1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Valmentaja kertoo ällistyttävästä muutoksesta Nooralotta Nezirin tekemisessä – hurjassa iskussa oleva pika-aituri on jopa suosikki EM-mitaleille

Nooralotta Neziri ja hänen valmentajansa Petteri Jouste kertovat, mitä pika-aiturin loistavan tuloskunnon taustalla on. EM-mitali on Nezirille realismia.

Nooralotta Neziri tavoittelee mitalia kolmen viikon päästä alkavissa yleisurheilun EM-halleissa. Suomen edellinen mitali on vuodelta 2000. Kuva: Tomi Hänninen

60 metrin aitajuoksun Suomen ennätystä jo kahdesti talven hallikaudella kohentanut Nooralotta Neziri on elämänsä tuloskunnossa ja itsevarmempi kuin koskaan. Hän on juossut jokaisessa kilpailussaan joko uuden Suomen ennätyksen tai sivunnut SE-aikaa.

Pika-aituri on madaltanut SE:tä kuudella sekunnin sadasosalla aikaan 7,91. Huippusuoritukset ovat tuoneet myös kärkisijoituksia kovatasoisissa kansainvälisissä hallikilpailuissa Saksassa ja viimeksi tiistaina Ranskassa. Neziri, 28, on jättänyt taakseen MM-finaalitason maailmantähtiä.

– Minulla on ollut 20 vuotta tavoitteena, että pärjään maailman huippuja vastaan. Kun se on nyt ihan konkreettista, totta kai se ruokkii itseluottamusta ja positiivista kierrettä. Varsinkin tämän kaiken koronahässäkän keskellä tämä kohottaa tosi paljon omaa mielialaani, Suomeen muutamaksi päiväksi palannut Neziri kertoo Yle Urheilun videohaastattelussa hymyillen.

Nezirin henkilökohtainen valmentaja Petteri Jouste muistuttaa, että pikajuoksu on itseluottamuslaji. Kohisten noussut itseluottamus näkyy Jousteen mukaan Nezirin olemuksessa ja erityisesti siinä, miten aitajuoksija toimii lähtötelineissä.

Jousteen mukaan reaktioaika lähtölaukaukseen pysyy huippujuoksijoilla yleensä melko lailla muuttumattomana, sillä sen määrittää pitkälti hermoston rakenne.

Siksi on hämmästyttävää, että Nezirin reaktioaika on parantunut tänä talvena Jousteen arvion mukaan jopa neljä sekunnin sadasosaa.

– Se oli minulle yllätys. Varmaan se tarkoittaa, että itseluottamus on niin vahva nyt, että psyykkiset tekijät eivät häiritse reaktiota, Jouste pohtii.

Tekniikkamuutos toi tilaa fysiikalle

Jouste valmentaa Jyväskylän Kenttäurheilijoissa seitsemää kotimaan kärkitason pika- ja aitajuoksijaa. Nezirin kanssa neljä vuotta jatkunut yhteistyö alkaa tuottaa hedelmää.

Jouste ja Neziri odottivat roimaa ennätysparannusta hallikaudelle, sillä harjoitukset ovat menneet hyvin läpi syksyn ja talven. Tulosharppauksen taustalla on ennen kaikkea viime syksyn harjoituskaudella tehty tekniikkamuutos.

– Minun ongelmani on ollut, että olen fysiikaltani ollut tosi kova, mutta tekniikka on tullut vähän perässä. Nyt olemme keskittyneet tekniikkaan, ja on sellainen olo, että fyysiset ominaisuudet pääsevät vihdoin mukaan juoksuun, Neziri sanoo.

Pikajuoksija Anniina Kortetmaa (vas.) on yksi Nezirin harjoitustovereista. Kuva viime kesän Kalevan kisoista. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Tekniikkamuutoksen ansiosta Neziri suoristaa nyt etummaisen jalkansa aidan ylityksessä paremmin kuin aikaisemmin. Hyvän alastulon jälkeen seuraavalle aidalle kiihdyttäminen on helpompaa ja aitavälien ajat siten selvästi kovempia. Neziri on onnistunut myös siirtämään parantuneet voimatasot radalle ja juoksunopeudeksi.

Kaiken lähtökohta on kuitenkin ollut terveys. Neziri harjoittelee hieman erilaisella rytmityksellä kuin muut Jousteen ryhmän juoksijat. Fysioterapian rooli Nezirin arjessa on kasvanut, jotta terveitä vuosia Euroopan kärkikahinoissa olisi vielä edessä.

– Maltoimme tehdä isot muutokset tekniikkaan, ja se selvästi kantaa, Mitä vanhempi urheilija on, sitä enemmän pitää ottaa terveyspuoli huomioon. Kolotuksia tulee yleensä iän myötä lisää, mutta Nooralotan kohdalla ne ovat vähentyneet, Jouste sanoo.

Katkeaako 21 vuoden kuiva kausi EM-halleissa?

Neziri on Suomen ennätyksellään Euroopan tilastossa kolmantena ja maailmantilastossa viidentenä. Suomen edellisestä yleisurheilun EM-hallimitalista on vierähtänyt jo 21 vuotta. Kun Puolassa kilvoitellaan Euroopan hallimestaruuksista maaliskuun alussa, on Nooralotta Neziri Suomen ykköskandidaatti katkaisemaan pitkän mitalittoman putken.

Kaksi vuotta sitten Neziri oli 60 metrin aitojen finaalissa Glasgow'ssa kuudes. Reetta Hurske oli parhaana suomalaisena neljäs.

– Valehtelisin jos sanoisin, että tavoite ei ole ottaa mitalia. Kärki on tosi tasainen. En halua ottaa painetta. Jos lähden sieltä ilman mitalia, olen varmasti pettynyt EM-kisoihin, Neziri kertoo.

Euroopan tilaston kärkikolmikko on kahden sadasosan sisällä toisistaan, joten ennakkosuosikkia on vaikeaa nostaa. Kahden vuoden takainen Euroopan mestari Nadine Visser on juossut vain sadasosan Neziriä kovemman ajan. Varmana arvokilpailujuoksijana tunnettu hollantilainen lienee monen papereissa vahvoilla.

Neziri vietti Keski-Euroopan kisareissulla paljon aikaa Reetta Hurskeen kanssa. Kuvassa oikealla Hollannin Nadine Visser. Kuva: AOP

Neziri uskoo, että EM-mitaliin vaaditaan hyvin samanlainen hyvä suoritus kuin mihin hän on kolmessa edellisessä kisassa yltänyt. Nezirin SE-aika 7,91 olisi riittänyt EM-finaalissa mitaliin 2000-luvulla joka kerta, lukuun ottamatta vuoden 2011 kisoja. Silloin pronssiin vaadittiin todella kova tulos 7,83.

– Uskon, että jos 7,90 alittaa, on aika varmasti mitaleilla. Mutta toki arvokisat ovat aina arvokisat, ja on ihan sama, mitä olen juossut nyt etukäteen. Jos en suoriudu siellä hyvin, putoan nopeasti mitaleilta. Mutta hyvällä perussuorituksella pitäisi olla aika lähellä mitalia.

Hallivire enteilee myös 100 metrin aitojen SE:tä

Nezirin tiivis kilpailutahti jatkuu keskiviikkona Puolassa ja reilun viikon kuluttua SM-halleissa, joissa jyväskyläläinen jahtaa kotihallissaan jo uran kymmenettä sisäratojen SM-kultaansa. Sen jälkeen hän aikoo virittää kunnon EM-kisoihin huippuunsa levon kautta.

Valmentaja Petteri Jouste luottaa Nezirin kykyyn juosta vieläkin kovempia aikoja, mikäli juoksun kaikki osa-alueet loksahtavat kohdilleen.

– On mahdollista, että mitali vaatii ennätyksen parantamista, mutta kyllä Nooralotta on valmis kovempiin aikoihin. Uskon, että sekunnin kymmenys on vielä varaa parantaa. Nooralotalla on potentiaalia on juosta 7,80 pintaan, Jouste arvioi.

Hallikauden kilpailut ovat toki vain välietappi matkalla Tokion kesäolympialaisiin, jotka on määrä käydä heinä-elokuussa.

Neziri kilpailee vielä ennen EM-halleja SM-kisoissa, jotka järjestetään viikon päästä hänen kotihallissaan Jyväskylässä. Kuva: Isto Janhunen /Yle

60 metrin aitojen huipputulokset enteilevät hyvää vauhtia myös 100 metrin aitoihin. Jos kaikki menee hyvin, Nezirin ulkorataennätys 12,81, menee kesällä rikki. Myös Annimari Kortteen nimissä oleva nykyinen SE 12,72 on tällä menolla uhattuna.

– Pitkä kevät edessä ja se on kriitiinen vaihe. Kun koetetaan kehittyä, siinä ollaan aina rajoilla. Tähtään siihen, että on terve kevät. Sitten uskon kyllä, että 12,70 tai alle on hyvin mahdollista, Neziri toteaa.

Jouste pystyy arvioimaan Nezirin vauhtia aitavälien avulla. Nyt huippuvälit ovat selvästi nopeampia kuin aikaisemmin. Jos vauhti pysyy tämänhetkisellä tasolla myös kesällä, ulkoratojen arvokisojen finaalipaikat ovat realismia.

Esimerkiksi Dohan MM-kisoissa 2019 sadan metrin aitojen finaalipaikka heltisi ajalla 12,65, joka oli kautta aikain MM-historian kovin vaatimus.

– Mielestäni 12,6-alkuinen aika on vähintään mahdollinen, jos tuolla tasolla pystyy kesällä kilpailemaan, Jouste sanoo.

Lue myös:

Nooralotta Nezirin mieletön vire jatkui Ranskassa! Sivusi SE:tä äärimmäisen tasaisessa kilpailussa

Nooralotta Neziri aitoi jälleen naisten 60 metrin aitojen uuden halli-SE:n – aituri yllättyi ajastaan: "Ei mitenkään täydellinen juoksu"

Nooralotta Neziri virittäytyi Berliinin kisaan Arto Bryggaren ja olympiavoittajan luona – kolmikko päätti, ettei urheilusta juuri puhuta

Nooralotta Neziri tykitti Saksassa 60 metrin hallikisan voittoon uudella Suomen ennätyksellä 7,92: "En ajatellut, että pystyisin juoksemaan noin kovaa"