Suora

  • Uimahyppyjen EM
  • Elävä arkisto esittää
  • Uimahyppyjen EM
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Qatarin rakennushankkeet vaatineet tuhansia kuolonuhreja – suomalaistutkija peräänkuuluttaa jalkapallon suurmailta äänekästä kannanottoa: “Jos FIFA haluaisi puuttua kisaisännän toimintaan, se pystyisi tekemään sen”

Norjassa aiotaan päättää mahdollisesta MM-kisaboikotista kesäkuussa. Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden mukaan Suomen aikomuksissa ei ole boikotoida ensi vuoden MM-kisoja.

Urheilupolitiikka
Qatarin pääkaupunkiiin Dohaan nousevaa toimistorakennusta rakentavat siirtotyöntekijät jonottavat bussista tarjoiltua lounasta.
Qatarin MM-kisoihin liittyvän infrastuktuurin rakentaminen on työllistänyt satojatuhansia ihmisiä, joiden työolot ovat olleet huonot. Kuvituskuvassa rakennusmiehiä maan pääkaupungissa Dohassa.Jari Kärkkäinen / Yle

Vuoden 2022 lopussa Qatarissa järjestettävät jalkapallon MM-kisat ovat kuohuttaneet siitä lähtien, kun kisat myönnettiin Arabian niemimaalle vuonna 2010. Ongelmat alkoivat jo kisojen korruptiosyytösten tahraamasta myöntämisprosessista. Kritiikki on vain voimistunut, kun ihmisoikeuksiin ja ilmastoasioihin liittyvät epäkohdat ovat nousseet tapetille.

Qatariin on kymmenen viime vuoden aikana rakennettu hulppeiden stadioneiden lisäksi jopa kokonaisia kaupunginosia pitkälti ulkomaisella siirtotyövoimalla. Työntekijöiden surkeiden asumis- ja työolojen on todettu jo vuosien ajan polkevan heidän ihmisoikeuksiaan.

Urakka on käynyt kalliiksi, sillä brittilehti The Guardianin helmikuussa julkaiseman selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan yli 6 500 siirtolaistyöläistä Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta on kuollut Qatarissa kymmenen vuoden aikana. Tiedot perustuivat maiden viranomaistietoihin.

Kuolintapauksia on siis ollut noin 12 viikossa. Todellisuudessa määrä voi olla suurempi, sillä tilastosta puuttuvat muun muassa filippiiniläisten ja kenialaisten kuolemat. Laskelmiin ei ole lisätty myöskään vuoden 2020 viimeisten ja vuoden 2021 ensimmäisten kuukausien kuolemantapauksia.

Siirtoyöläiset Qatarin MM-stadionilla
Qatarin 2,7 miljoonasta asukkaasta vain noin 300 000 on syntyperäisiä qatarilaisia. Siirtotyöläiset näkyvät vahvasti maan katukuvassa.EPA

Brittilehden mukaan menehtymisen syyksi oli ilmoitettu luonnollinen kuolema 69 prosentissa tapauksista, sillä työntekijät työskentelivät kovassa kuumuudessa. Vain harvaa kuolemantapausta on kuitenkaan tutkittu, vaikka suurin osa uhreista ovat olleet nuoria.

Norjalaisseurat vaativat boikottia

The Guardianin uutiseen reagoitiin voimakkaasti muun muassa Norjassa. Norjalaisten jalkapallon miesten pääsarjaseurojen fanit painostivat seuroja ottamaan asiaan kantaa. Ensimmäisenä protestiin nousi Tromsö entisen maajoukkuepelaajan Tom Höglin johdolla helmikuun lopussa.

Tromsö totesi kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun) , että vaikka se kannattaa keskustelevaa linjaa epäkohtien ratkaisemiseksi, ovat Guardianin julkaisemat tiedot niin järkyttäviä, että pelkkä kritiikki ja dialogi eivät enää riitä.

– Emme voi istua ja katsoa, kun ihmiset kuolevat jalkapallon vuoksi. Strategia, jota Norja on noudattanut, ei ole tuonut tarvittavia tuloksia, joten mielestämme on aika ottaa seuraava askel: boikotti. Uskomme, että jos Norja pääsee karsintojen kautta lopputurnaukseen, sen ei pitäisi matkustaa Qatariin pelaamaan, Tromsö ilmoitti.

Pian Tromsön jälkeen boikottirintamaan liittyi useita Eliteserien-seuroja, mukaan lukien Norjan kaikkien aikojen menestynein seura Rosenborg. Seurat vaativat Norjan jalkapalloliittoa boikotoimaan Qatarin kisoja. Painostus on toiminut, sillä Norjan jalkapalloliiton koostaman komitean on määrä päättää mahdollisesta boikotista kokouksessaan 20. kesäkuuta.

Jos Norja selvittää karsinnat, MM-lopputurnaus olisi sen ensimmäinen sitten vuoden 1998. Boikottipäätöksellä olisi kovat seuraukset paitsi urheilullisesti, myös taloudellisesti Norjan liitolle. Norjalaislehti VG:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) boikottipäätös aiheuttaisi noin 100 miljoonan kruunun eli hieman alle 10 miljoonan euron taloudelliset menetykset pelkästään vuonna 2021, puhumattakaan MM-kisavuodesta 2022.

Pohjoismaat tähän asti yhdessä rintamassa

Yksikään kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan 211 jäsenmaasta ei ole ilmoittanut boikotoivansa Qatarin vuoden 2022 MM-turnausta. Myöskään Suomi ei ole boikotin kannalla, painottaa Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti.

– Palloliitto ei usko boikotin voimaan tässä asiassa, vaan pikemminkin siihen että pyrimme aktiivisesti työskentelemään näiden ihmisoikeuksien ja ilmastokysymysten eteen, kun puhutaan jalkapallon MM-lopputurnauksesta Qatarissa tai sitten muissa tulevissa arvoturnauksissa, Ari Lahti linjasi Yle Urheilun haastattelussa.

Ari Lahti.
Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahden mukaan Suomi ei aio boikotoida Qatarin MM-kisoja.Markku Ojala/All Over Press

Norjassa vellovan kriittisen keskustelun Lahti näkee kuitenkin myönteisenä. Aihe on puhuttanut myös Tanskassa ja Ruotsissa, mutta ei toistaiseksi juurikaan Suomessa.

Suomen miesten maajoukkue ei ole koskaan osallistunut MM-lopputurnaukseen. Huuhkajat aloitti karsintaurakan viime keskiviikkona tasapelillä Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan.

Norjan mahdollinen boikottipäätös olisi vastoin tiivistä yhteistyötä tekevien Pohjoismaiden palloliittojen toimintaperiaatetta.

– Tähän asti Pohjoismaina olemme olleet yhdessä rintamassa ja lähdetty tälle aktiivisen dialogin tielle eikä boikotoimaan kisoja. Saa nyt sitten nähdä, miten kukin maa päättää, Lahti totesi.

Lahti on ollut mukana delegaatiossa, joka on vuoden 2015 jälkeen vieraillut Qatarissa kaksi kertaa. Seurueeseen on kuulunut palloliittojen edustajien lisäksi henkilöitä ammattiliitoista ja ihmisoikeusjärjestöistä eri Pohjoismaista.

Pohjoismaat ovat käyneet rakentavaa keskustelua ihmisoikeus- ja ilmastoaiheista niin qatarilaisviranomaisten, järjestäjätahon kuin Fifankin kanssa. Lahti kokee tärkeäksi, että kattojärjestölle välittyy jäsenmaiden huoli.

– Uskomme, että parempi lopputulos saadaan tällä keskustelevalla ja rakentavalla tavalla toimia. Se, että toteamme, että me emme leiki teidän kanssa, ei vie asiaa eteenpäin.Yritämme tehdä asiat pikemminkin sillä lailla, että se vie kaikkien kannalta asioita eteenpäin.

Norja ei ole riippuvainen Qatar-yhteyksistä

Mediakulttuurin dosentti Sami Kolamo Tampereen yliopistosta uskoo, että Suomi seuraa boikottiasiassa muiden maiden reaktioita.

– Suomi on pieni toimija, jos katsotaan jalkapallokabinetteja. Lisäksi Suomi saa Fifalta tukieuroja vuosittain. Vaikea sanoa, mutta luulen, että Suomi lähtisi mukaan, jos muut Pohjoismaat lähtisivät boikotoimaan. Näkisin, että suuret jalkapallomaat, jos siellä esiintyy boikotteja niin sillä on huomattavasti suurempi vaikutus, Kolamo kertoo Yle Urheilulle.

Ari Lahden mukaan Suomen Palloliitto "tarkastelisi tilannetta uudestaan", jos kaikki muut Pohjoismaat päättäisivät boikotoida kisoja.

Huuhkajat
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue tavoittelee historiansa ensimmäistä MM-kisapaikkaa. Huuhkajat aloitti MM-karsinnat tasapelillä Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan.Tomi Hänninen

Isojen jalkapallomaiden boikotteja ei Kolamo kuitenkaan odota. Hänen mukaansa Qatarilla on paljon yhteiskuntapoliittisia suhteita näihin maihin, mikä vaikuttaa myös jalkapallopolitiikkaan. Qatarin valtio esimerkiksi omistaa kiinteistöjä ympäri Eurooppaa ja sen pyynnöstä on valmistettu lentokoneita Ranskassa. Pariisilainen jalkapallojätti PSG on ollut qatarilaisomistuksessa miltei kymmenen vuotta.

Öljyllä ja maakaasulla vaurastunut arabimaa käyttää urheilua maabrändäyksen ja pehmeän vallankäytön välineenä, Kolamo muistuttaa.

– Aina, kun puhutaan megatapahtumista, jalkapallo on loppujen lopuksi pienessä roolissa. Rakennetaan infrastruktuuria ja kaupunginosia. On paljon poliittista peliä, joka ei ole vain jalkapalloon liittyvää. Jalkapallo on tietenkin se näkyvä ilmiö ja se herättää ennen kaikkea voimakkaita tunteita, Kolamo sanoo.

Mutta miksi boikottikeskustelu on saanut tuulta alleen juuri Norjassa?

Kolamo uskoo, että Qatarin ihmisoikeusrikkomukset kuohuttavat juuri Norjassa muun muassa siksi, että se ei rikkaana öljyvaltiona ole millään tavalla riippuvainen Qatar-yhteyksistä.

– Lisäksi fanijärjestöissä on eettisesti valveutuneita ihmisiä, jotka ajattelevat ihmisoikeuksia maailmankansalaisen näkökulmasta,

"Todella iso vyyhti"

Qatarin ihmisoikeusrikkomuksista MM-kisahankkeeseen liittyen on kirjoitettu jo miltei kymmenen vuotta. Kun The Guardian kirjoitti vuonna 2013, että ulkomaalaisten siirtotyöntekijöiden olosuhteet ovat pahasti pielessä MM-kisastadioneilla, kisaisäntä Qatar totesi, että se yrittää puuttua epäkohtiin.

Stadionit alkavat olla viimeistelyä vaille valmiita, sillä jo tämän vuoden joulukuussa areenoilla pelataan 22 maajoukkueen välinen Fifa Arab Cup.

– Mitään ei ole tapahtunut. Hyvin pientä hienosäätöä, mutta ei mitään ratkaisevia muutoksia, eli olosuhteita Qatarissa ei ole muutettu sen tyyppisiksi, että ne täyttäisivät ihmisoikeudet, Qatarin tilannetta pitkään seurannut Kolamo kertoo.

Lusail Stadium jalkapallo fifa 2022
Yksi jalkapallon vuoden 2022 MM-kisojen areenoista, Lusail-stadion Dohassa, kuvattuna joulukuussa 2019.EPA

Siirtotyöläisten huonojen olojen taustalla on Qatarissa käytössä oleva kafala-järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että ulkomaiset työntekijät ovat ikään kuin orjatyövoimaa työnantajalle. Siirtotyöläisten passit takavarikoidaan ja heidän liikkumistaan ja puheitaan valvotaan tarkasti.

Kovia kokeneet siirtotyöläiset kertoivat oloistaan myös kaksi vuotta sitten Ylen haastattelussa. Haastattelun ehdot olivat tiukat, ja siirtotyöläiset puhuivat arjestaan nimettöminä ja ilman tunnistetietoja. Siirtotyöntekijät ovat Qatarissa monella tavoin haavoittuvassa asemassa. Poikkipuolinen lausunto voisi johtaa työpaikan menetykseen ja oleskeluluvan päättymiseen.

Kafala pätee MM-kisarakentamisen lisäksi muihinkin hankkeisiin, myös sellaisiin, jotka jatkuvat MM-kisojen jälkeen.

– Tämä on todella iso vyyhti. Jos Qatar rupeaisi lipsumaan kafalasta, joka liittyy MM-kisahankkeisiin, sen pitäisi samalla tavalla ottaa huomioon kaikki muutkin hankkeet, joita on ollut ennen kisoja ja on kisojen jälkeen. Qatarin työministeriö nostaa käsiä pystyyn ja sanoo, että he yrittävät vaikuttaa, mutta eivät he kaikkien urakoitsijoiden tekemisiä voi valvoa tai puuttua niihin, Kolamo sanoo.

– Qatarissa on toki hyvin eri tyyppisiä urakoitsijoita. Tietyillä ongelmapesäkkeillä työolosuhteet ovat olleet kymmenen vuotta todella surkeat. Kun tehdään töitä 50 asteen lämmössä, on nuoriakin ihmisiä kuollut sydänkohtaukseen tai muiden ihmeellisten ongelmien takia. Kuolinsyitä on pimitetty, jottei Qatarissa nousisi keskustelua.

Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden mukaan Kansainvälisen työjärjestö ILOn väliintulolla on jossain määrin pystytty purkamaan kafala-järjestelmää. Uutistoimisto Reuters kertoi elokuussa 2020 (siirryt toiseen palveluun), että Qatar nostaa minimipalkkaa myös siirtotyöläisten osalta 25 prosentilla 1 000 Qatarin rialiin eli noin 232 euroon kuukaudessa. Lisäksi työnantajien täytyy tarjota työntekijöilleen kuukausittain noin 185 euroa ruokaan ja asumiseen.

Qatar stadion
Siirtotyöläisten työolot ovat parantuneet hyvin vähän kymmenen viime vuoden aikana. Kuvituskuva qatarilaiselta rakennustyömaalta.EPA

Edistystä on siis hieman tapahtunut, vaikkakin hyvin vähän ja hitaasti.

Tutkija Kolamo ei näe, että Suomen ja muiden pohjoismaisten palloliittojen keskustelut ainakaan enää tässä vaiheessa saavat aikaan selkeämpää parannusta siirtolaisten työoloissa.

– Ongelma on ollut tiedossa kahdeksan vuotta, kohta stadionit ovat jo valmiita ja ihmisiä on kuollut arvioiden mukaan 7 000, paljon enemmänkin, niin mitä tässä on enää puhuttavaa? Mikä se keskustelualue on, kun Qatar ei kuitenkaan kafala-järjestelmää tule muuttamaan. Ei se Suomen vika ole, vaan Fifa on suurin syypää. Muutos vaatisi isoilta futismailta äänekästä kannanottoa, mutta ne eivät sitä ole tehneet.

Lahden mukaan Suomi on yhdessä viiden muun pohjoismaisen palloliiton kanssa merkittävä tekijä ainakin Euroopan palloliitto Uefassa. Fifassa Pohjoismaiden rooli on toki jonkin verran pienempi.

– Täytyy muistaa, että Pohjoismaissa ihmisoikeusajattelua pidetään maailmalla edistyksellisenä, ja haluamme olla omalta osaltamme siinä esimerkillisiä. Toivon, että tästä jää qatarilaisille ja siirtotyöläisille jälkiperintönä pysyvästi parantuneet työolot myös tämän MM-kisateatterin jälkeen, Lahti sanoi.

Fifa hoitanut asian huonosti

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ei ole tutkija Sami Kolamon mukaan puuttunut Qatarin MM-kisaprojektin ihmisoikeusrikkomuksiin tarvittavalla vakavuudella. Vaikka Fifan johto on kertonut olevansa huolissaan, eivät olosuhteet ole merkittävästi parantuneet.

– Tämä on mielenkiintoinen juttu, koska eniten valtaa on Fifalla, ei Qatarin kisaisännällä. Jos Fifa haluaisi puuttua kisaisännän toimintaan, se pystyisi tekemään sen, Kolamo toteaa.

Kolamo selittää asian niin, että Fifa omistaa tuotteen, tässä tapauksessa arvokkaimman kruununjalokivensä eli jalkapallon miesten MM-kisat, ja Qatar on ikään kuin toimiluvan saaja.

– Fifa on tapahtumatuotantokoneisto, joka karavaanin lailla kiertää neljän vuoden välein paikasta toiseen ja tuo omat säännöt mukanaan. Ne säännöt lukevat hakukirjoissa (bid book), jotka ovat osittain salaisia asiakirjoja. Niissä on hyvinkin tiukkoja ohjeita, kuten esimerkiksi vaaditaan verovapautta Fifalle ja työlakeja voidaan jäädyttää.

Gianni Infantino
Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino vieraili Qatarissa Al Wakrah -stadionin rakennustyömaalla vuonna 2018.AOP

Työlakeja jäädytettiin Fifan vaatimuksesta vuosien 2010 ja 2014 MM-kisaisäntämaissa Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Fifa on siis aikaisemmin määritellyt paikallista politiikkaa ja paikallisen hallinnon toimintaa hyvinkin rankasti kaupunkitasolla.

– Fifa on siis tehnyt tätä väliintuloa jo aikaisemmin, mutta ei ole puuttunut Qatarin kafala-järjestelmään millään lailla, vaikka se voisi tehdä sen. Tapahtumatuotannon nimissä se voisi antaa määräyksiä Qatarin valtiolle, mutta ei ole tehnyt sitä, vaikka aikaisemmin on tehnyt, Kolamo ihmettelee.

Miksi Fifa ei ole puuttunut Qatarin toimintaan?

– Vuonna 2010, kun Qatar valittiin kisaisännäksi, hakukirjassaan Qatar lupasi niin paljon asioita ja rahaa valmisteluun ja rakentamiseen, että Fifa hurrasi, että tulee mahtavat kisat. Jo silloin tehtiin sellaiset sopimukset että Qatar voitti kisaisännyyden, Kolamo kertaa.

Yli puolet niistä Fifan johtoon kuuluvista henkilöistä, jotka olivat mukana valitsemassa Qataria MM-kisaisännäksi vuonna 2010, ovat nyt joko FBI:n tutkinnassa tai syytetty muista väärinkäytöksistä. Fifan silloinen puheenjohtaja Sepp Blatter on korruption vuoksi toimintakiellossa, jota jatkettiin hiljattain vuoteen 2028. Fifan mukaan Blatter, 85, on syyllistynyt muun muassa asemansa väärinkäyttöön sekä "lahjojen tai muiden etujen antamiseen ja hyväksymiseen". Blatter erotettiin puheenjohtajan tehtävästä 2015.

– Läpeensä korruptoitunut Fifa on ollut valitsemassa Qataria, ja niitä kymmenen vuoden takaisia lupauksia tässä nyt sitten maksetaan, Kolamo sanoo.

Mitä Qatarissa tapahtuu marraskuussa 2022?

Sami Kolamo uskoo, että keskustelu Qatarin kisojen ristiriitaisuudesta ja myös boikotoinnista pysyy pinnalla vuoden 2022 asti.

Tällä viikolla alkaneissa MM-karsinnoissa on jo nyt nähty kannanottoja. Ennen MM-karsinta-avaustaan Gibraltaria vastaan Norjan miesten maajoukkue saapui kentälle t-paidoissa, joissa luki Human rights - on and off the court (suom. ihmisoikeudet - kentällä ja sen ulkopuolella). Seuraavana iltana Saksan maajoukkue ilmoitti niin ikään paidoillaan olevansa ihmisoikeuksien puolella.

Fifa ilmoitti, ettei se aio rankaista Norjan tai Saksan maajoukkueita kannanottojen vuoksi.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Viime kesänä urheilumaailma reagoi voimakkaasti Yhdysvalloissa kuohuttaneeseen mustiin kohdistuvaan poliisiväkivaltaan ja mustien oikeuksia puolustavaan Black Lives Matter -liikkeeseen. Rasimin vastaiset polvistumisprotestit näyttävät tulleen esimerkiksi jalkapallon Englannin Valioliigaan jäädäkseen.

Protesteja Qatarin siirtotyöläisten vuoksi ei ollut ennen tätä viikkoa nähty kansainvälisessä jalkapallossa. Kolamo odottaa, että viimeistään MM-kisoissa marras-joulukuussa 2022 kannanotot ovat näkyvässä roolissa.

– En olisi yllättynyt. Pikemminkin odotan sitä, että urheilijat osoittavat MM-kisoissa tukensa siirtotyöntekijöille. Naisfutiksessa on enemmän tällaista radikaalia halua näyttää oikeudenmukaisuutta jopa kentällä. Miehissä on hiljaisempaa. Tim Sparv on hienosti ottanut epäkohtia esille, Kolamo sanoo viitaten Suomen maajoukkuekapteenin työhön muun muassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.

– Mielestäni boikottikaan ei ole koskaan myöhässä. Jos näemme epäoikeudenmukaisia ja vääriä toimenpiteitä, voidaan boikotti tehdä vaikka kuukautta ennen kisoja. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista ja jalkapallosta.

Eri lajien arvokilpailujen isännistä päättävät kansainväliset lajiliitot, mutta asiaan on pyritty vaikuttamaan myös ylemmältä taholta. Euroopan Unionin kaikki 27 urheiluministeriä lähettivät tammikuussa Suomen aloitteesta kirjeen EU-komissaarille, jossa he vaativat ihmisoikeuksien turvaamista kansainvälisissä urheilutapahtumissa.

Valko-Venäjän MM-jääkiekkoisännyydestä kimmokkeensa saanessa aloitteessa vaadittiin, että arvokisoja ei myönnettäisi sellaisiin maihin, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu.

Unionin vaikuttamiskeinot ovat urheiluasioissa kuitenkin rajalliset. EU, joka on tärkeä kauppakumppani monille maille, pyrkii neuvottelujen kautta esimerkiksi vaikuttamaan esimerkiksi juuri Qatarin siirtotyöläisten työoloihin.

Qatarin kisaisännyyden poistaminen on tässä vaiheessa monien vaikutusvaltaisten toimijoiden mielestä mahdotonta. Maa on kuitenkin saanut niin paljon kritiikkiä, että Kolamo uskoo vuoden 2022 MM-kisojen olevan viimeiset, jotka järjestetään näin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyvässä paikassa.

– Positiivista on se, että tällaista kisaisäntää ei tulla enää valitsemaan, Kolamo päättää.

Lue myös:

Palloliiton mukaan MM-isäntämaa Qatarissa ihmisoikeusasiat eivät ole kunnossa – boikotointia liitto ei kuitenkaan aja

Suomen EU-aloite ylsi poikkeukselliseen saavutukseen – urheiluministerit haluavat arvokisat pois ihmisoikeuksia rikkovista maista

Suomen jalkapallomaajoukkueen historiallinen kannanotto toi Tim Sparville uran pahimman vihapalauteryöpyn – "Joku kirjoitti, ettei tule enää katsomaan meitä"

Kommentti: Qatarin ja Euroopan jalkapalloeliitin kyseenalaiseen yhteistyöhön kirjoitettiin jälleen uusi ruma luku – kukaan ei edes yritä peitellä läheisiä välejä

Jalkapallon MM-kisat 2022 järjestävä Qatar saa vetoapua Euroopasta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat