Suora

  • Suunnistuksen EM
  • Urheiluruutu
  • Digital Racing eSM 2021
  • Navetta on Kristiina Mäkelälle henkireikä: "Lehmät ovat kuin psykologeja"
  • Urheiluruutu

Hiskinmäen henki jää elämään muistoissa – legendaarinen palloiluhalli odottaa purkukohtaloaan

Äänekoski on perinteikäs koripallopaikkakunta ja se koripalloilullinen leipäjuuri syntyi Hiskinmäellä.

urheilu
Jouko Heikkinen levypallotaistelussa.
Huiman Jarmo Häkkinen korinalustaistossa ottelussa Leppävaaran Pyrintöä vastaan.Äänekosken Huiman arkisto

Äänekosken Hiskinmäelle kokoontui vielä kerran joukko jo varttuneita koripallolegendoja. Legendoja jotka synnyttivät aikanaan Hiskinmäen hengen. Herja lentää ja vanhoja pelejä kerrataan.

Tuo Hiskin-henki jää enää muistoihin, sillä pelipaikkana toiminut Hiskinmäen palloiluhalli odottaa jo purkukohtaloaan.

– Haluttiin vielä kerran tulla käymään täällä ennen kuin tuo pyhä paikka puretaan, sanoo Äänekosken Huiman puheenjohtaja Markku Auvinen.

– Kyllähän täällä aika monta tuntia on tullut oltua tämän 76–vuoden aikana. Muistot syntyvät siellä missä eletään, toteaa valmentajalegenda Markku Ranta.

Äänekosken Huiman joukkueen kausi 1968-69 oli ensimmäinen valtakunnallinen yläsarjakausi.
Huiman Suomisarja-joukkue syksyllä 1968. Alarivissä vasemmalla Markku Ranta. Joukkueen kapteeni nro 15 Kalevi Tourunen.Kalevi Tourusen kotialbumi

Äänekoski on perinteikäs koripallopaikkakunta, ja Hiskinmäellä on merkittävä rooli tuon maineen synnyssä.

– Kyllähän se koripallo on Äänekoskella saanut alkunsa täällä. Yhteiskoulun vanhasta salista, ja sitten on siirrytty tähän palloiluhalliin, kertoo Äänekosken Huiman puheenjohtaja Markku Auvinen.

Hiskimäen niin sanottua kulta-aikaa elettiin 1970-luvulla, jolloin Huima nousi myös ensimmäistä kertaa silloiseen koripallon miesten SM-sarjaan.

– Kun pieneen tilaan pakataan 600-700 ihmistä, niin sen tietää mikä tunnelma siitä tulee. Jokainen joka on täällä käynyt peliä katsomassa 70-luvulla, niin se on jäänyt elävästi mieleen, kertoo kuudella eri vuosikymmenellä Huiman miesten edustusjoukkueen päävalmentajana toiminut Markku Ranta.

Hiskinmäen entisen koripallokentän katsomo.
Katsomona toimi saliin vievät portaat.Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys / Aarne Vuorinen

Hiskinmäen palloiluhallissa katsomona toimi saliin vievät portaat, ja kentän laidoilla yleisö istui käytännössä kengän kärjet kentän rajoilla.

– Kyllä siellä oli aina sellainen tunne selkäpiissä ettei voi epäonnistua. Vapaaheittojakin heitettiin, niin kyllä ne aina koriin meni. Kyllä kotiyleisöstä on todella suuri apu, ja voin sanoa, että vanhat kilpakumppanit muista seuroista on aina sanonut sitä, että heillä oli todella vaikeaa tulla tänne pelaamaan, täällä oli niin fantastinen yleisö, muistelee 70-luvun huimakapteeni Mikko Honka.

– Kun tänne pelipaikalle tuli, niin oven edessä oli aina pitkä jono. Paikkoja oli vähän, joten jokainen joka halusi peliä katsoa, niin piti tulla jonoon, kertoo Markku Ranta.

Mikko Honka korinteossa jota todistaa Turun Nmky:n Jorma Pilkevaara.
Turun NMKY:n Jorma Pilkevaara seuraa katseella Mikko Hongan korilleajoa.Äänekosken Huiman arkisto

Hiskinmäen palloiluhalli valmistui 60-luvun puolivälissä ja se toimi edustusjoukkuetason koripallonäyttämönä 80-luvun alkuun saakka, jolloin Äänekosken liikutatalo valmistui.

Samassa rakennuksessa Hiskinmäellä oli myös keilahalli sekä muun muassa yleisurheilijoiden käytössä ollut maapohjahalli.

– Meillä oli hyvä pelipaikka. Suomessahan on ollut ongelmana, että salit olivat hyviä aikaisemminkin. Niihin ei vaan ollut katsomotiloja, kun kouluhallitus ei myöntänyt avustusta katsomotiloille, kertoo Markku Ranta.

Äänekosken Huiman mestaruussarjajoukkue, jossa vahvistuksena Michael Norwood.
Äänekosken Huiman ensimmäinen SM-sarjajoukkue. Alhaalla keskella seurahistorian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus Michael Norwood.Äänekosken Huiman arkisto

Koripallossa niin sanotuista tutuista kotikoreista on hyötyä kotijoukkueelle. Hiskinmäen palloiluhallin tiiviissä salissa tutut kiintopisteet salin seinistä helpottivat kotijoukkueen heittämistä.

– Muistan kun ensimmäistä kertaa mentiin Turkuun Kupittaalle pelaamaan. Siellä keskellä suurta hallia se koripallokenttä näytti niin pieneltä. Siellä oli todella vaikeaa heittää, kertoo ensimmäinen äänekoskelaisseuraa edustanut maakoukkuepelaaja Mikko Honka.

Äänekosken Huiman Mikko Honka, Markku Ranta ja Markku Auvinen kokoontuivat muistelemaan purettavaa Hiskinmäen pallohallia.
Mikko Honka (vas), Markku Ranta ja Markku Auvinen vierailivat Hiskinmäellä vielä ennen kuin palloiluhalli puretaan.Niko Mannonen / Yle

Kaksi maaottelukin Hiskinmäellä on pelattu. Nuorten maaottelussa 1.9.1969 Suomi Hävisi Neuvostoliitolle korein 74-58. Suomen parhaana palkittiin Äänekosken Huiman kuusi pistettä pussittanut Kalevi Tourunen. Vuonna 1974 Suomi voitti voitti alle 18-vuotiaiden maaottelussa Neuvostoliiton korein 80-75. Tuolloin Suomen joukkueessa äänekoskelaisista pelasi Jouko Heikkinen.

Palloiluhallin vieressa sijainnut vanha kivikoulu on jo kivikasana, ja lukiona toiminut niin sanottu kampakoulu odottaa palloiluhallin tavoin purkua. Vanhat suorituspaikat poistuvat, mutta Hiskinmäen henki ei unohdu.

– Se Hiskinmäen henki oli ehkä sitä, että pienessä tilassa ollaan saman asian takana. Sitten kun tilat laajenevat, niin se henki laimenee. Onneksi on muistot, toteaa Markku Ranta.

Juttua täydennetty 12.4. klo 20.36. Jutussa kerrottiin aluperin, että Hiskinmäellä olisi pelattu vain yksi maaottelu.

Juttua korjattu 20.4.2021 klo 9.58. Jutun pääkuvan huimalainen korjattu Jarmo Häkkiseksi. Alunperin kuvatekstissä kerrottiin, että korinalustaistossa olisi ollut Jouko Heikkinen.

Lue myös:

Vilpas eteni Korisliigan finaaleihin – Aatu Kivimäen yksilösuoritus ratkaisi jännitysnäytelmän viimeisellä sekunnilla

Honka venytti naisten Korisliigan finaalipaikan ratkaisun tiistaille

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat