Hyppää sisältöön

Suunniteltu urheilun eettisiä rikkomuksia käsittelevä yhteinen kurinpitolautakunta olisi yhdistyslain vastainen

”Lajiliitto ei voi yhdistysautonomian vuoksi siirtää sille kuuluvaa toimivaltaa keskusjärjestölle”, sanoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Heikki Halila.

Eettiset rikkomukset kuuluvat urheilun varjopuoliin. Kuva: Getty Images

Suomen olympiakomitean syyskokouksessa 2020 esiteltiin suunnitelma suomalaisen urheilun eettisiä rikkomuksia käsittelevästä kurinpitolautakunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eettisten asioiden kurinpitovalta siirtyisi lajiliitoilta keskitetylle toimijalle.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori ja entinen urheiluoikeuden professori Heikki Halila sanoo Yle Urheilulle, että suunniteltu yhteinen kurinpitolautakunta olisi yhdistyslain vastainen.

– Yhteisen kurinpitoelimen perustamisen suurin ongelma on oikeudellinen. Tämä on myös Olympiakomiteassa tiedossa. Kurinpitovalta kuuluu muissa kuin osin kansainvälisesti säännellyissä dopingasioissa lajiliitoille, jotka järjestävät kilpailutoiminnan ja myöntävät urheilijalisenssit, ja kansainvälisten kilpailujen osalta kansainvälisille lajiliitoille. Lajiliitto ei voi yhdistysautonomian vuoksi siirtää sille kuuluvaa toimivaltaa keskusjärjestölle, Halila sanoo.

Urheilun lajiliitot ovat viime aikoina joutuneet käsittelemään eettisiä kurinpitokysymyksiä, jotka ovat nousseet varsin laajasti julkisuuteen.

Ehkä juuri viime aikoina esiin nousseiden eettisten kurinpitokysymysten vuoksi Suomen Olympiakomitean hallitus nosti helmikuussa 2020 tutkittavaksi lajiliittojen yhteisen kurinpitosäännöstön laatimisen ja kurinpitolautakunnan perustamisen, jonka nimeäisi Olympiakomitea. Tavoitteena oli, että siihen sitoutuisivat kaikki Olympiakomitean lajiliitot ja säännöstö koskisi niitä yhtenäisesti, samoin kuin niiden jäsenseuroja ja seurojen jäseniä sekä urheilussa toimivia luottamushenkilöitä, työntekijöitä, valmentajia ja muita urheilun toimihenkilöitä.

Lautakunta käyttäisi Olympiakomitean syyskokouksessa 2020 esitellyn ja nyt hallituksessa esillä olevan esityksen mukaan kurinpitovaltaa urheilun epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevissa asioissa.

Rangaistavia tekoja olisivat erityisesti epäasialliset valmennusmetodit, rasistinen tai syrjivä käytös, seksuaalinen tai muu häirintä, fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen ja hengenvaaran aiheuttaminen, epäasiallinen kielenkäyttö, nöyryyttävä käytös tai kiusaaminen, yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset tai vastaava käytös.

Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) on perustettu dopingin ja muiden eettisten kysymysten käsittelyä varten. Sillä on erillisen lautakunnan kautta ratkaisuvalta dopingasioissa mutta ei toimivaltaa määrätä muissa urheilun eettisissä kysymyksissä kurinpitoseuraamuksia, kuten ei ole myöskään opetus- ja kulttuuriministeriön eettisten asioiden neuvottelukunnalla. Sekään ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.

Kurinpitolautakunnan perustamisen ja kurinpitosäännöstön laatimisen myötä SUEKlle siirrettäisiin kuitenkin tutkintavaltaa, joka vaatisi tietenkin muun muassa Olympiakomitean sääntöjen muuttamisen.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessorin Halilan mukaan tämä suunnitelma on siis yhdistyslain vastainen.

Miten kurinpitojärjestelmää voisi muuttaa?

Olympiakomitea voisi sen sijaan tarjota listan nimiä, joilla olisi riittävä kokemus ja koulutus eettisten asioiden käsittelyyn sekä ratkaisutoimintaan. Tämän nimilistan pohjalta kukin lajiliitto voisi muodostaa oman kurinpitovaliokuntansa eettisiä asioita varten.

Nimilista voisi olla sama sitä haluaville liitoille, jotka myös maksaisivat omista varoistaan työstä aiheutuneet kustannukset. Samalla liitoilla säilyisi halutessaan oikeus vaihtaa jäseniä ja muuttaa kurinpitosääntöjä. Siten lainsäädännön edellyttämä yhdistyksen itsemääräämisoikeus olisi turvattu.

Olympiakomiteassa esillä oleva lajiliittojen yhteisen kurinpitolautakunnan perustaminen saattaa kuulostaa osasta liitoista hyvältä ratkaisulta, koska joku muu ratkaisisi vaikeita kysymyksiä, kantaisi taloudellisen vastuun sekä ehkä myös osan maineriskistä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä mikäli toiveissa on, että rahoitus järjestyisi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tulisivat liitot joka tapauksessa maksumiehiksi pienentyvien avustusten kautta.

Toinen syy haluun lautakunnan perustamiseksi voi olla, että eettisiin rikkomuksiin haluttaisiin yhtenäisiä menettelyitä ja rangaistuksia. Se lienee sellaisenaan hyvä peruste, mutta samaan tulokseen päästään myös yhteisillä kansallisilla suosituksilla.

Tällä hetkellä useimpien liittojen kurinpitolautakunnissa toimivat juristit sekä muut jäsenet tekevät työtään tehokkaasti ja ilman korvauksia, tosin lajiliittokohtaisia eroja varmasti on.

Yhteinen kurinpitoelin ei myöskään poista mahdollisuutta viedä tapauksia tuomioistuimeen, eikä poista niiden käsittelyistä aiheutuneita yleensä merkittäviä kustannuksia.

Yle Urheilun tietojen mukaan monet varsinkin suuremmat lajiliitot suhtautuvat kriittisesti kurinpitolautakunnan perustamiseen edellä mainituin perustein.

Lue myös:

.
.