1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. painonnosto

Suomalaiset painonnostajat jännittävät olympiapaikkoja viimeiseen asti – uuden karsintajärjestelmän takia EM-kisoissa kytätään kiloja eikä sijoitusta

Moskovan EM-kisoihin osallistuu Suomesta 11 urheilijaa. Erityisesti Anni Vuohijoelle onnistuminen olisi tärkeää olympiatavoitteen kannalta.

Anni Vuohijoki kilpailee ensimmäistä kertaa yli vuoteen Moskovan EM-kisoissa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Painonnoston tavoite on yksinkertainen: mahdollisimman paljon rautaa ylös oikealla tekniikalla. Uusi olympiakarsintajärjestelmä puolestaan on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Olympialuokkia on Tokiossa naisilla ja miehillä seitsemän, yhteensä siis 14. Jokaisesta maasta saa lähettää urheilijoita vain neljään miesten ja neljään naisten luokkaan. Dopingista kärähtäneillä mailla kiintiöt ovat pienemmät.

Maailmanrankingin jokaisen painoluokan kahdeksan parasta pääsevät suoraan kisoihin. Heidän jälkeensä mukaan valitaan viisi maanosien parasta painonnostajaa. Lisäksi isäntämaalle on oma kiintiö ja tarjolla on myös villejä kortteja.

Urheilijat hankkivat ranking-pisteitä karsintakilpailuissa karsintaikkunan aikana. Koronapandemian takia ranking sulkeutuu vasta toukokuun lopussa. Kilpailuja on kolmea eri tasoa, joissa jaetaan pisteitä eri pistekertoimilla. Kultakisoissa pistekerroin on 1,10, pronssikisoissa 1,00.

Ranking-pisteitä kutsutaan myös robi-pisteiksi. Niillä tarkoitetaan nostajan yhteistuloksia suhteessa nostajan painoluokan maailmanennätykseen. Ranking perustuu lopulta nostajan neljän parhaan kilpailun yhteenlaskettuun tulokseen.

– On se aika monimutkainen järjestelmä. Kyllä siinä joutuu aikaa käyttämään siihen, että tietää missä mennään ja paljonko pitää nostaa, 64-kiloisissa olympiapaikkaa tavoitteleva Anni Vuohijoki myöntää.

Järjestelmän takia Vuohijoki ei voi miettiä vain mitalisijoituksia viikonloppuna alkavissa Moskovan EM-kisoissa, vaan hänen täytyy ajatella lähtökohtaisesti nostettavia kiloja, joilla ranking-pistepottia voisi kartuttaa eniten.

– Jos tätä miettii tosi mustavalkoisesti, niin EM-kisoissa ei tehdä sijoitusta, vaan kerätään kiloja. Ja miten paljon kerätään kiloja, se riippuu siitä, mitä muut nostavat. Voi siis olla sellainen tilanne, että esimerkiksi EM-pronssiin riittäisi 120:n kilon työntö, mutta olympiapaikka vaatisi 121:n kilon työntöä. Silloin menen olympiapaikan mukaan, en EM-sijoituksen.

Marianne Saarhelo yrittää olla keskittymättä muiden suorituksiin Moskovan EM-kisoissa. Kuva: AOP

64-kiloisissa Moskovassa kilpaileva, mutta 59-kiloisissa olympiapaikasta karsiva Marianne Saarhelo yrittää olla ajattelematta liikaa rankingia.

– Olemme todella vähän koettaneet keskittyä siihen, että missä ollaan menossa juuri siitä syystä, ettei menisi sitten liikaa siihen yrittämiseen. Ja muistaisi nostamisen mukavuuden ja saisi päälle sellaisen mukavan flow-tilan.

Myös Vuohijoki toteaa, että loppujen lopuksi valinta pelkistyy siihen, miten paljon rautaa on noussut kisoissa karsintaikkunan aikana.

– Jos sitten nostan kaikki maailman kilot, mitä on nostettavissa, teen itse hyvä kisan, ja joku toinen nostaakin enemmän, niin sille ei sitten voi mitään.

Uusi järjestelmä askel eteenpäin

Aiemmin olympiakarsinta perustui maapaikkoihin. Sekä Vuohijoki että Saarhelo pitävät uutta karsintajärjestelmää askeleena eteenpäin sekavuudestaan huolimatta.

– Vaikka olisit nostanut itse kuinka hyvin tahansa, niin jos joku maajoukkuekavereista jää ilman tulosta ja ilman pisteitä painoluokassaan, silloin maa ei saanut maapaikkaa. Nyt se on vaan kiinni itsestäsi, Vuohijoki muistuttaa.

– Nyt ei voi enää tulla urheilija esimerkiksi doping-tauolta, käydä kaksissa kisoissa ja päästä sitten olympialaisiin. Ennen se oli mahdollista. Mielestä on hirveän hyvä asia, että me olemme nyt enemmän samalla lähtöviivalla, Saarhelo toteaa.

Anni Vuohijoki luottaa kuntonsa riittävän olympiapaikkaan. Kuva: Yle/Sebastian Backman

Nostajat luottavaisina Moskovan EM-kisoihin

Molemmat nostajat lähtevät Moskovaan luottavaisin mielin, vaikka isoista kisoista on aikaa. Vuohijoella taukoa on yli vuosi.

– Tiedän kokonaisvaltaisen tasoni tällä hetkellä. Se on kyllä ihan riittävä olympiapaikkaan. Nyt kysymyksessä on vain se, että miten asiat napsuvat kohdilleen.

Saarhelon päätähtäin on Pariisin olympiakisat vuonna 2024, minkä takia hän ei ota suuria paineita menestymisestä Tokion karsinnoista. Moskovan EM-kisojen jälkeen jälkeen edessä ovat vielä yhdet karsinnat Kolumbiassa, missä hän kilpailee omassa 59 kilon painoluokassaan.

– Olen varautunut siihen, että edessäni voivat olla tässä Tokio, sitten Pariisi ja sitten ehkä seuraavatkin kisat, jos vaan kunto kestää. Iän puolesta voisin ihan hyvin sinnekin tavoitella, Belgiassa asuva 27-vuotias Saarhelo laskee.

Moskovan EM-kisat alkavat Moskovassa sunnuntaina. Vuohijoen ja Saarhelon painoluokassa, 64-kiloisissa kilpaillaan ensi tiistaina. Olympiapaikat ovat selvillä viimeistään toukokuun lopussa viimeisten karsintakisojen päätyttyä.

Lue myös:

Juoppo linnakundi ja liian iso pappi ovat nyt Suomen vahvimmat – rauta pelasti ja yhdisti Mika Törrön ja Salla Romon

Vankila ja äiti pelastivat huumehelvetistä – nyt Mika Törrö on Suomen vahvin mies: "Ei se ole ihmisarvosta elämää, kun makaat siellä kuset housuissa"