Urheiluoikeuden professori pitää Janne Järvisen tapausta poikkeuksellisena Suomen urheiluhistoriassa: "Tässä puhutaan varsin vakavista rikoksista"

Professori näkee, että urheilu on vahvasti osa yhteiskuntaa, ja siksi myös rikostuomioilla on väliä olympiavalinnoissa.

purjehdus
Aerial view of "Nacra 17" sailboats during a training session on Guanabara Bay in view of Rio 2016 Olympic Games, in Rio de Janeiro on July 28, 2015.
Nacra 17-luokan purjehdus Rio de Janeirossa 2015. Kuvituskuva.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kilpapurjehtija, yritysjohtaja Janne Järvisen kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Urheiluoikeuden professori Antti Aine toteaa, että tapaus on poikkeuksellinen Suomen urheiluhistoriassa. Urheiluun ja urheilijoihin liittyvät rikostapaukset ovat yleensä liittyneet vahvasti itse urheiluun.

– Tässä puhutaan varsin vakavista rikoksista. Vanhastaan keskustelu on nivoutunut kiinteämmin urheiluun liittyneisiin tekoihin, viitataan tässä esimerkiksi antidopingsäännöstön rikkomuksiin tai ottelumanipulaatioon. Tekojen yhteys urheiluun on aiempaa välillisempi, mikä tekee tästä poikkeuksellisen tapauksen, Aine arvioi.

Syyte Järvistä vastaan nostettiin tammikuussa 2020 osana poikkeuksellisen laajaa Katiska-huumevyyhtiä. Järvinen kilpaili vakavista rikossyytteistä huolimatta viime lokakuussa EM-regatassa ja maaliskuussa Lanzaroten olympiaregatassa. Maapaikan varmistumisen jälkeen liitto ja Olympiakomitea kertoivat, ettei Järvisen osallistumiselle ollut estettä, koska viranomaisprosessi ei liittynyt urheiluun.

– Oletan, että päätös on tehty sillä perusteella, että kukin on syytön, kunnes asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu. Toki on syytä käydä keskustelua siitä, onko edellytyksiä lähettää tällaisia urheilijoita kisoihin. Lähtökohta on syyttömyysolettama tässä arviossa, Aine pohtii.

Janne Järvinen purjehti Suomelle parinsa Sinem Kurtbayn kanssa maaliskuun lopussa Nacra 17-luokassa maapaikan Tokion olympialaisiin.

Järvisen saama tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja hän aikoo valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. Mikäli asian käsittely etenee hoviin, ehtivät Tokion olympialaiset todennäköisesti olla ennen oikeusprosessin etenemistä. Olympiakomitea ei ole vielä valinnut Suomen edustajia Nacra 17 -luokkaan. Eettiseltä kannalta asiassa on tutkijan mukaan ainakin kaksi puolta. Kyse on siitä, miten valintakriteerit kisoihin on asetettu.

– Voidaan perustellusti edellyttää sitä, että erityisesti edustusurheilijat ovat sitoutuneita reilun pelin periaatteisiin, joiden yksi lähtökohta on vastuullisuus, sanoo Aine.

– Lisäksi näissä periaatteissa käydään keskustelua terveyden ja turvallisuuden edistämisestä, mikä täytyy ottaa arvioinnissa huomioon. Sitten on oikeudellinen puoli, joka liittyy valintajärjestelmän rakenteeseen. Kyse on siitä, minkälaisia edellytyksiä valinnoille on asetettu ja millaista liikkumavaraa päätöksentekoon on jätetty urheilulliseen suoritukseen perustuvien seikkojen ohella. Urheilijan oikeusasema on otettava huomioon, mutta on selvää, että tällaisilla eettisillä kysymyksillä on merkitystä osana kokonaisharkintaa.

Janne Järvinen Sinem Kurtbay
Katiska-jutussa syytetty Janne Järvinen varmisti Suomelle maapaikan Tokion olympialaisten purjehdukseen Nacra 17-luokassa Lanzarotella. Kilpakumppani Sinem Kurtbay (oik.) ei liity rikosjuttuun.Sailing Energy

Vastuullisuus olympiavalinnoissa

Olympiavalinnoissa urheilijan kilpailullinen suoritus on siis luonnollisesti otettava huomioon, mutta myös urheilun ulkopuoliset asiat tulisi professorin mukaan ottaa tarkasteluun. Hän toivoisi, että valintakriteereihin kirjattaisiin selvästi eettinen puoli ja että olympiaurheilijan tulisi esimerkiksi noudattaa Suomen Olympiakomitean reilun pelin periaatteita.

– Pidän tärkeänä, että tästä käydään keskustelua eettisestä näkökulmasta ja valintajärjestelmän rakenteesta. Voisimme muodostaa tietynlaisia suuntaviivoja valintajärjestelmän kehittämiseksi. Vakavat rikkomukset on otettava huomioon, mutta samalla on pohdittava niiden kattamaa alaa.

– Urheilu on osa yhteiskuntaa ja on mahdollista, että jatkossakin tulee valintojen osalta arvioitaviksi urheilun ulkopuolisia tekoja. Kyse on siitä, millaiset teot ovat tässä harkinnassa merkityksellisiä. Siitä tarvitaan keskustelua.

Miten esimerkiksi Kansainvälinen olympiakomitea suhtautuu rikoksesta tuomittujen urheilijoiden osallistumiseen olympialaisiin, sellaisesta ei professorin mukaan ole juurikaan kokemusta tai ohjekirjaa.

– Onhan mahdollista, että olympialaisissa mukana oleva urheilija on aiemmin syyllistynyt rikokseen, josta hän on suorittanut rangaistuksen, ja yleisen oikeusperiaatteen mukaan teko on silloin sovitettu. Tällaiset tuoreita rikoksia koskeneet tapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia. Nähdäkseni tästä ei ole mitään vakiintunutta ratkaisulinjaa päässyt muodostumaan, Aine toteaa.

Lue myös:

Lajiliitto ei vielä tiedä kuinka toimia olympiaprojektin rahoittaneen Janne Järvisen tapauksessa: "Jos tästä tulee lainvoimainen tuomio, niin eihän tämä mitenkään sovi meidän arvoihin"

Katiska-huumevyyhdissä vankeustuomion saanut purjehtija Janne Järvinen on rahoittanut olympiaprojektin – huippu-urheilupomo ei tyrmää Järvisen osallistumista Tokioon

Olympiapaikan purjehtineelle Janne Järviselle kahden ja puolen vuoden vankeustuomio Katiska-huumevyyhdissä

Oikeus: Katiska-jutun päätekijöille yli 10 vuoden tuomiot – Niko Ranta-ahon yllätystunnustus lievensi rangaistusta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat