1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. jalkapallo

Glen Kamaran Instagram-tilille tulvi rasistisia solvauksia, brittitutkija sosiaalisen median pimeästä puolesta: "Tämä sukupolvi ei ole yhtään sen parempi"

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa pelaajien haukkumista on kutsuttu nykypäivän jalkapallon suurimmaksi ongelmaksi. Huuhkajien ja Glasgow Rangersin keskikenttäpelaaja Glen Kamara on vain yksi rasististen hyökkäysten kohteeksi joutuneista.

Glasgow Rangersin päävalmentaja Steven Gerrard lohdutti Glen Kamaraa Slavia Praha -ottelun yhteenoton jälkeen. Kuva: Alan Harvey/Getty Images

Apinoiden ja banaanien kuvia, kehotuksia palata viidakkoon, syytöksiä uhriutumisesta ja rasismikortin pelaamisesta.

Edellä otteita viesteistä, joita Glen Kamaran Instagram-tilille tulvi 18. maaliskuuta pelatun Glasgow Rangersin ja Slavia Prahan Eurooppa-liigan ottelun jälkeen.

Suomen maajoukkuepelaaja otti yhteen Slavian tshekkipuolustajan Ondrej Kudelan kanssa Kudelan kuiskattua jotain Kamaran korvaan. Kamaran mukaan Kudela haukkui häntä apinaksi, Kudela puolestaan kiisti väitteet ja syytti suomalaista väkivaltaisesta käytöksestä.

Kentän tapahtumista kiistellään vielä pitkään, mutta ottelun jälkeiset reaktiot eivät jättäneet mitään arvailujen varaan. Kamara, 25, joutui sosiaalisessa mediassa useiden rasististen solvausten kohteeksi.

– Koen, että tuollainen on lisääntynyt hurjasti. Tuntuu, että sosiaalisessa mediassa sanotaan nykyään näitä asioita omalla nimellä eikä edes nimimerkin takaa. Ei tunnu ikinä hyvältä, kun haukutaan ihonväriä, mutta ihan yhtä kauheaa on, kun haukutaan pelaajan vanhempia tai toivotaan tämän kuolemaa, veikkausliigaseura SJK:n kapteeni Mehmet Hetemaj sanoo Yle Urheilulle.

– Tämä ei voi jatkua näin. Ei voi olla niin, että somessa voi sanoa mitä tulee ensimmäisenä mieleen joutumatta siitä vastuuseen.

Hetemaj ei ole näkemyksensä kanssa yksin.

Valioliigaseura Arsenalin toimitusjohtaja Vinai Venkatesham on kutsunut pelaajien sosiaalisessa mediassa kohtaamaa solvaamista nykypäivän jalkapallon kenties suurimmaksi ongelmaksi.

Jalkapallotähdet kuten Marcus Rashford, Anthony Martial, Paul Pogba ja Mario Balotelli ovat joutuneet sosiaalisen median kanavillaan vihapuheen ja rasismin kohteiksi. Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Balotelli sai kaudella 2014–2015 sosiaalisessa mediassa yli 4000 rasistista viestiä.

Ilmiötä tutkinut Leeds Beckett -yliopiston tohtori Daniel Kilvington suhtautuukin kriittisesti viime vuosien puheisiin rasismin vähenemisestä.

– Ihmiset ajattelevat usein, että rasismi on vanhempien sukupolvien ongelma. Nuoremman sukupolven kuvitellaan elävän uudessa, suvaitsevammassa maailmassa. Se on valhetta. Tämä sukupolvi ei ole yhtään sen parempi, Kilvington sanoo videopuhelun välityksellä Yle Urheilulle.

– Kun katsoo toimintaa Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa, voi nähdä, että melko nuoret ihmiset osallistuvat rasistiseen kommunikointiin. Sosiaalinen media on osoittanut, että rasismi on yhtä iso ongelma kuin se on aina ennenkin ollut.

Manchester Unitedin ja Englannin maajoukkueen hyökkääjätähti Marcus Rashford kuuluu niihin huippujalkapalloilijoihin, jotka ovat joutuneet sosiaalisessa mediassa rasistisen pilkan kohteeksi. Kuva: Tim Keeton/Getty Images

Kilvingtonin mukaan tuomitsevampi suhtautuminen rasistiseen käytökseen, sanktioiden uhka ja kameroiden läsnäolo ovat vähentäneet rasismia kentällä ja stadioneilla. Sama ei päde sosiaaliseen mediaan.

– Rasismi verkossa on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Ennen kentälle heitettiin banaaneja tarkoituksena halventaa mustia pelaajia. Nyt heille lähetetään banaanien kuvia verkossa. Se on edelleen samaa rasismia. Kyseessä on sairaus, joka vaikuttaa paitsi urheiluun myös koko ympäröivään maailmaan.

Rasismia vuosia tutkinut Kilvington sanoo sosiaalisen median muodostavan kuplia, joissa ennakkoluulojen on helppo vahvistua.

– Jos nuoret kasvavat 13–15-vuotiaina rasististen ja muukalaiskammoisten näkemysten ympäröiminä, parikymppisinä tuo ajattelutapa on lähes sementoitunut heihin. Nuoret viettävät kuitenkin sosiaalisessa mediassa keskimäärin viisi tuntia päivässä, Kilvington sanoo.

"Kattojärjestöt eivät ole tehneet tarpeeksi"

Keväällä 2019 suuri joukko jalkapallotähtiä boikotoi 24 tunnin ajan sosiaalisen median kanavia protestina siellä esiintyvälle solvaavalle kielenkäytölle. Sittemmin urheiluväen vaatimukset kansainvälisiä lajiliittoja ja sosiaalisen median jättejä kohtaan ovat kasvaneet entisestään.

Asian puolesta ovat puhuneet niin kansainvälinen pelaajayhdistys, Valioliiga kuin Englannin jalkapalloliiton puheenjohtaja, Cambridgen herttua prinssi William.

– On selvää, etteivät jalkapallon kattojärjestöt ole tehneet tarpeeksi rasismin torjumiseksi. Fifan, Uefan ja kansallisten lajiliittojen pitäisi pyrkiä ratkaisemaan tätä ongelmaa sosiaalisen median alustojen kanssa, mutta se on äärimmäisen vaikeaa. Sosiaalisen median organisaatioilla on paljon valtaa, joissain tapauksissa jopa lakia enemmän, Kilvington pohtii.

Leeds Beckett -yliopiston tohtori Daniel Kilvington on tutkinut vuosia rasismia jalkapallossa. Viime aikoina brittitutkijan huomio on keskittynyt sosiaalisen median ongelmiin. Kuva: Daniel Kilvingtonin kuvat

Ison-Britannian hallitus on keskustellut viime aikoina lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi teknologiajättien rankaisemisen, jos ne eivät poista rasistisia tai loukkaavia viestejä tietyn aikarajan sisään. Uhkana olisivat suuret (jopa 10 prosenttia liikevaihdosta) sakkorangaistukset. Lakimuutoksen toteutumisesta ei ole kuitenkaan mitään takeita.

Pelaajia on kannustettu ilmoittamaan vihaviesteistä eteenpäin, mutta Mehmet Hetemaj'n mukaan kaikkea vastuuta ei voi sälyttää rasismin kohteiksi joutuneille.

– Joskus pelaaja voi ajatella, ettei voi sanoa mitään, koska viime ottelu meni niin huonosti. Silloin tarvitaan tukea ihmisiltä, joilla on voimaa ja tietotaitoa viedä asiaa eteenpäin.

Hetemaj toivoo, että sosiaalisen median yhtiöt auttaisivat selvittämään solvaajien henkilöllisyyksiä.

– Olisi hyvä selvittää, ketkä huutelevat feikkitileiltä ja saattaa heidät vastuuseen teoistaan. Sitä kautta nämä ihmiset miettisivät jatkossa kaksi kertaa.

Hetemaj kertoo saaneensa olla rauhassa sosiaalisen median häiriköiltä, mutta kansainvälisten kollegoiden kohtalot herättävät tunteita.

– Suomen jalkapalloa seurataan kuitenkin vähemmän kuin Englannin, Saksan, Italian tai Espanjan liigoja. Siellä pelaajien saama palaute on jokaisen ottelun jälkeen jotain ihan käsittämätöntä.

Mehmet Hetemaj (oik.) pelasi kaudella 2012–2013 Serie B -seura Regginassa. Kuva: Maurizio Lagana/Getty Images

Hetemaj haluaa nähdä jalkapallon suurilta toimijoilta Fifalta ja Uefalta selvästi kovempia toimia myös somemaailman ulkopuolella.

Liitot ovat puhuneet paljon rasismin vastaisista kampanjoistaan ja kurinpidostaan, mutta Hetemaj kuuluu siihen laajaan joukkoon, jota tähän asti nähdyt teot eivät ole täysin vakuuttaneet.

33-vuotias Hetemaj kohtasi rasismia pelatessaan Kreikassa ja Italiassa vuosina 2008–2013. Kreikassa Kosovon albaaniväestöön kuuluvaa keskikenttäpelaajaa tervehdittiin katsomosta usein halveksivilla huudoilla. Italiassa hän tiedosti tiettyjen seurojen ultrafanien äärioikeistolaiset ajatukset.

– Esimerkiksi Hellas Veronalla on aika "mielenkiintoiset" ultrat. He panivat aikoinaan katsomoon tumman nuken hirtettynä. Ihan kauheaa.

Hetemaj'n mukaan kyseisiä seuroja ei ole onnistuttu panemaan kunnolla vastuuseen.

– Tuollaisten tekojen ja rasististen huutojen jälkeen pitäisi olla konkreettisia rangaistuksia. Uefa tutkii ja tutkii tapauksia, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Huutelijoiden seuraa pitäisi rangaista automaattisella 0–3-tappiolla. Nämä olisivat niitä konkreettisia ensiaskeleita, joiden myötä seurat tekisivät vähän enemmän ja katsojat miettisivät pidempään, miten käyttäytyvät.

Joitain konkreettisia toimia Uefa on toki tehnyt. Liitto asetti marraskuussa azerbaidzanilaisseura Qarabag FK:n PR- ja mediavastaavan Nurlan Ibrahimovin elinikäiseen toimintakieltoon rasististen puheiden vuoksi. Ibrahimov oli kehottanut sosiaalisessa mediassa tappamaan kaikki armenialaiset sukupuolesta tai iästä riippumatta.

– Tosi hyvä asia, että näin tapahtui. Mutta jos joskus pidetään selvää kuria ja annetaan selvä rangaistus, miksei niin tehdä joka kerta? Riippuuko se maasta, liigan, seuran tai pelaajan statuksesta? En haluaisi uskoa, että ihmisiä kohdellaan eri tavalla, Hetemaj pohtii.

Ulkomailla pelatessaan Hetemaj ei tehnyt numeroa kokemastaan rasismista, vaikka se välillä satuttikin. Hän on seurannut ilolla kehitystä, jossa Glen Kamaran kaltaiset pelaajat ovat puolustautuneet solvauksia vastaan.

– Kuoreni oli kovettunut jo ala-asteesta. Olen kuullut rasistisia huutoja, vaikkei niitä ollutkaan paljoa. Jokainen huuto tuntui kuitenkin pahalta. Arpi kasvoi ja sitä osasi ottaa enemmän ja enemmän vastaan, vaikkei se ole aina oikein. Epäkohdista pitää pystyä puhumaan, Hetemaj sanoo.

– Nykypäivänä reagoisin varmasti eri tavalla. Vaatii kanttia ja voimaa tuoda tällaisia koskettavia asioita esiin.

Lue myös:

Erkka V. Lehtola suhtautuu epäillen Uefan toimiin Glen Kamaran rasismikohussa – kertoi havainnollistavan esimerkin parin vuoden takaa

Glen Kamara rikkoi hiljaisuuden ja avasi, miten häntä haukuttiin apinaksi voimasanalla höystettynä – syytti tshekkiläispelaajaa valehtelusta

Suomen jalkapallomaajoukkueen historiallinen kannanotto toi Tim Sparville uran pahimman vihapalauteryöpyn – "Joku kirjoitti, ettei tule enää katsomaan meitä"