Kommentti: Odotukset olivat vuosia kohtuuttomat – Ilkka Herolasta tuli MM-mitalisti heti, kun se oli oikeasti realismia

Ilkka Herola hilasi seitsemän vuoden aikana tasonsa sellaiseksi, että MM-hopeaan riitti perussuoritus. Siitä kannattaa monen ottaa mallia, kirjoittaa Atte Husu.

Hiihdon MM 2021
Ilkka Herola palautti Suomen mitalikantaan yhdistetyssä 14 vuoden tauon jälkeen.
Ilkka Herola palautti Suomen mitalikantaan yhdistetyssä 14 vuoden tauon jälkeen.Matthias Hangst/Getty Images

Oberstdorfin MM-kisojen ohjelman, puhuttavat uutiset ja vauhdikkaat kisavideot löydät osoitteesta yle.fi/urheilu/hiihdon_mm.

Rakettimainen nousu suuren yleisön tietoisuuteen. Liian kovat odotukset. Pudotus pohjalle, josta nousu askel askeleelta maailman huipulle.

Siinä 25-vuotiaan Ilkka Herolan kasvutarina MM-hopeamitalistiksi pähkinänkuoressa.

Vuosina 2000–2010 yhdistetty eli kultakauttaan ensin Samppa Lajusen ja sen jälkeen Hannu Mannisen ja Anssi Koivurannan johdolla. Yhdistetyn sukupolvenvaihdos oli kuitenkin yksi kotimaisen talviurheilun kivuliaimmista, eikä sitä helpottanut veljeslaji mäkihypyn yhtäaikainen alennustila.

Herola debytoi aikuisten MM-tasolla jo 17-vuotiaana ja oli heti paras suomalainen. Jotain Suomen yhdistetyn sen hetkisestä tasosta kertoo, että ykköspyssyn status irtosi vuoden 2013 Val di Fiemmen henkilökohtaisissa kisoissa sijoilla 22 ja 27.

Kun Herola pokkasi ensin nuorten MM-hopeaa tammikuussa 2014 ja säväytti heti viisi viikkoa myöhemmin sijoittumalla neljänneksi Oslon maailmancupissa, puheet 18-vuotiaasta suomalaisen yhdistetyn pelastajasta alkoivat välittömästi.

Mitalipuheet ensi kertaa täyttä realismia

Lisää vettä myllyyn tuli joulukuussa 2015 Herolan yltäessä ensi kertaa maailmancupissa kärkikolmikkoon. Siitä lähtien Herolaan on kohdistettu mitaliodotuksia kaikissa arvokisoissa, vaikka plakkarissa on ollut vain yksittäisiä onnistumisia.

Herolan toinen henkilökohtainen palkintokorokesijoitus maaimancupissa tuli vasta kuukausi ennen vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisia. Tästä huolimatta niin olympialaduilla kuin Lahden MM-kisoissa 2017 itse yhdistetyn joukkue, media ja yleisö olivat maansa myyneitä, kun mitaleja ei tullutkaan.

Ilkka Herola saavutti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa voittamalla MM-hopeaa Oberstdorfin normaalimäen ja 10 hiihtokilometrin kisassa.
Ilkka Herola saavutti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa voittamalla MM-hopeaa Oberstdorfin normaalimäen ja 10 hiihtokilometrin kisassa.Matthias Hangst/Getty Images

Ilmiössä on paljon inhimillisyyttä. Kun suomalaiset yksilömenestyjät kesä- ja talviolympialajeissa ovat olleet harvenemaan päin, kotimaisissa urheilupiireissä arvokisaodotuksia on rakennettu enenevissä määrin entistä ohuemmalle pohjalle.

Ennen vuoden 2019 Seefeldin MM-kisoja Herola oli valmistavissa kisoissa kerran toinen, mikä oli hänelle kuitenkin kauden ainoa henkilökohtainen palkintokorokesija.

Oberstdorfin kisoihin Herola lähti tilanteessa, jossa hän oli ollut tammikuussa kolmesti maailmancupissa palkintokorokkeella ja yhtä kertaa lukuun ottamatta joka kerta podiumtaistelussa.

Kuntopuntari antoi ensi kertaa odottaa realistisesti mitalia, ja Herola vastasi heti huutoon.

Ilkka Herola
Katso dramaattinen loppuratkaisu kuvaa klikkaamalla!

Tuplamitalistiksi ensi kertaa sitten 2002?

Normaalimäen MM-hopea palautti Suomen yhdistetyn joukkueen mitalikantaan 14 vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2007 Sapporon MM-kisoissa Suomen joukkue sai mitalin jokaisella kisamatkalla, kun Manninen ja viestijoukkue toivat kultaa ja Koivuranta pronssia päätöslajissa, historian viimeisessä Gundersen-kilpailussa.

Oberstdorfissa valtaosa Suomen yhdistetyn joukkueesta on Herolan takana vielä opintomatkalla, joten jokaiselta matkalta mitalikahveja ei ole luvassa. Mitaliapinan selästään ravistaneella Herolalla on kuitenkin ensi torstaina sauma yltää mitaleille myös toisessa henkilökohtaisessa kilpailussa.

Tuplamitalistina kotiinpaluu olisi yhdistetyssä harvinaista. Edellinen suomalainen, joka on voittanut mitalin molemmilla henkilökohtaisilla matkoilla, on Samppa Lajunen. Hän teki tempun Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 ja Lahden MM-kisoissa 2001.

Päävalmentajan itsetutkiskelu

Kun Lajunen ylsi mainetekoihinsa, junioririntamalla läpilyöntiään teki muuan Petter Kukkonen, vuoden 2000 sprintin nuorten maailmanmestari.

MM-hopea sai Suomen päävalmentajan villiksi

Kukkosen urheilijaura ei urjennut, mutta tie vei valmennuspuolelle. Television välityksellä kisaa seuranneille tuskin jäi mitään epäselväksi, kun vuodesta 2012 maajoukkuetta luotsanneen Kukkosen reaktiota näytettiin Herolan maaliintulon jälkeen.

Viime kesänä Kukkonen pohti Yle Urheilulle, että mikäli tulosta ei tule kuluvana kautena, hän harkitsee vapaaehtoisesti vetäytymistä päävalmentajan paikalta. Perjantain jälkeen voitaneen sanoa, että työ jatkuu ainakin ensi vuoden Pekingin olympialaisiin.

Lue myös:

MM-hopea sai Suomen päävalmentajan villiksi – hämmästeli, miten Ilkka Herola teki mahdottomasta mahdollista: “Uskomaton urheilija”

Elä uudelleen, kuinka Ilkka Herola otti riskillä MM-hopeaa! Ylen asiantuntija herkistyi: “Oltiin aika syvissä vesissä"

Upea nousu! Ilkka Herolalle MM-hopeaa: "Jo oli aikakin"

MM-hopeaan totutellut Ilkka Herola: "Onneksi mäkiosuus oli vähän heikko, niin uskallettiin ottaa riskiä suksien suhteen"

Muistatko vielä Ilkka Herolan valmentajan rajun tilityksen Bahama-reissuineen? Elä uudelleen Suomen yhdistetyn aiemmat MM-mitalihetket

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat