Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • eEuro 2021 -karsinnat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Oberstdorfin MM-kisat paljastivat suomalaisten suuren heikkouden – "Asialle pitää oikeasti tehdä jotain, eikä vain suunnitella"

Vapaan hiihtotavan lihaskestävyys on ollut suomalaisessa hiihdossa ikuisuusongelma. Yle Urheilun asiantuntijat Sami Jauhojärvi ja Jussi Piirainen korostavat, ettei tämän parantamiseen ole pikaratkaisua.

Hiihdon MM 2021
Iivo Niskanen
Iivo Niskanen on tehnyt töitä vapaan hiihtotavan tekniikan eteen ja se on tuonut tulosta yksittäisissä kilpailuissa. Oberstdorfin MM-kisoissa menestystä ei tullut.Lehtikuva / Emmi Korhonen

Oberstdorfin MM-kisoissa nähtiin suomalaismiehiltä ainakin puolittainen sukellus vapaan hiihtotavan kisoissa. 15 kilometrin kilpailun jälkeen päävalmentaja Teemu Pasanen totesikin Yle Urheilun haastattelussa, että suomalaishiihtäjien pitää saada selkeästi lisää kestävyyttä.

Suomalaishiihtäjien heikko vapaan hiihtotavan lihaskestävyys ei ole mikään uusi asia. Yle Urheilun asiantuntijoiden Sami Jauhojärven ja Jussi Piiraisen mukaan kyse on pikemminkin ikuisuusongelmasta.

– Siihen ei ole kovinkaan moni edes puuttunut. Iivo Niskanen on tehnyt töitä tämän eteen ja se on näkynyt siinä, että hän on pystynyt joitakin yksittäisiä kisoja hiihtämään huippuvauhtia, Jauhojärvi sanoo.

Piirainen muistuttaa, että luisteluhiihdon lihaskestävyys on erilaista kuin perinteisellä.

– Silloin toimitaan täysin eri osilla, työskennellään erilaisissa nivelkulmissa varsinkin ylämäissä. Silloin se vaatii sitä spesifiä lihaskestävyyttä lihaksen supistumisnopeuksille, nivelkulmille ja tietyille lihaksille sekä lihasryhmille. Ja tässä olemme selvästikin tällä hetkellä jäljessä muista sekä miehissä että naisissa, Piirainen sanoo.

Suomalaishiihtäjillä ei ole ongelmia perinteisen hiihtotavan lihaskestävyydessä, sillä moni harjoittelee tasatyöntöä varsin paljon ja perinteisellä lihaskestävyys pitkälti kiinni keskivartalo-ylävartalokapasiteetista.

– Voimantuottoajat ovat paljon nopeampia kuin mitä ne ovat vapaalla. Perinteisellä tarvitaan enemmän hapenottoa ja ylävartalolihaskestävyyttä, jota tosi moni suomalaishiihtäjä tekee korostetusti jo nyt, Jauhojärvi toteaa.

Töitä, ei pelkkää suunnittelua

Luistelulihasten kestävyys on merkittävää, kun hiihdetään pitkiä nousuja, etenkin raskaissa olosuhteissa. Lihaskestävyyden puute tulee esiin, kun jyrkän mäen yhtäjaksoinen työpätkä ylittää noin kaksi ja puoli minuuttia. Siinä vaiheessa lihas ei enää jaksa tehdä työtä tehokkaasti, jolloin hiihtäjän tekniikka alkaa purkautua ja tehokkuus katoaa.

Mitä vaadittaisiin, jotta suomalaishiihtäjät nousisivat taistelemaan kärkisijoista myös vapaan hiihtotavan kisoissa? Jauhojärven mukaan pikaratkaisuja ei ole olemassa, vaan lihaskestävyyden parantamiseen tarvitaan kahden, kolmen, jopa neljän vuoden projekti. Aivan kuten Iivo Niskanen on toiminut viime vuosina.

– Mielestäni tilanne ei ole huolestuttava, koska tiedämme, mistä se on kiinni. Nyt pitää vain saada ajettua tämä urheilijoille ja valmentajille, että jos mielitään olla myös vapaalla mukana, niin silloin asialle pitää oikeasti tehdä jotain, eikä vain suunnitella se tekemistä, Jauhojärvi sanoi.

Oberstdorf Burgstall
– Kun mennään pitkiin nousuihin, raskaissa olosuhteissa, niin luistelulihasten kestävyys on monestikin se määrittävä tekijä, mikä lopputulos on, Yle Urheilun asiantuntija Jussi Piirainen sanoo. Getty Images

Entä millä sitten reisiin saadaan sitä tarvittavaa “sitkoa”? Jauhojärvi käytti itse omalla urallaan yhden kesän ja syksyn ajan apunaan ylämäkipyöräilyä ja sai siitä apua kahdelle kaudelle.

– Sen jälkeen se harjoittelu ei enää riittänyt, koska en jatkanut enää sen tekemistä enkä jalostanut sitä. Ominaisuudet lähtivät heikkenemään, omaan vahvuuteensa eli perinteisen hiihtoon panostanut Jauhojärvi sanoo.

– Kokonaisuuden kannalta on haastavaa kehittää uusia osa-alueita niin, etteivät vahvuudet kärsisi.

Lihasta pitää uskaltaa väsyttää

Pyöräilyn lisäksi luistelulihasten kestävyyttä voi harjoittaa hiihtämällä ylämäkiin koko harjoittelukauden ajan. Tässä törmätään seuraavaan suomalaishiihtäjien ongelmaan: Suomessa ei ole tarpeeksi pitkiä ja jyrkkiä nousuja, etenkään rullahiihtoon.

– Myös kilpailumaastot ovat meillä aika kepoisia, kun verrataan niitä sen tyyppisiin maastoihin, joita on yleensä arvokisoissa ja millaista lihaskestävyyttä siellä vaaditaan, Piirainen sanoo.

Jauhojärven mukaan luisteluharjoitteluun tarvitaan vähintään sellaisia nousuja, jotka kestävät kuudesta kahdeksaan minuuttia. Etenkin Pohjois-Suomesta löytyy tällaisia nousuja, mutta ne eivät ole tarpeeksi jyrkkiä koko matkalta.

– Vuoristossa asuvilla keskieurooppalaisilla on 10–90 minuutin mäkiä ja melkein jokaiselta norjalaiselta löytyy 300 nousumetriä takapihalta. Suomessa päästään ehkä tuollaiseen maksimissaan 140–160 metrin korkeuseroon, Jauhojärvi vertaa.

Rullahiihtomatolla voi vaihdella kulmia, mutta Jauhojärven mukaan jyrkässä kulmassa ongelmaksi muodostuu se, ettei siinä saa sauvoja pitämään kunnolla. Tuolloin harjoitus ei palvele tarkoitustaan.

Yksi ratkaisu on hakea nousuja Keski-Euroopasta tai muualta Euroopasta, mutta korona-aikaan tämäkin on vaikeaa. Piiraisen mukaan mäkien puutetta voi kuitenkin korvata erilaisilla harjoituksilla.

– Esimerkiksi sauvoitta hiihtämällä ja sauvoitta luistelemalla saadaan vastaavanlaisia lihaspuristuksia ja sitä kautta lihaskestävyyttä. Tällaista harjoittelua on tehty nyt liian vähän, kuten tuloksista nähdään, Piirainen sanoo.

Piiraisen mukaan onkin tärkeää, että suomalaisurheilijat uskaltavat harjoitella ja kuormittaa lihaksia tarpeeksi.

– Lihasta pitää uskaltaa väsyttää, sillä kestävyys on tärkeä osa-alue hiihdossa. Juoksuharjoittelulla voi sitten säilyttää lihasten hermotus, hän neuvoo.

Matias Strandvall i en uppförsbacke.
Suomi on jäänyt kilpailijamaista jälkeen rullahiihtoratojen rakentamisessa.Yle/Isak Wärnman (prao)

Rullaratarakentamisessa kaikkia kilpailijamaita jäljessä

Riittävän pitkien ja jyrkkien mäkien puuttumisen lisäksi Suomesta puuttuu myös rullahiihtoratoja. Useimmat kunnon asfaltoidut nousut ovat normaaleja autoteitä, jolloin myös turvallisuustekijät on otettava huomioon.

– Olemme rullaratarakentamisessa kaikkia kilpailijamaita valtavasti perässä. Meiltä löytyy kyllä paljon hyviä talven hiihtopaikkoja ja olemme ensilumenlatujen rakentamisessa edelläkävijöitä, mutta kesäharjoittelun lajinomaisessa harjoittelussa olemme jäljessä, Piirainen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen tämänhetkisillä rullaradoilla on todella pieniä, tuskin minuuttiakaan kestäviä nousuja, jotka eivät kehitä lihaskestävyyttä.

– Meillä pitäisi olla riittävän jyrkkiä ja pitkiä mäkiä, joissa päästäisiin kunnon nivelkulmiin ja lihasten supistumisnopeuksiin.

Jauhojärven mielestä Suomessa luistelulihasten kehittäminen on haastavaa juuri puuttuvien mäkien takia. Hän kuitenkin muistuttaa, että jos joku ominaisuus on kehitetty jollekin tasolle, sen ylläpitämiseen riittää vähäisempi tekeminen.

– Ja sitä pystyy tekemään Suomessa. Nämä ovat urheilijoiden ja valmentajien valintakysymyksiä, Jauhojärvi toteaa.

Lue myös:

Miksi Suomen miehiltä nähtiin sukellus MM-hiihdoissa? Päävalmentajalla ja Sami Jauhojärvellä eriävät näkemykset

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat