Sata pakettia kahvia, 20 polkupyörää ja kylmävesiallas – tällainen on Suomen olympiajoukkueen rahti, joka lähti kohti Tokiota kolme kuukautta ennen kisoja

Monen ulkomailla asuvan suomalaisen tuliaistoivetta, eli salmiakkia, rahdissa ei ole mukana, eikä konsolipelejä.

Tokio 2020
Suomen Olympiakomitean konttia nostetaan nosturilla laivaan.
Konttiin lastattiin rahtia 5,5 tonnia.Jussi Jäkälä, Yle

Kisakylässä viihtyminen olympialaisten ja paralympialaisten aikana saattaa nykyisessä koronatilanteessa nousta aiempaa suurempaan rooliin.

Fyysisen ja henkisen vireen säilyttämiseksi Olympiakomitea pyrkii järjestämään Tokion kisakylään suomalaisurheilijoille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Sitä silmällä pitäen Suomesta lähti merikontillisen verran tavaraa kohti tulevaa olympiakaupunkia lähes täsmälleen 100 päivää ennen kisojen alkua. Yle Urheilu pääsi seuraamaan, mitä kaikkea kontin uumeniin lastattiin.

Harmaa teräskontti vantaalaisen rahtiterminaalin lastauslaiturilla kumisee ensin tyhjyyttään, mutta muutamaa tuntia myöhemmin sen 76 kuutiometrin tilavuus on täytetty lähes lattiasta kattoon.

Kontin täyttymistä seuratessa kuormalavoilta voi bongata esimerkiksi höyryhengityslaitteita, kuntopyöriä, juoksumaton, minikokoisen pingispöydän sekä ovimattoja Suomen Olympiakomitean värein ja tunnuksin.

Ennen lastaamisen aloittamista yhdestä laatikosta nostetaan näytille myös Suomen Olympiajoukkueelle brändätty polkupyörä. Niitä rahdissa on parikymmentä. Kuljetuslaatikoista päätellen Tokion kisakylässä on mahdollista myös lepuuttaa itseään Helsingin Olympiastadionin alkuperäisiä puupenkkejä hyödyntävillä istuimilla.

Suomen Olympiajoukkueelle brändätty polkupyörä.
Suomen Olympiajoukkueelle brändätty polkupyörä.Jussi Jäkälä, Yle

Kuljetuslaatikon kyljessä oleva tarra ”paljastaa” rahdin joukosta myös urheilijoiden palautumiseen tarkoitetun kylmävesialtaan. Sellainen on suomalaisten olympiarahdissa mukana nyt ensi kertaa. Yhden paketin muodosta päätellen reissuun lähtee myös painonnostotanko, mutta levypainojen mukanaolo jää mysteeriksi.

Viikkoa aiemmin Olympiakomitean toimistolle tekemämme kuvauskeikan johdosta tiedämme, että laatikkoihin on pakattuna myös muun muassa kahvia, jumppamattoja sekä olympia-aiheisia lautapelejä.

– Kontin pituus on 40 jalkaa, eli 12 metriä. Tätä Suomen joukkueen käyttöön tulevaa tavaraa lastataan sen sisään viisi ja puoli tonnia. Kontti sinetöidään täällä lähtöpäässä ja avataan vasta perillä.

– Kosteus on merirahdissa toinen huomioitava asia ja sen vuoksi tarvikkeet on pakattu huolellisesti ja paketteihin on lisätty kosteudenpoistajia. Olemme myös informoineet varustamoa lastista ja se saa siinä mielessä pienen erikoisstatuksen, kuljetuksesta huolehtivan CHS Groupin tiiminvetäjä Jason Kelppe selvittää.

Sama logistiikkayhtiö on hoitanut Suomen joukkueen rahdin myös Rion ja Pyeongchangin olympialaisiin.

– Jokaisella kisajärjestäjällä on rahdin vastaanottopäässä vähän erilaisia järjestelyjä. Niiden selvittäminen ottaa oman aikansa. Itse rahtiin on laskettu pelivaraa, koska esimerkiksi korona on sekoittanut vähän systeemejä. Tokion päässä kisajärjestäjä hoitaa kontin satamasta perille kisakylään.

CHS Groupin tiiminvetäjä Jason Kelppe osoittaa laivassa olevaa Suomen olympiajoukkueen konttia.
CHS Groupin tiiminvetäjä Jason Kelppe osoittaa laivassa olevaa Suomen olympiajoukkueen konttia.Jussi Jäkälä, Yle

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtajana ja Tokion kisatiimin päällikkönä toimiva Leena Paavolainen sanoo, että kisakylää kohti lähtevän rahdin koostumus perustuu pääasiassa kisatiimin omaan kokemusperäiseen tietoon vuosien varrelta.

– Toki teemme aina olympialaisista analyysit ja loppuraportit ja pyydämme urheilijoilta ja valmentajilta palautetta, jonka otamme tässä rahdissa huomioon myös, Paavolainen sanoo.

Olympia-aiheinen lautapeli kiinnosti Möröä

Yle Urheilu Kysyi aitajuoksija Oskari Möröltä, millaiset asiat hänelle ovat tärkeitä kisakylässä.

– Jos muistelen Rion kisoja, niin kisakylässä lähinnä nukuttiin ja keskityttiin omiin suorituksiin. Kisakylän olosuhteilla ei pidä vaivata päätään yhtään, vaan urheilijan pitää keskittyä oleelliseen. Kunhan on katto pään päällä ja toimiva ilmastointi.

Listaus Tokion olympialaisiin lähtevästä rahdista
Yle Urheilu / Maiju Hakalahti

– Sinne ei olla menossa tekemään luksusmatkaa, vaan menestymään kisoissa. Omasta näkökulmastani oleellisinta on, että kisakylästä löytyy riittävän kattava kuntosali sekä tarpeeksi lähellä sijaitseva harjoituskenttä ja ruokalasta monipuolista ruokaa.

Aituri ei ollut aiemmin kuullut, mitä kaikkea rahtikontissa kohti Tokiota lähti. Olympia-aiheisesta lautapelistä kuuleminen herätti heti selvästi kilpailijanvaistot.

– Kiitos vinkistä, täytyy vähän perehtyä aiheeseen.

– Kylmäallas kuulostaa hyvältä. Sille varmasti on käyttöä, varsinkin noissa Tokion olosuhteissa. Suomalainen kahvi sen sijaan ei ole minulle mikään must-juttu. Juon usein murukahviakin ja välillä teetä.

– Riosta minulle jäi mieleen se, että jokaiselle jaettiin saapuessa oma Muumi-muki, jonka teema liittyi jotenkin henkilön omaan persoonaan. Odotin vähän itse, että Mörölle olisi sopinut Mörkö-aiheinen muki, mutta sainkin Hattivatin. En tosin kysynyt siihen perusteluja. Sillä mentiin, Mörö nauraa.

"Suomalaisuus näkyy kisakylässä"

Olympiakomitean kisatiimissä asiantuntijana toimivan Miia Ruusisen mukaan urheilijoiden viihtyvyyden ja kisavireen luomisessa luotetaan pääasiassa kotimaisuus -teemaan.

Monen ulkomailla asuvan suomalaisen tuliaistoivetta, eli salmiakkia, rahdissa ei tosin ole mukana, eikä konsolipelejä. 100 annospussia puuroa puolestaan kuulostaa koko joukkuetta ajatellen pieneltä määrältä, mutta kyse on lähinnä täydennyksestä varmuuden vuoksi. Varsinainen aamiainen on tarjolla kisakylän ruokalassa.

– Yritämme tehdä 110-prosenttisesti oman hommamme taustalla, jotta urheilijoiden ja valmentajien ei kisakylään saapuessaan tarvitsisi huolehtia mistään ylimääräisestä. Nyt erityishuomio on tietysti terveysturvallisuudessa. Kasvomaskeja on mukana reilut 5000 kappaletta ja käsidesiä nelisensataa pakkausta. Lisäksi on huoneilman sekä pintojen ja esineiden desinfiointiin liittyviä laitteita.

– Suomalaisuus näkyy kisakylässä Olympic Team Finland -parvekelakanoin ja Suomen lipuin koristeluissa asunnoissa ja tiloissa, joita olemme varanneet Tokiota varten noin 20 parvekelakanan ja 40 Suomen lipun verran.

Tavaroiden matka jatkuu Pekingin talvikisoihin

– Tämä on meille ensimmäinen kerta, kun talvi- ja kesäkisat ovat näin lähellä toisiaan myös ajallisesti. Olympialaisten jälkeen kontin tavarat ovat paralympialaisissa ja sieltä niiden matka jatkuu Pekingin talvikisoihin ja paralympialaisiin, Ruusinen selvittää.

Esimerkiksi konttiin pakatut höyryhengityslaitteet ja kirkasvalolamput on tarkoitettu erityisesti Pekingiä varten. Molempia tuotteita Suomen joukkueella on ollut mukana jo aiemmissa kisoissa. Leena Paavolaisen mukaan kirkasvalolamppuja käyttivät Pyeongchangissa erityisesti mäkihyppääjät ja yhdistetyn hiihtäjät, koska kisat olivat myöhään.

– Höyryhengityslaitteita on ollut joukkueella sekä Riossa 2016 että Pyeongchangissa 2018 ja ne ovat tulleet joukkueemme ylilääkärin Maarit Valtosen toimesta. Uskaltaisin väittää, että desinfioinnin suhteen Suomen joukkue oli jo Pyeongchangissa tietynlainen edelläkävijä.

– Keskityimme Maarit Valtosen ohjeistamana jo silloin hyvinkin tarkasti pintojen desinfiointiin. Nyt desinfiointiainemäärät ovat huomattavasti isommat ja myös erilaisia muita sairaalatason desinfiointiaineita on mukana. Maskeja on aiemmissa kisoissa ollut käytännössä vain lääkäreillä käytössä.

– Nyt urheilijat varmasti viettävät keskimääräistä enemmän aikaa omissa huoneissaan. Mielenterveyden ja vireyden näkövinkkelistä tässä on monia asioita, joita pitää huomioida. Meidän päätehtävämme on luoda ympäristö ja olosuhteet sellaisiksi, että urheilijat voivat tehdä oman suorituksensa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Tokion vaativissa olosuhteissa korostuu myös oikean ravinnon ja nestetasapainon merkitys. Siksi meillä on kisakylässä energiapatukoita, palautusjuomia, vitamiineja ja myös lisäravinteita. Tämän kokonaisuuden on suunnitellut Olympiakomitean ravitsemusasiantuntija Laura Manner yhdessä Maarit Valtosen kanssa.

Kun Tokion olympialaisten alkuun on tasan 101 päivää, Jättimäisen nosturin kourat Vuosaaren sataman laiturilla tarttuvat harmaaseen konttiin ja nostavat sen hujauksessa rahtialuksen kyytiin.

CHS Groupin tiiminvetäjä Jason Kelppe valvoi kontin pakkaamista.
CHS Groupin tiiminvetäjä Jason Kelppe valvoi kontin pakkaamista. Jussi Jäkälä, Yle

Logoista päätellen olympiakontti päätyy tyhjien banaanikonttien seuraan. Pienen odottelun jälkeen Kyproksen lipun alla purjehtiva Elbwater Limassol -alus irtoaa laiturista ja aloittaa matkansa kohti Rotterdamin satamaa. Siellä kyyti vaihtuu isoon valtamerirahtialukseen ja matka jatkuu Suezin kanavan kautta kohti Tokiota. Vuosaaressa kontin lähtöä on todistamassa myös logistiikkayhtiötä edustava Jason Kelppe.

– Suomalaiselle logistiikkayritykselle tämä on kunnia-asia. Kyllä tämä lähetys ihan rehellisesti vähän normaalia enemmän jännittää. Merirahti on aina vähän jännää. Pakko myöntää, että ehdin jo mielessäni pohtia, kuinka kauan se Suezin kanavaa blokannut alus pysyy kiinni. Ehkä sen vaikutukset jonkin verran tulevat vielä vaikuttamaan perusaikatauluihin.

Etujoukko lähtee heinäkuun alussa

Seuraavat puolitoista kuukautta olympiakontti seilaa maailman merillä. Perillä Tokiossa sen on määrä olla kesäkuun alussa.

– Meiltä (Olympiakomitealta) lähtee Tokioon pieni etujoukko heinäkuun kahdeksas päivä ja pistämme siellä paikat kuntoon. Perustamme toimiston ja joukkueen olohuoneen. Kisaorganisaatio yleensä antaa siihen vapaaehtoistyöntekijöitä avuksi, mutta nyt heitä ei ehkä voi käyttää. Mutta kyllä Olympiakomitean naisilla sekä miehillä pysyy akkuporakone ja muut työkalut kädessä. Ei tämä siitä jää kiinni. Tämä rahti on tietysti vain yksi osa kisoihin valmistautumista, johon kuuluu paljon muutakin, Leena Paavolainen sanoo.

Olympiakomitean kisatiimin päällikkö Leena Paavolainen kuvattuna vuonna 2018.
Leena Paavolainen. (Arkistokuva)Jarno Kuusinen / AOP

– Pääsimme hiljattain tutustumaan Suomen suurlähetystön avulla asuntolaamme kisakylässä virtuaalisesti. Viime keväänä sitä ei ehditty ennen koronasulkua tehdä. Elokuussa 2019 vierailimme paikan päälläkin joukkueiden johtajien kokouksessa, mutta silloin rakennukset olivat vielä kesken.

Paavolainen oli mukana myös silloin, kun Oskari Mörö ja kumppanit saivat Muumi-mukinsa Riossa.

– Kerroimme urheilijoille, että urheilupsykologimme oli tehnyt jokaisesta urheilijasta psyykkisen analyysin, jonka perusteella mukien teema valikoitui. Ehkä se tapahtui kuitenkin vähän pilke silmäkulmassa.

Lue myös:

Sata päivää Tokion kesäkisoihin – ja koronatartunnat leviävät

Mira Potkosen olympiapaikka on jo käytännössä varma – viimeisessä karsintaturnauksessa silti kovat panokset

Kommentti: Onko tässä Suomen mitalilaji olympialaisissa? Mahdollisuudet paranevat, kun vain osa maailman valioista pääsee mukaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat