Käry kävi

Lahden surullisenkuuluisista MM-hiihdoista on 20 vuotta. Suomalaisten dopinghuijaus paljastui kisojen aikana kerros kerrokselta.

Lahden dopingskandaalin ensiaskeleet otettiin 18. helmikuuta 2001, kun edellisenä päivänä takaa-ajon MM-hopeaa voittaneen Jari Isometsän ilmoitettiin jääneen kiinni veren hemoglobiiniarvoja alentavan hydroksietyylitärkkelysvalmiste Hemohesin käytöstä.

Lehdistötilaisuudessa Isometsä kertoi ottaneensa ainetta ulkopuolisen henkilön valvonnassa. Myöhemmin hän myönsi, että toimenpiteen olivat tehneet Hiihtoliiton lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen.

Isometsän lehdistötilaisuuden kanssa samana päivänä 18. helmikuuta Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) voitti takaa-ajossa kultaa. Hän antoi kisan jälkeen negatiivisen dopingnäytteen, ja sai pitää mitalinsa.

22. helmikuuta miesten viestijoukkue Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Sami Repo ja Mika Myllylä voitti MM-kultaa. Koko viestijoukkue testattiin samana iltana.

25. helmikuuta kerrottiin toisen suomalaishiihtäjän kärystä, ja seuraavana päivänä selvisi, että kyseessä oli heti viestin jälkeen testiin joutunut Immonen. Miesten viestikulta vietiin Suomelta pois ja annettiin Norjalle.

Takaa-ajokilpailussa Immonen oli ollut perinteisen osuuden jälkeen neljäntenä, mutta häntä oli pyydetty katkaisemaan sauvansa ja keskeyttämään, jottei hän sijoittuisi liian hyvin ja joutuisi dopingtestiin.

26. helmikuuta uutisoitiin alatikkurilalaiselle huoltoasemalle unohtuneesta lääkelaukusta, joka sisälsi infuusionestepusseja ja ruiskuja. Hiihtomaajoukkueen silloinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö oli unohtanut laukun huoltoasemalle 10. helmikuuta ennen Otepään maailmancup-kisoja. Hän haki laukun poliisiasemalta.

Siihen ei liittynyt mitään dramatiikkaa, vaan se oli inhimillinen erehdys. Pää oli täynnä muita asioita, ja sinne se hukkui ja sieltä löytyi.

Kari-Pekka Kyrö

28. helmikuuta muistetaan lehdistötilaisuudesta, jossa Hiihtoliiton silloinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä kertoi neljän hiihtäjän positiivisesta dopingnäytteestä, jälleen Hemohesin käytöstä. Petäjä menehtyi kesällä 2018 81-vuotiaana.

Positiivisen näytteen antaneista Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi ja Milla Jauho (nyk. Saari) tunnustivat dopingin käytön. Neljänneksi ja kokonaisuudessaan kuudenneksi kärähtäneeksi suomalaishiihtäjäksi varmistui 6. maaliskuuta B-näytteen jälkeen Virpi Kuitunen.

Koska Jauho ja Kuitunen hiihtivät naisten viestissä, Suomi menetti MM-hopeamitalinsa. Joukkueessa olivat mukana myös Kaisa Varis ja kisoissa sprintin MM-kultaa voittanut Pirjo Manninen (nyk. Muranen).

Kari-Pekka Kyrö on kertonut, että suomalaishiihtäjät käyttivät Hemohesiä laskeakseen veridopingilla, kuten erytropoietiinilla EPOlla nostettuja veriarvoja. Suomi halusi pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana, sillä Kyrön mukaan muutkin maat käyttivät kiellettyjä aineita.

Muiden kärynneiden tavoin kahden vuoden kilpailukiellon saanut Myllylä yritti vielä paluuta kilpaladuille, mutta aktiiviura päättyi 2005. 15-kertaiselle arvokisamitalistille dopingkäry oli raskas taakka, ja yksi maan kaikkien aikojen hiihtäjistä menehtyi kesällä 2011.

Lahden dopinghuijaus poiki lukuisia kilpailu- ja toimintakieltoja. Naisten päävalmentajan Jarmo Riskin elinikäinen toimintakielto purettiin Suomessa 2004 ja kansainvälisesti 2015. Kotimaisen maastohiihdon uskottavuus sekä maine menivät skandaalin takia pitkäksi aikaa, ja Hiihtoliitto joutui talousvaikeuksiin menetettyään monia yhteistyökumppaneitaan.

Tekijät

Henri Pitkänen

Lähteet

  • Kuvat: Lehtikuva, AOP

Julkaistu 18.2.