Kommentti: Qatarin MM-protestit pakottavat jalkapallopomot kiusallisten kysymysten eteen – FIFAlle boikotti olisi raju isku

Jos Norja päättäisi boikotoida Qatarin MM-kisoja kesäkuun liittokokouksessa, kyse olisi valtavan suuresta päätöksestä, kirjoittaa Yle Urheilun Jaakko Parkkinen.

Kuva: Jorge Guerrero / AFP / Lehtikuva

Yksi eurooppalaisen jalkapallon kirkkaimmista tähdistä, norjalainen Erling Braut Håland seisoo vakavailmeisenä pelaajarivin päässä. Yllään hänellä on valkoinen t-paita, jossa lukee mustilla kirjaimilla "HUMAN RIGHTS On and off the pitch".

Håland pitää vasemman käden sormiaan pystyssä kansainvälistä ihmisoikeuksien logoa mukaillen.

Näin tekee jokainen Norjan joukkueen pelaaja kentän laidalla. Katsomossa turvavälein ja maskit kasvoillaan ottelua seuraavat vaihtopelaajat seisovat hekin sama t-paita yllään.

Hurjaa tahtia maaleja seurajoukkueurallaan takonut Håland jää kolmannessakin MM-karsintojen pelissään ilman osumaa. Viesti kaikuu kuitenkin halki maailman.

Kun pelaajat eivät keskity pelaamiseen

Maanantaina 15. maaliskuuta Suomen Palloliitto julkaisi kannanoton, jossa se kertoi pitävänsä MM-turnauksen myöntämistä Qatarille "ongelmallisena ja huonona päätöksenä". Tiedotteen mukaan Suomi jatkaa "boikotoinnin sijaan" aktiivista dialogia yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Toivottiin, että pelaajat voisivat keskittyä pelaamiseen.

Tiedote ilmestyi Norjan jalkapalloliiton liittokokousta seuranneena päivänä. Kokousta oli edeltänyt viikkojen julkinen debatti siitä, pitäisikö maan vetäytyä kokonaan Qatarin MM-turnauksesta.

Keskustelun aloitti seura napapiiriltä pohjoiseen, Tromsö IF. Se antoi helmikuun lopussa julkilausuman, jonka mukaan Qatarin MM-turnauksen tapahtuman ytimessä ovat korruptio, moderni orjuus ja lukuisat työntekijöiden kuolemat. Mukaan lähti kuusi muutakin huippuseuraa, joista Rosenborg, Vålerenga ja Brann kuuluvat maan suurimpiin.

Heidän mielestään aktiivinen dialogi ei ole riittänyt Qatarin tilanteen helpottamiseksi. Englantilaisen The Guardian-lehden tietojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan ainakin 6 500 työntekijää Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Sri Lankasta on kuollut MM-kisojen myöntämisen eli vuoden 2010 jälkeen.

Oma lukunsa on, että prosessi, jossa vuosien 2018 ja 2022 kisaisännyydet myönnettiin Venäjälle ja Qatarille, johti viranomaistoimiin, joiden seurauksena Kansainvälisen jalkapalloliiton johto meni uusiksi.

Mittavan lahjusvyyhdin seurauksena vuonna 2015 sivuun siirtyneet entinen FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter ja pääsihteeri Jerome Valcke saivat vastikään uuden, kuuden vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaisen kiellon (siirryt toiseen palveluun)jalkapallotoimintaan osallistumisesta.

Palloliiton tiedotteessa muistutetaan, ettei Suomi aikanaan päässyt äänestämään asiasta, sillä päätöksen teki Blatterin johtama FIFAn hallitus. Vuonna 2012 Palloliiton puheenjohtajaksi valittu Pertti Alaja kuitenkin kommentoi kisaisäntien julkistamisen jälkeen Urheiluruudulle seuraavaan tapaan.

– Maailman jalkapalloliitto teki ennakkoluulottoman päätöksen. Me emme todella tiedä, mitä tämän alueen ihmisten päässä pyörii. Kyllä jalkapallo avaa nämä solmut, on mahdollisuus päästä tutustumaan ja he voi kertoa oman tarinansa. Ehkä maailman näkökulmasta voidaan puhua niin hienosta asiasta kuin rauhasta.

Vuosikymmenen aikana kisaisäntä on tullut niin tutuksi, että Norjassa päätettiin ryhtyä toimiin.

Boikotin kannattajat olivat tosissaan tuomassa asiaa liittokokouksen äänestykseen kaksi ja puoli viikkoa sitten, mutta lopulta asian käsittely siirrettiin erilliseen kokoukseen 20. kesäkuuta.

Vaikka liitto on ollut vastahakoinen ja näyttää käyvän jonkinlaista viivytystaistelua, maajoukkueen pelaajat ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Ihmisoikeuksien puolesta ovat näkyvästi protestoineet ainakin Hollannin ja Saksan maajoukkueet (siirryt toiseen palveluun).

Lopulta Suomenkaan pelaajat eivät keskittyneet pelkästään pelaamiseen. Huuhkajat julkaisi oman kannanottonsa Palloliiton sivuilla (siirryt toiseen palveluun) sunnuntaina ennen Ukraina-peliä.

Mykistynyt FIFA

Suomessa Qatarin kisojen ongelmista on käyty verrattain vähän keskustelua. Näkyvimmin maan ihmisoikeustilanne nousi julkisuuteen, kun Riku Riski kieltäytyi lähtemästä Huuhkajien mukana Qatarin leirille tammikuussa 2019.

Tuolloin Palloliiton johto luonnehti Riskin päätöstä "hassuksi". Puheenjohtaja Ari Lahti totesi olevansa Riskin kanssa samalla asialla, kun hän vieraili Dohassa yhdessä pohjoismaisten liittojen kanssa.

Arvostettu yhdysvaltalainen Forbes-lehti (siirryt toiseen palveluun) puolestaan nosti Riskin esimerkiksi kasvavasta joukosta urheilijoita, jotka kuuntelevat omatuntonsa ääntä sen sijaan, että menisivät, mihin käsketään.

Tuoreessa Yle Urheilun jutussa Lahti korostaa, että jäsenmaiden huolen pitää kuulua keskusjärjestön johtoon. Kun nykyinen FIFAn puheenjohtaja Gianni Infantino vieraili lokakuussa Qatarissa, hän ilmoitti jääneensä sanattomaksi Al Bayt -stadionin kauneuden edessä (siirryt toiseen palveluun).

Työntekijöiden oikeuksien edistämiseen Infantino totesi olevansa tyytyväinen. Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) Qatarin hallinto on säätänyt lakeja työntekijöiden aseman parantamiseksi, mutta on parhaillaan perumassa osan näistä asetuksista. Järjestön mukaan tuhansia riistetään edelleen.

MM-karsintojen alla järjestö lähetti kirjeen Infantinolle, jossa toivottiin FIFAn käyttävän arvovaltaansa Qatarin suuntaan. Juuri nyt liitto tuntuu halaavan isäntämaata kaksin käsin, sillä hehkutuslausuntojen lisäksi Qatar on epävirallisesti mukana MM-karsintojen lohkossa, jossa pelaavat Portugali, Serbia, Irlanti, Azerbaidzhan ja Luxemburg.

Ainakin Norjassa tunnutaan ajattelevan, että huoli ei kuulu riittävän tehokkaasti.

Toki myös vuonomaasa boikottia vastustavat äänet ovat vedonneet rajun keinon tehottomuuteen. Vasta jonkin jalkapallon suurmaan vetäytymisellä olisi todellista merktystä, ajatellaan.

MM-turnauksia on järjestetty fasistisessa Italiassa 1934, Argentiinan sotilasdiktatuurissa 1978 tai edellisen kerran Venäjällä, joka tuomitsee toisinajattelijoita vankileirille. Miksi ryhtyä dramaattisiin toimiin juuri nyt?

Yhdenkin eurooppalaisen jäsenmaan boikotti olisi jotain täysin ennenkuulumatonta. Se pakottaisi FIFAn reagoimaan.

Ja vaikka yksikään maa ei lopulta vetäytyisi kisoista, ovat pelaajien protestit jo nyt ennennäkemättömiä laajuudessaan. Tällaisia kommenttijuttuja kirjoitetaan yhä enemmän.

Qatar-protesteja arvostelevissa puheenvuoroissa ihmetellään myös, missä turnauksen vastustajat olivat, kun kisoja myönnettiin. Esimerkiksi Erling Håland oli tuolloin 10-vuotias. Norjan kapteeni Martin Ödegård oli kypsässä 12 vuoden iässä.

Ehkä he ajattelevat nyt, että jossain kohtaa raja vain on vedettävä.

Lue myös: