1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. doping

Roman Eremenkon kokaiinikärystä voisi tulla nyt huomattavasti lyhyempi panna – huumeiden päihdekäyttöön suhtaudutaan urheilussa uudella tavalla

Maailman antidopingtoimisto Wada muutti vuodenvaihteessa säännöstöään tiettyjen huumausaineiden osalta. Monen vuoden kilpailukiellot vaihtuivat muutamaan kuukauteen, kunhan ainetta ei ole käytetty urheilusuorituksen parantamiseen.

Roman Eremenko pelasi Moskovan TsSKA:ssa, kun hän jäi kiinni kokaiinista vuonna 2016. Kuva: EPA/YuriKochetkov/AllOverPress

Kun jalkapalloilija Roman Eremenko antoi kokaiinia sisältäneen positiivisen dopingnäytteen Mestareiden liigan pelin yhteydessä vuonna 2016, oli edessä kahden vuoden kilpailukielto. Biljardin moninkertainen Suomen mestari Kim Laaksonen jäi niin ikään kiinni kokaiinista loppuvuodesta 2020, mutta hän selvisi vain kolmen kuukauden pannalla.

Taustalla on Maailman antidopingtoimisto Wadan muuttunut linjaus, jota sovellettiin jo Laaksosen tapauksessa.

– Wadan yksi peruste on, että tällä kiinteällä rangaistuksella yritetään ohjata urheilijat kertomaan totuus ja hakeutumaan jopa hoitoon, avaa päätöksen taustoja Suomen urheilun eettisen keskuksen lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom.

Jos huumeita on käytetty päihtymistarkoituksessa, eikä urheilusuorituksen parantamiseen, on toimintakiellon pituus kolme kuukautta. Hoitoon hakeutumalla on mahdollista lyhentää tuomio yhteen kuukauteen.

Linjaus koskee tällä hetkellä neljää huumausainetta: kannabista, kokaiinia, ekstaasia ja heroiinia.

– Nämä ovat sellaisia aineita, joita pääsääntöisesti käytetään päihdetarkoitukseen kilpailun ulkopuolella. Niiden käyttö kilpailujen aikana dopingaineena on hyvin vähäistä. Siihen se perustuu, kertoo SUEKin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala.

Kun rangaistukset pienenevät, eikö huumeiden käyttämisestä poistu tietynlainen uhka?

– Tavallaan poistuu, mutta onko antidopingsäännöstön tarkoitus pitää yllä uhkaa, jos aineiden tarkoituksena ei ole parantaa kilpailusuoritusta? Se on tietenkin yhteiskunnallinen, moraalinen ja eettinen ongelma, mutta ei ehkä antidopingsäännöstön alainen ongelma, sanoo Lindblom.

Huumausaineita testataan näytteistä kisojen aikana

Vuonna 2019 Wada otti kilpailujen yhteydessä vajaa 140 000 virtsatestiä. Raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia kannabiksesta löytyi koko maailmasta reilut sata näytettä, kokaiinia vajaat sata ja heroiinia sekä ekstaasia vain muutamia. Huumausaineita analysoidaan virtsasta vain kilpailuiden aikana. Wadan valtuudet testata eivät yllä kaikkialle, kuten moniin pohjoisamerikkalaisiin ammattilaissarjoihin.

Esimerkiksi dopingaine erytropoietiinin (EPO) kohdalla on pitkään puhuttu mikroannoksista, joilla pitoisuudet pyritään pitämään alhaisina ja piilossa testaajilta. Lääketieteen tohtori Pekka Rauhala ei usko, että kannabiksen, kokaiinin, ekstaasin tai heroiinin kohdalla mikroannosten käytöstä saataisiin minkäänlaista kilpailuetua. Niitä ei myöskään pysty käyttämään peiteaineena jollekin toiselle dopingaineelle.

Kuinka voidaan päätellä, onko ainetta käytetty urheilusuorituksen parantamiseen vai päihtymiseen?

– Sitä voidaan arvioida sen perusteella, mitkä ovat aineen ja sen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet virtsanäytteissä, avaa Rauhala.

Käytännössä lyhyempi kolmen kuukauden tuomio annetaan esimerkiksi silloin, jos urheilija on käyttänyt ainetta päivää ennen kilpailusuoritusta. Tällöin itse kilpailussa pitoisuudet ovat riittävän alhaalla, jotta voidaan katsoa, että aineesta ei ole saatu hyötyä kilpailussa. Pitoisuuksien pitää olla toisaalta riittävän korkeat, jotta edes raportointiraja ylittyy. Vaikka tuomio olisi lyhyempi, on käyttö silti dopingrike.

Vanhan ankaran säännöstön toimimattomuudesta on saatu esimerkkejä vahvojen huumeiden kohdalla. Jos nuori joukkueurheilija on jäänyt kiinni huumeista, on hänet asetettu jopa vuosiksi toimintakieltoon. Tällöin side omaan joukkueeseen ja joukkuetovereihin on katkennut.

– Hänethän ajetaan siihen huonompaan piiriin, jossa hän on ehkä näitä huumeita käyttänyt. Ennemminkin pitäisi hakeutua urheilijoiden piiriin, jotta pääsisi eroon siitä huonommasta joukosta, järkeilee Lindblom.

Lue myös:

Kouvojen pelaajalle 16 kuukauden toimintakielto dopingrikkeestä – "Valitettava esimerkkitapaus, joka alleviivaa urheilijan vastuuta"

SUEK selvittää Lotta Haralan harjoittelua toimintakiellon aikana – entinen valmentaja kertoo pika-aiturin olleen mukana ryhmäharjoituksissa

Yli 80 prosenttia kilpaurheilijoista käyttää lisäravinteita, mutta hyöty on marginaalinen – Lotta Haralan kohtalo on Suomen olympiatoivon mukaan huippu-urheilijan pahin painajainen

Roman Eremenkolta yllättävä päätös: jättää venäläisseuransa ja palaa Suomeen

Kilpailukiellostaan vapautunut Roman Eremenko palasi kentille – pääsi vaihdosta kentälle Venäjän liigassa