Jalkapalloprofessori ei usko, että Superliiga toteutuu sellaisenaan, mutta on huolissaan lajin ottamasta suunnasta – "Raha varmasti tärkeämpiä tekijöitä"

Superliigalla voi olla vaikutusta myös suomalaiselle jalkapallolle.

jalkapallo
Banners outside Anfield today protesting against Liverpool's owners deciding to join the European Super League. A fan brought his Liverpool shirt and tied it to the grounds railings with the message he wanted the Liverpool owners out. A huge poster a lot higher up summed the fans opinion of the move to the European Super League
Lakanat Anfieldin jalkapallostadiolla Liverpoolissa, Englannissa kertovat, että joukkueen osallistumista Superliigaan vastustetaan.AOP

Jalkapallomaailmaa kuohuttaa suunnitelma, jossa kaksitoista merkittävää eurooppalaista jalkapalloseuraa ilmoittivat perustavansa suljetun liigan. Liigassa pelaisi vuosittain 20 joukkuetta, joista viisi pääsisi vuosittain sarjaan mukaan kansallisten liigojen saavutusten myötä. Suomen ensimmäinen jalkapalloprofessori, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton työelämäprofessori, tutkija Mihaly Szerovay ei usko, että liiga tulee tällaisenaan toteutumaan.

– Nämä kaksitoista seuraa hakevat ehkä parempia asemia olemassa olevissa turnauksissa, tällaisella uhkailulla ne yrittävät saada parempia asemia vaikkapa Mestarien liigaan. Isot seurat eivät ole olleet kaikilta osin tyytyväisiä uudistuksiin, eli tämä voi olla myös strateginen veto.

Euroopan jalkapalloliitto Uefa ilmoittikin tänään maanantaina suurista uudistuksista. Miesten Mestarien liigan lohkovaihe laajenee nykyisestä 32 joukkueesta 36 joukkueeseen vuonna 2024. Päätös Mestarien liigan laajenemisesta hyväksyttiin Uefan hallituksen kokouksessa. Sen lisäksi kaudesta 2024–2025 lähtien Mestarien liigaa ei pelata useissa alkulohkoissa vaan yhdessä suuressa liigassa, johon kaikki joukkueet osallistuvat.

Vaikutus pelaajiin

Szerovayn mukaan Superliigassa on paljon asioita ratkomatta, esimerkiksi turnausmuoto ja rahoitusasiat.

– Pelaajatkin voivat vastustaa, vaikka seuratason turnaukset ovat vahvistuneet viime vuosikymmenten aikana. EM- ja MM-kisat ovat isoja näytönpaikkoja ja tärkeitä turnauksia nimenomaan pelaajille, tutkija pohtii.

Superliigalla voisi olla raju vaikutus maajoukkuejalkapalloon. Uefan mukaan Superliigan seurojen pelaajilta voidaan kieltää pelaaminen myös maajoukkuekilpailuissa. Uefa ja Englannin, Espanjan ja Italian jalkapallojohto julkaisivat lisäksi tiukkasanaisen tiedotteen, jossa mahdolliseen Euroopan Superliigaan osallistuvia seuroja varoitetaan osallistumisoikeuden menettämisellä kaikkiin muihin kilpailuihin.

– Mikä on pelaajien asema, millä tavalla seurat osallistuvat Mestarien liigaan tai omien maiden sarjoihin, eli tässä on paljon kysymysmerkkejä vielä ennen toteutumista. Jos liiga toteutuu, uskon, että jonkinlaisia kompromisseja on vielä tulossa. Tällaisenaan sitä on hieman vaikea nähdä.

– Jos tietyt pelaajat eivät pysty osallistumaan muihin turnauksiin, tämä vaikuttaa myös eri maiden pelaajapolkuihin, eli minkälainen mahdollisuus on päästä pelaamaan eri seuroihin, Szerovay miettii.

Mihaly Szerovay
Mihaly Szerovay.Matteo Photography

Fanit ja raha

The Athleticin (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo pelkästä osallistumisesta Superliigaan seurat saisivat 400 miljoonaa dollaria kaudessa. Summa on neljä kertaa suurempi, kuin hallitseva mestari Bayern München sai edellisestä Mestarien liigan kaudesta.

– Taustalla raha on varmasti tärkeämpiä tekijöitä, sanoo tutkija ja korostaa, että asiassa pitää ymmärtää myös, miten huippujalkapalloseurat ovat rakentuneet.

– Seurat ovat firmoja. Esimerkiksi Englannissa seuroilla, jotka ovat mukana Superliigassa, on omistajat Amerikasta omilla motiiveilla mukana. Ne eivät välttämättä halua ymmärtää tai kunnioittaa jalkapallon perinteitä, joita Euroopassa pidetään tärkeänä. Kyseessä on todella monimutkainen järjestelmä, jossa on mukana omistajat ja isot seurat, jotka miettivät, miten saataisiin enemmän tuloja. Ja tuloja tulee sen kautta, että ne pelaavat otteluita hyviä seuroja vastaan. Sitä kautta tulevat televisio- ja sponsoritulot ja tätä halutaan nyt maksimoida.

Huippuseurat haalivat huippupelaajat. Samalla taustalla rakennetaan huipputuote televisioon. Kyse on rahakkaasta bisneksestä, jota etenkin Euroopassa karsastetaan.

– Perinteiset fanit vastustavat tätä ideaa, mutta esimerkiksi Aasiassa, jossa jalkapallon suosio kasvaa koko ajan, voisi olla kysyntää ja televisio-oikeuksia pystyttäisiin myymään sinne.

Tutkija sanookin, että jalkapallofanit eivät ole mikään homogeeninen porukka, vaan lajin globalisaation myötä erilaiset katsojat toivovat erityyppisiä tuotteita televisioon.

– Tässä tapauksessa pyritään rakentamaan huipputuote ja nimenomaan tuote, jossa on parhaat vastaan parhaat koko ajan, korostaa Szerovay.

Liverpool players celebrate with fans after the UEFA Champions League Semi Final second leg match between Liverpool and Barcelona at Anfield on May 07, 2019 in Liverpool, England.
Jos Superliiga toteutuu, miten fanit tulevat suhtautumaan?Getty Images

Voi vaikuttaa myös Suomeen

Suomalaiselle jalkapallolle tällä voi olla myös vaikutusta. Jos huippuseurat tekevät irtioton ja eivät jatkossa pelaa Mestarien liigassa, sen arvo vähenee. Vaikutusta on siis televisiosopimuksiin ja sponsorointiin, jos ne valuvat Superliigaan.

– Tämä vaikuttaa Uefan kokonaistuloihin ja Suomen palloliitto ja seurat, jotka osallistuvat kansainvälisiin turnauksiin ovat riippuvaisia tuloista, joita ne saavat Uefalta. Tältä osin asialla voi olla vaikutusta suomalaiseen jalkapalloon.

Jalkapallo on konservatiivinen laji, jolla on Euroopassa pitkät perinteet. Sen seurauksena Superliiga-uutiseen ottivat kantaa myös korkeat poliittiset tahot, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Englannin pääministeri Boris Johnson. Jalkapalloprofessori Mihaly Szerovay sanoo, että edellä mainitut asiat kertovat siitä, että nyt ravistellaan pitkiä perinteitä.

Vaikka Englannin Valioliigan ja Mestarien liigan perustaminen ovat vieneet jalkapalloa kaupalliseen suuntaan ja laji on globalisoitunut, ovat valtarakenteet pysyneet liitoissa samanlaisina. Myös hallintojärjestelmä on ollut 70 vuotta samanlainen, siitä kun Uefa on vuonna 1954 perustettu.

Uefalla on lisäksi pitkät perinteet ja osaaminen järjestää kansainvälisen tason tapahtumia ja kisoja. Szerovay pohtiikin, miten Superliigan perustajajäsenillä eli AC Milanilla, Arsenalilla, Atletico Madridilla, Chelsealla, Barcelonalla, Interillä, Juventuksella, Liverpoolilla, Manchester Cityllä, Manchester Unitedilla, Real Madridilla ja Tottenhamilla riittävät rahkeet Superliigan pyörittämiseen.

– Riittääkö seuroilla osaaminen ja kokemus koordinointiin, järjestämiseen, päätöksentekoon, eli että sarja pystytään järjestämään ja hallinnoimaan. Varmasti seurojen välilläkin voi tulla erimielisyyksiä, että millä tavalla asiat hoidetaan ja päätöksenteko sujuu. Se voi olla haaste uudella liigalla.

Urheilua tutkivan näkökulmasta kuohunta ja muutos lajissa kuin lajissa on mielenkiintoinen, mutta ei välttämättä kuitenkaan mieluinen.

– Tämä on tutkijalle tosi kiinnostava asia tutkia, mutta kyllä tämä myös huolestuttaa, Szerovay toteaa.

Lue myös:

Mikä ihmeen Superliiga? Nämä asiat kohusuunnitelmasta tiedetään – englantilaislegenda raivostui ja vaatii radikaalia rangaistusta Manchester Unitedille ja muille seuroille

Kommentti: Isot riistävät pieniltä unelmatkin – Superliiga tuhoaisi yhden tärkeimmistä syistä jalkapallon ylivertaisen suosion taustalla

AC Milan, Arsenal, Barcelona... – 12 Euroopan suurseuraa on sopinut Euroopan Superliigan perustamisesta

Analyysi: Miksi Euroopan mahtiseurat haluavat perustaa uuden liigan? Jalkapallo on huonoa bisnestä, jonka “arvo” on usein tunnepuolella

Superliigan kuohunnan varjossa Uefa kertoi Mestarien liigan laajennuksesta ja sarjajärjestelmän muutoksesta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat