Suora

  • Urheiluruutu
  • Uupumus oli tuhota Nooralotta Nezirin uran - romahdus opetti hyvinvoinnin merkityksen
  • Urheiluruutu

Yli puolet Kansallisen liigan seuroista tulee pääkaupunkiseudulta – Palloliitto suunnittelee miesten huippuseuroille oikotietä naisten sarjoihin

Helsingin Palloseuran nousu Kansalliseen liigaan nosti pääkaupunkiseudun joukkueet enemmistöksi pääsarjassa. Kuusi liigan kymmenestä joukkueesta tulee pääkaupunkiseudulta.

Kansallinen Liiga
Puolustaja Eerika Hämäläinen (vas.) ja hyökkääjä Piipa Kämppi kuuluvat sarjanousija Helsingin Palloseuran avainpelaajiin.
Puolustaja Eerika Hämäläinen (vas.) ja hyökkääjä Piipa Kämppi kuuluvat sarjanousija Helsingin Palloseuran avainpelaajiin.Yle/Jari Kärkkäinen

"Naiset aloittavat omat jalkapallokisat Lahdessa tulevana kesänä. Joukkueita on kuusi ja pelaajia noin sata. Naiset tulevat esittämään omaa pelitaitoaan kesällä miesten mestaruusarjaotteluiden esiotteluina. Naisten ottelut tulevat tapahtumaan vain nurmikentällä, kauneussyistä. Jos nimittäin sattuu kaatumisia, niin säästytään pienillä naarmuilla."

Näin ennakoitiin jalkapallon naisten ensimmäisen pääsarjakauden alkua "välähdyksiä Suomen tapahtumista" esittävässä Kamera kiertää -ohjelmassa vuonna 1971. Mimmiliigasta useiden nimivaihdosten kautta viime vuonna Kansalliseksi liigaksi ristitty jalkapallon pääsarja täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Puolessa vuosisadassa on tapahtunut paljon niin lajin ammattimaistumisessa kuin asenteissakin. Yksi asia on kuitenkin naisten pääsarjassa pitänyt pintansa vuosikymmenestä toiseen. Liiga on varsin pääkaupunkiseutukeskeinen.

Suomen mestaruus on mennyt pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 50 vuoden aikana vain kahdeksan kertaa. Iso osa joukkueista on vuodesta toiseen tullut Helsingistä, Vantaalta tai Espoosta.

Kansallisessa liigasssa nähdään alkavalla kaudella taas uusi joukkue pääkaupungista, kun Ykkösen viime kaudella iloisella hyökkäyspelillä voittanut Helsingin Palloseura iskee liigakentille. HPS:n nousun myötä Kansallisen liigan joukkueista enemmistö tulee pääkaupunkiseudulta. HJK, FC Honka, PK-35, PK-35 Vantaa, Tikkurilan Palloseura ja HPS vievät kuusi liigan kymmenestä pääsarjapaikasta.

Menestys ei tietenkään ole pääkaupunkiseudun seurojen vika, mutta Palloliitto on ryhtynyt toimenpiteisiin naisten ja tyttöjen huippujalkapallon valtakunnallisen kehityksen tukemiseksi.

Piipa Kämppi on HPS:ssä yli 20 vuotta.
Piipa Kämppi on HPS:ssä yli 20 vuotta.Yle/Jari Kärkkäinen

HPS panostanut nousuun

Helsingin Palloseuran komea nousu Kansalliseen liigaan henkilöityy yli 20 vuotta seurassa pelaneeseen Piipa Kämppiin. Pian 30-vuotias hyökkääjä on ollut mukana koko HPS:n matkan nelosdivarista pääsarjaan. Viime kauden Ykkösen maalipörssin voittaja kuvaa matkaa pitkäksi, mutta antoisaksi.

– Jos miettii mistä on aloittanut, aina samalla kentällä pyörinyt kaikki nämä vuodet... Ihan harrastetoimintaa se oli pitkään. Itselläkään ei ollut tavoitteena mihinkään liigaan päästä, Kämppi nauraa.

– Sitten huomattiin että tämähän alkaa olla jo aika tasokasta tekemistä. Ja kun kaikki pelit haluaa aina voittaa, sitten käy tällä tavalla.

HPS:n päävalmentaja Toni Anttilan mukaan seura on tehnyt viime vuodet pitkäjänteistä työtä. Seuratoimintaa on kehitetty yhteistyösopimuksilla ja markkinoinnilla. Pari viime vuotta on panostettu liiganousuun, ja täksi kaudeksitoimintaa on pyritty ammattimaistamaan entisestään.

– Olemme panostaneet tosi paljon päivittäiseen harjoitteluun ja toimintaan. Meillä on uusia valmentajia, valmennustiimiin on tullut valmentaja Mari Savolainen ja fysiikkavalmentaja Alejandro del Peso Delgado. Me pystymme ammattitaitoisesti jaksottamaan ja suunnittelemaan harjoitukset. Harjoitusmääriäkin on nostettu, Anttila sanoo.

HPS:n tavoitteena on sarjapaikan säilyttäminen. Joukkueeseen on tullut peräti 11 uutta pelaajaa, kuten Tikkurilan Palloseuran puolustuksessa kovia minuutteja viime kaudella liigassa tahkonnut Eerika Hämäläinen.

Eerika Hämäläinen HPS
Eerika Hämäläinen muutti Mikkelistä pääkaupunkiseudulle kehittymään.Yle/Jari Kärkkäinen

Valtakunnallisia tukitoimia

Jalkapallon naisten pääsarja on ollut Suomessa läpi historiansa varsin pääkaupunkiseutukeskeinen (siirryt toiseen palveluun). Syyt piilevät esimerkiksi harrastajien ja seurojen määrässä sekä työ-, opiskelu- ja kehittymismahdollisuuksissa. Naisten pääsarja ei 2020-luvullakaan ole täysammattilaissarja.

– Itse tulin tänne, koska täällä oli paremmat valmentajat. Mikkelistä tulin, kun en pystynyt siellä kehittymään niin paljon, Eerika Hämäläinen perustelee.

Piipa Kämppi pohtii kovan paikallisen kilpailun kehittävän niin seuroja kuin pelaajiakin. Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja näkee taustalla myös kaupungistumistrendin.

– Pääkaupunkiseudun sisällä pelaajan on helppo vaihtaa seurasta toiseen. Monet opiskelevat samaan aikaan. Opiskelua tai työtä on ollut täällä helppo yhdistää.

Heidi Pihlaja, Ari Lahti
Heidi Pihlaja ja Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti poseeraavat Kansallisen liigan huivin kanssa.Kansallinen liiga

Pihlajan mukaan liigan pääkaupunkiseutukeskeisyys on haaste, mutta myös mahdollisuus vahvistaa jalkapallon asemaa naisten ja tyttöjen lajina koko maassa. Se onnistuu kehityspäällikön mielestä Ykkösen profiilia nostamalla. Sarja on tulossa lisenssijärjestelmän piiriin ja ensi vuodeksi joukkueiden määrää on tarkoitus supistaa tason nostamiseksi.

– Tavoitteena on saada entistä enemmän seuroja, joissa on huippuluokan toimintaympäristöt ja pelaajille mahdollisuudet harjoitella ja pelata entistä pidempään, Pihlaja sanoo.

Kansallisen liigan yhteistyötä miesten Veikkausliigan kanssa on syvennetty. Sarjoissa on useita seuroja, joilla on pääsarjajoukkueet sekä miesten että naisten puolella. Yhteiset kumppanuudet ja yhteistyö esimerkiksi koronaohjeistuksissa ovat uusia avauksia.

Suunnitelmissa on myös eräänlainen oikotie, joka on Pihlajan mukaan ollut käytössä Länsi-Euroopan sarjoissa. Fast track -mallia aiotaan tarjota miesten jalkapallon puolella vahvaa työtä tehneille seuroille, jotka haluavat lähteä vahvistamaan pitkäjänteisesti työtä naisten ja tyttöjen puolella.

– Selvitämme parhaillaan, miten tiettyjen taloudellisten ja urheilullisten kriteerien täyttyessä tällaiset seurat voisivat anoa pääsyä suoraan Ykköseen. Sitä kautta halutaan tukea tällaisten seurojen nopeutettua etenemistä toivottavasti kohti liigaa ja huipputasoa, Pihlaja kertoo.

Olosuhteet kuntoon

Liigajoukkueillakaan olosuhteet eivät aina ole riittävällä tasolla. HPS ei pääse aloittamaan liigapelejä kotikentällään Paloheinässä, vaikka toimintaa onkin ammattimaistettu.Palloliiton lisenssikomitea on asettanut HPS:lle tiettyjä ehtoja, jotka liittyvät tekonurmen kuntoon, katsomoiden ja huoltorakennuksen rakentamiseen. Joukkue pelaa kotipelinsä ainakin alkukaudesta Oulunkylässä.

– Onhan se tosi sääli. Tämä on ollut meidän juttu ja viime vuonna tuli yksi tilastotappio, mutta kolme vuotta pelasimme täällä ilman yhtäkään tappiota, Piipa Kämmpi harmittelee.

– Kyllähän se kertoo paljon tästä kentästä ja siitä mitä se meille ja koko HPS:n yhteisölle merkitsee. Tämä on ollut aina meidän kotipaikka.

HPS:n kotikentän olosuhteet Paloheinässä eivät ole liigatasolla.
HPS:n kotikentän olosuhteet Paloheinässä eivät ole liigatasolla.Yle/Jari Kärkkäinen

Kansallisen liigan tavoitteena kehittää seurojen olosuhteita vastaamaan 2020-luvun naisten pääsarjan tarpeita. Siihen tarvitaan myös yhteistyötä kaupunkien kanssa.

– Vuoropuhelu Palloliiton, seuran ja kaupungin kanssa on tosi tärkeää. Uskon, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, että kun urheilu ja liikunta vahvistuvat naisten ja tyttöjen puolella entisestään, joukkueurheilu kasvaa. Sitä myötä ne olosuhteet palvelevat myös koko kansan liikkumista, Pihlaja toteaa.

Kansallinen liiga alkaa lauantaina 17.4. neljän ottelun kierroksella. HPS kohtaa vieraspelissä viime kauden pronssimitalistin Kuopion Palloseuran.

Lue lisää:

Kansallinen liiga alkoi suuremmalla pöhinällä kuin koskaan, mutta pelin taso jää Euroopan huippusarjojen jalkoihin – maajoukkueen valmentajalta suoraa puhetta ongelman ytimestä

Kommentti: Kansallinen liiga näkyi uudella tavalla julkisuudessa ja ratkaisi koronan tuomat haasteet komeasti – pääsarjan ongelmat eivät silti kadonneet mihinkään

Emmaliina Tulkin ura jatkuu KuPSissa: "Hyvä ponnahduslauta palata ulkomaille"

Sympaattinen kyläseura keräsi liigakauden 2019 komeimmat yleisölukemat – dramaattista putoamista seurasi kuudes sija Ykkösessä, mutta nyt seura hakee vauhtia alempaa

Englannin Superliiga oli Nora Heroumille unelmien täyttymys, mutta kaudesta tulikin henkisesti rankka: "Olin silloin aluksi vähän sokea"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat