, sekunteja haetaan joka paikasta. Sillä tavalla ampumisesta on tullut aiempaa tärkeämpää huipputuloksen kannalta, Eder kertoo.

Suomella isoa hajontaa

Vaikka päävalmentaja Jonne Kähkösen aikakaudella Suomen joukkueessa on painotettu ampumanopeutta ja työskentelyä penkalla, ei tämä ole vielä näkynyt kisoissa. Suomalaisista ampumahiihtäjistä maailmancupissa parhaiten tällä kaudella pärjänneet Mari Eder ja Tero Seppälä ovat selvästi perässä keskimääräisiä ampuma-aikoja.

– Vaikka ampumanopeuteen on yritetty pureutua, en ole löytänyt siihen ratkaisun avainta, Eder myöntää.

Tero Seppälä
Tero Seppälä on kerännyt tällä kaudella 109 maailmancupin pistettä. Urallaan Seppälä on päässyt nautiskelemaan kerran nolla-ammunnasta maailmancupissa, viime vuonna Nove Mestossa.Tomi Hänninen

Asiantuntija Kotikummun mukaan ampumanopeus on tyyppikohtainen kysymys. Toisille nopea ammunta on luontevaa. Yksi esimerkki tällaisesta urheilijasta on Italian Dorothea Wierer, joka on voittanut maailmancupin kahdesti ja napannut useita arvokisamitaleja.

– Hän on ollut nuoresta asti nopea ampuja. Muistan, kuinka jo nuorten kisoissa ihailin hänen ammuntaansa. Hän on jatkanut samaa trendiä. Hänelle on luontaista ampua nopeasti. Se on yksi osatekijä, minkä takia hän pärjää, Kotikumpu sanoo.

Suomella nopeita ampujia ovat vasta muutaman kauden maailmancupissa kilpailleet Suvi Minkkinen ja Jaakko Ranta. Minkkinen kertoo, että hänelle nopea ammuntatahti tulee selkärangasta.

– Tällä kaudella ammunta-aikani ovat olleet pystypaikoilla noin 23 sekuntia. Se ei tunnu itselleni nopealta ammunnalta, eikä se ole vielä riskirajoilla paukuttelua, mikä on hyvä suorituksen kannalta. Omat aikani ovat sellaisia, ettei niillä hirveästi takkiin tule.

2017–18

2018–19

2019–20

2020–21

naisten keskiarvo

31,7 s

30,7 s

30,3 s

29,7 s

Suvi Minkkinen

29,2 s

28,1 s

29,2 s

27,6 s

miesten keskiarvo

28,2 s

29,1 s

28,6 s

28,9 s

Jaakko Ranta

-

23,9 s

24,7 s

25,4

Keskiarvo on laskettu maailmancupin 40 parhaan urheilijan ammunta-ajoista. Mukana ovat ainoastaan henkilökohtaiset kilpailut. Ranta ei kilpaillut maailmancupissa vielä kaudella 2017–18.

Nopeissa ammunnoissa korostuu hyvä vartalonhallinta. Lisäksi aseen liikkeen täytyy pysyä pienenä.

Kotikummun mukaan naisten ja miesten fysiologiset erot eivät vaikuta ammuntanopeuteen, mutta luonteenpiirteillä voi olla vaikutusta oppimiskykyyn.

– Naiset saattavat olla parempia ampujia kuin miehet. Ainakin minun valmentajakokemuksellani naiset oppivat monesti miehiä nopeammin asioita ja ovat tunnollisempia harjoittelemaan.

Osumatarkkuuden harjoittelu suomalaisille tärkeää

Kotikumpu painottaa, että hyvän lopputuloksen ratkaisevat hiihtovauhti ja osumatarkkuus. Ampumanopeutta kannattaa alkaa hioa vasta, kun kaksi ensimmäistä osa-aluetta ovat kunnossa.

Tästä syystä suomalaisten ei pidä liikaa tuijotella ampuma-aikoja, sillä tehtävää on vielä reilusti osumatarkkuudessa.

Esimerkiksi maailmancupin johtajat, Norjan Marte Olsbu Röiseland ja Johannes Thingnes Bö loistavat ampumatarkkuudessa, vaikka eivät ole nopeimpia penkalla. Röiseland on tällä kaudella maailmancupissa kilpailleista vasta 30:nneksi nopein ampuja 28,7 sekunnillaan. Bö puolestaan löytyy listalta vasta sijalta 79. Hän on 29,9 sekunnin ampuma-ajallaan vain niukasti Tero Seppälän yläpuolella.

Ampumatarkkuus, naiset

2017–18

2018–19

2019–20

2020–21

keskiarvo

85,07 %

83,75 %

80,67 %

85,24 %

Mari Eder

79,20 %

75,00 %

73,93 %

75,83 %

Suvi Minkkinen

85,00 %

88,33 %

78,75 %

84,29 %

Marte Olsbu Röiseland (NOR)

84,47 %

83,41 %

84,78 %

87,08 %

Keskiarvo on laskettu maailmancupin 40 parhaan urheilijan osumaprosenteista. Mukana ovat ainoastaan henkilökohtaiset kilpailut.

Ampumatarkkuus, miehet

2017–18

2018–19

2019–20

2020–21

keskiarvo

84,85 %

84,21 %

83,85 %

85,30 %

Tero Seppälä

75,86 %

76,67 %

76,92 %

78,89 %

Olli Hiidensalo

80,43 %

82,94 %

74,38 %

73,64 %

Johannes Thingnes Bö

86,28 %

85,61 %

92,14 %

85,83 %

Keskiarvo on laskettu maailmancupin 40 parhaan urheilijan osumaprosenteista. Mukana ovat ainoastaan henkilökohtaiset kilpailut.

Lue myös:

Norjan ampumahiihtotähtien tulokset ovat nousseet tasolle, josta ainoana muistetaan DDR – kaikki juontaa alkunsa ranskalaisgurun kanssa vuonna 2016 tehtyyn sopimukseen

Seitsemät rukkaset, kuusiokoloavain ja hammasharja – Kaisa Mäkäräinen paljastaa, mitä ampumahiihtäjä tarvitsee MM-kisareissun kulisseissa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat