1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. kymmenottelu

Viron huima taso lippulaivatuotteessaan hämmästyttää – Suomessa sama yleisurheilulaji on murheenkryyni, joka ei houkuttele poikia

Kymmenottelu on ollut Virossa jo vuosikymmenien ajan koko urheilukansan ylpeys. 8 000 pisteen virstanpylvään on saavuttanut yhteensä 19 virolaista, kun Suomessa sen ylittäjiä on ollut kuusi. Suomessa pohditaankin, miten kymmenottelu saataisiin uuteen nousuun.

Viron Maicel Uibo on yksi maailman kovimmista kymmenottelijoista. Edellisissä MM-kisoissa Dohassa hän otti MM-hopeaa. Taka-alalla Uibon maanmies Janek Oiglane, joka sijoittui Dohassa kuudenneksi. Kuva: EPA-EFE/ Diego Azubel

Kun koko Suomen tuntema kymmenottelutähti Petri “Elmo” Keskitalo venyi Tokion MM-kisoissa vuonna 1991 viidenneksi uusilla SE-pisteillä, kukaan tuskin arvasi, että laji olisi 30 vuotta myöhemmin yksi Suomen yleisurheilun pahimmista murheenkryyneistä.

Samoihin aikoihin, kun Keskitalo lopetti urheilu-uransa vuonna 1996, Suomeen kotiutuneesta neuvostoliittolaislähtöisestä MM-mitalisti Eduard Hämäläisestä tuli kullanarvoinen lahja Suomen yleisurheilulle. Hämäläinen voitti sinivalkoisissa MM- ja EM-hopeaa ja kohensi SE-lukemia peräti 400 pisteellä (8 730).

Hämäläisen manttelinperijäksi povattiin vuosituhannen vaihteessa huippulupausta, nuorten MM-mitalisti Jaakko Ojaniemeä. Hän lunastikin odotukset jo 21-vuotiaana, kun hän otteli vuoden 2002 EM-kisoissa ennätyksensä 8 198 sijoittuen viidenneksi.

Ojaniemen uraa varjostivat kuitenkin lukuisat loukkaantumiset, ja tuo Münchenissa oteltu pistepotti jäi hänen ennätyksekseen. Ojaniemi otteli 8 111 pistettä kesällä 2006, eikä sittemmin, siis 15 vuoteen, ole suomalaisessa yleisurheilussa kasitonnisilla juhlittu.

Suomen yleisurheiluhistoriassa 8 000 pisteen ylittäneitä on vain kuusi. Lähelle on päässyt Elmo Savola kesällä 2017, mutta Lappajärven miehen 44 pisteen harppausta uudelle tuhatluvulle ei ole vielä nähty. Suomen tämän hetken aktiiveista lisäksi vain Juuso Hassi on yltänyt yli 7 500 pisteeseen.

Elmo Savola on ollut viime vuosina suomalaisen kymmenottelun valopilkku. Hän otteli ennätyksensä 7 956 vuonna 2017 ja kilpaili EM-kisoissa vuonna 2018. Kuva: Srdjan Suki/AOP

Entinen kymmenottelija ja kokenut valmentaja Jarkko Finni harmittelee lajin tilannetta. Suomen yleisurheilu on kokonaisuudessaan hyvässä nosteessa, mutta kymmenottelu on pudonnut kyydistä.

– Kymmenottelu on ollut meille murheenkryyni. Meidän kärkiottelijat eivät ole niin läsnä tässä arjessa, kun niitä ei ole ollut pitkään aikaan, se tietenkin heijastelee lajin kiinnostavuuteen myös nuorten parissa, Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennuksen ja koulutuksen johtajana työskentelevä Finni sanoo.

Erki Nool avasi mitalihanat

Samalla kun kymmenottelu aiheuttaa päänvaivaa Suomessa, lahden toisella puolella kymmenottelu on koko yleisurheiluväen suuri ylpeys ja intohimo. Viron huima taso kymmenottelussa hämmästyttää vuodesta toiseen. Mikä on menestyksen salaisuus?

Kun Suomen koko yleisurheiluhistoriassa 8 000 pisteen ylittäjiä on ollut kuusi, Virossa pistemäärään on yltänyt peräti kahdeksan miestä vain vuoden 2019 jälkeen. Historian saatossa rajapyykin on saavuttanut 19 virolaismiestä, joista osa edusti vuoteen 1991 asti Neuvostoliittoa.

Viron kymmenotteluhistorian suurin sankari on Erki Nool, jonka Viron ennätyspisteitä 8 815 ei ole 20 vuoden aikana kukaan nuoren sukupolven huippuottelijoista pystynyt rikkomaan. Noolista tuli koko Viron ylistämä kansallissankari, kun hän voitti Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 itsenäisen Viron historian ensimmäisen olympiakullan yleisurheilussa.

Nool voitti myös Euroopan mestaruuden vuonna 1998 sekä EM- ja MM-hopeaa. Hänen ennätyksensä on edelleen kaikkien aikojen seitsemänneksi paras maailmassa.

1990- ja 2000-luvun vaihteessa loistanut Erki Nool on ollut monen virolaisen yleisurheilijan esikuva. Kuva: All Over Press

Nool, 50, uskoo, että hänen takavuosien menestyksellään on paljonkin vaikutusta siihen, että Viron nuoret nykyottelijat pitävät 8 000 pisteen rajaa pilkkanaan.

– Kukaan ei uskonut ennen, että joku meidän pienestä maasta voisi voittaa yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa mitalin. Uskon, että olen kaikista eniten antanut itsevarmuutta virolaisyleisurheilijoille, kaikille lajeille, puhelimitse tavoitettu Nool kertoo suomeksi.

Sattumaa tai ei, Noolin jälkeen 2000-luvun alussa Virosta ponnisti useita huipputason heittäjiä: Aleksander Tammert ja Gert Kanter nousivat olympiamitalisteiksi kiekonheitossa, Andrus Värnik puolestaan keihäänheiton maailmanmestariksi Helsingissä 2005.

SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Finni uskoo, että Nool on yksi monesta syystä sille, miksi kahdeksan 90-luvulla syntynyttä virolaisottelijaa ovat nousseet maailman huipulle tai vähintäänkin hätyyttelemään sitä.

– Virossa on neuvostoliittolaista kovaa valmennusosaamista ja tietynlaista perinnettä, joka tukee moniotteluita vahvasti. Sillä on ollut jatkumonsa. Erkillä on varmasti ollut oma vaikutuksensa tehostamaan kymmenottelun roolia virolaisessa yleisurheilussa, Finni sanoo.

Jo ennen Noolia virolaisottelijat menestyivät hyvin kansainvälisellä tasolla.

– Ihan varmasti yksi syy tämänkin hetken menestykseen on meidän pitkäaikainen traditio, vähän niin kuin Suomessa keihäänheitto, ainakin oli, Nool naureskelee.

Viron kärkimiehet harjoittelevat Yhdysvalloissa

Viron kymmenottelu voi juuri nyt erinomaisesti. Puolitoista vuotta sitten Viron Maicel Uibo nappasi Dohassa MM-hopeaa ennätyksellään 8 604. Tämän kevään maailmantilaston kärkipaikkaa pitää puolestaan virolainen Karel Tilga huhtikuussa ottelemallaan ennätyspistemäärällään 8 484.

Uibon ja Tilgan lisäksi olympiarajan 8350 on rikkonut Johannes Erm pistein 8 445.

Erikoista Viron kymmenottelun kärkikolmikossa on, että he kaikki harjoittelevat Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. 23-vuotiaat Tilga ja Erm urheilevat Georgian yliopistossa. Molemmat ovat niittäneet menestystä Yhdysvalloissa: Erm voitti yliopistosarja NCAA:n kymmenottelumestaruuden 2019, Tilga maaliskuussa 2021 NCAA:n hallimestaruuskilpailuissa seitsenottelun kultaa.

Karel Tilga on yksi Yhdysvaltojen yliopistosarjassa menestyneistä virolaisottelijoista. Hän voitti NCAA:n sisäratojen mestaruuden seitsenottelussa maaliskuussa. Kuva: NCAA Photos / Getty Images

Uibo, 29, on valmistunut Georgian yliopistosta jo vuosia sitten ja jäänyt asumaan vaimonsa, bahamalaisen 400 metrin olympiavoittajan Shaunae Miller-Uibon kanssa samalle paikkakunnalle.

Jarkko Finnin mukaan NCAA-urapolku on virolaisille moniottelijoille uudehko ilmiö. Georgian lämpimät olosuhteet, hyvä valmennus ja ryhmäharjoittelu ovat toimineet monelle nuorelle urheilijalle.

– Ensin vahva moniottelupohja Virossa ja sitten siirtyminen jenkkiyliopistoon, sillä on nousuja 8000 pisteen tasolle tullut. Tätä ei niin takavuosikymmeninä ollut, vaan koko ura urheiltiin Virossa. Tämä on vähän tuoreempaa urheilijapolkua nimenomaan huippuvaiheessa.

Vaikka Uibo, Tilga ja Erm ovat kiinni kolmessa olympialipussa rankingin sijoilla 3, 7 ja 11, ovat haastajat heidän takanaan menestyksennälkäisiä. Dohan MM-kuutonen Janek Oiglane on näillä näkymin jäämässä ilman olympiapaikkaa, vaikka on otellut lähes 8 300 pistettä.

Yksin treenaaminen on vaikeaa

Viimeisimpänä virolaisena 8 000 pistettä ylittänyt tallinnalainen Risto Lillemets, 23, näkee kovan keskinäisen kilpailun pääosin hyödyllisenä, sillä se pakottaa panemaan parastaan.

– Jos treenaa huippujen kanssa, ei voi mennä mistään alta riman. Ollakseen paras täytyy ponnistella aina täysillä, Lillemets kertoo Ylelle.

Valitettavasti kova taso on nuorelle myös rasite. Olympiarajakaan ei riitä edustuspaikkaan, sillä Viron kärkikolmikko on ylittänyt sen selvästi.

– Olympialaisiin pääsee vain kolme edustajaa, mutta halukkaita on kahdeksan. Eikä kolmen parhaan joukkoon pääse helpolla. Eli siinä mielessä kova keskinäinen kilpailu myös mutkistaa asioita. Tavoitteeni on olympiapaikka, mutta mikäli en onnistu pääsemään olympialaisiin, en sure – edellänihän on huippuhyviä kavereita, Lillemets sanoo.

Risto Lillemets on otellut parhaimmillaan 8133 pistettä kymmenottelussa, mutta hänen edellään on silti neljä virolaista. Kuva: Rain Kooli / Yle

Maaliskuun EM-halleissa viidenneksi otellut Lillemets harjoittelee Tallinnassa kahden muun huippuottelijan, Taavi Tšernjavskin ja Kristjan Rosenbergin kanssa Art Arviston valmennuksessa. Ryhmä on huidellut viime aikoina ympäri Viroa, sillä Tallinnan yleisurheilukentät ovat remontissa.

Virossa uskotaan vahvasti ryhmäharjoittelun voimaan. Koska Suomessa kärki on hyvin kapea, moni joutuu puurtamaan arjessa yksin. Molemmissa maissa ollaan yhtä mieltä siitä, että tasokas ryhmäharjoittelu on kaikkien etu.

– Mikäli Suomesta löytyy lahjakas tyyppi, hänestä kannattaa pitää huolta. Hänelle kannattaisi hommata treenikavereita. Kymmenottelun treenaaminen yksinään on aika vaikeaa. Tuloksia tulee, mikäli harjoituksissa on tietyllä tavalla leikillinen ja kilpailullinen ilmapiiri, Lillemets sanoo.

Kaikki ovat lähtökohtaisesti moniottelijoita

Menestyksekkään kymmenottelu-uransa jälkeen Erki Nool on toiminut Virossa niin politiikassa kuin kiinteistöbisneksessäkin. Hän on perustanut vuosia sitten nimeään kantavan yleisurheilukoulun, jossa käy tälläkin hetkellä noin 550 lasta.

Valmennustyössä päivittäin viihtyvä Nool kertoo, että yleisurheilun harrastajamäärät ovat Virossa kasvaneet parinkymmenen viime vuoden aikana.

– Mielestäni monipuolisuus on yleisurheilun tärkein sana. Kaikki lapset tekevät kaikkia yleisurheilun lajeja. Vaikka varmasti tiedämme, että heistä ei ikinä olisi ottelijaksi, yritämme antaa kaikille erilaisten lajien oppitunnit. Siitä on hyötyä muissa lajeissa, Nool sanoo.

Sekä Nool että huippuja valmentava Art Arvisto peräänkuuluttavat nuorten valmennuksessa pitkäjänteisyyttä. Tulokset vaativat suunnitelmallisuutta ja vuosien omistautumisen.

– Nuorille täytyy opettaa eri lajien perustekniikka kunnolla ja oikein. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että nuoren urheilijan täysi potentiaali ilmentyisi vasta myöhemmin. Nuorten ja aikuisten harjoitteita ei pidä sekoittaa keskenään, Arvisto sanoo.

Virolaisia ottelijoita valmentava Art Arvisto pitää vuosien varrella kertynyttä valmennustietoa ja työteliästä kansanluonnetta syinä Viron pitkäaikaiselle kymmenottelumenestykselle. Kuva: Rain Kooli / Yle

Viron juniorivalmennuksen nyrkkisääntö on, että nuori yleisurheilija on lähtökohtaisesti moniottelija.

– Jos myöhemmin huomataan, että ottelupolku ei olekaan se oma, kokeillaan muita lajeja. Kun katsoo virolaisten urheilijoiden taustoja ja heidän kilpailujaan lasten ja nuorten puolella, monella on moniottelutausta, vaikka olisi sitten päätynyt keihäänheittoon tai muuhun, Jarkko Finni sanoo.

Finni muistuttaa, että Virossa on paljon hyviä moniottelijoita ja heittäjiä, mutta vähemmän pikajuoksijoita ja hyppääjiä. Syy on siinä, että harjoittelun painopiste on arvostetussa ottelussa.

– Jos Suomeen vertaa, niin meilläkin on varmasti samanlaisia tyyppejä paljon, mutta ne sijoittuvat eri lajeihin. Varmasti hyppylajeista tai pikajuoksusta löytyy hyviä tyyppejä, jotka voisivat olla moniottelijoita, jos olisivat sille uralle päätyneet, Finni arvioi.

Laji ei houkuttele suomalaispoikia mukaan

Jarkko Finni on seurannut Viron yleisurheilujärjestelmän toimintaa tarkasti, ja pannut merkille asioita, joista Suomi voisi oppia.

– Ne, mitkä Virossa ovat vahvuuksia, ovat meillä heikkouksia. Jos itse jotain valitsisin sieltä, olisi lasten ja nuorten hyvin monipuolinen ja moniottelumyönteinen harjoittelu, joka antaisi hyvät eväät alle 15-vuotiaille suunnata oikeastaan mihin lajiin tahansa. Se olisi varmasti se tärkein ensiaskel Suomessa.

Hyvien pohjien lisäksi Finni nostaa pitkän menestyskulttuurin ja osaavan otteluvalmennuksen Viron "salaisuuksiksi".

– Vaikka Viro on pieni maa, kymmenottelu on niin houkutteleva laji siellä, että potentiaalisia kymmenottelijan alkuja ja sellaiseksi haluavia on siellä paljon enemmän. Täällä todella harva poika valitsee kymmenottelun, harmi kyllä.

Shaunae Miller-Uibo tarjosi jäähdytystä MM-hopeamitalisti Maicel Uibolle Dohassa. Kuva: Getty Images

Yksi kylmä tosiasia on se, että poikia on Suomen yleisurheilussa vähemmän kuin tyttöjä. Kymmenottelu vaatii, että lapsena liikunnan ja urheilun määrä on ollut korkea, jotta harjoittelua kestää kunnolla vanhempana.

– Tällaisia nuoria poikia, jotka innostuvat vielä kymmenottelusta päälajinaan, niitä on vaan niin vähän tällä hetkellä. On täysin sattumaa, löytyykö niin pienestä määrästä potentiaalisia urheilijoita, Finni harmittelee.

Vaikka Suomessa moniottelupohjaiseen harjoitteluun kannustetaan, käytäntö ei kuitenkaan aivan kohtaa. Suomessa yleisurheilijanuorilla on kiire erikoistua hyvin varhain yhteen tai kahteen lajiin.

– Jos pojat esimerkiksi eivät saa riittävän nuorena kokemuksia seiväshypystä, joka on haastava laji, sitä on myöhemmin aika vaikea oppia. Jos fysiikka antaisi edellytyksiä että voisi olla hyvä ottelijatyyppi, mutta jos ei ole näitä tiettyjä haastavia lajeja yhtään tehnyt, ei se oikein houkuttele ottelemaan, Finni sanoo.

Erki Noolin mielestä Suomen yleisurheilussa ei ole riittävästi ammattimaisia valmentajia. Myös Jarkko Finni tietää, että otteluun vihkiytyneiden valmentajien määrä on harrastajakadon vuoksi pieni.

– Se ei toimi niin, että jos Suomessa on yksi lahjakas urheilija, valmentaja oppii siinä vieressä 5–10 vuotta ja yhtäkkiä siinä onkin keskitason urheilija. Pitäisi tarkemmin katsoa, että jos meillä on tosi lahjakas urheilija, onko meillä yhtä lahjakas valmentaja vieressä, Nool sanoo.

SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni on entinen huippuottelija. Hän on valmentanut Suomen kärkiottelijoista muun muassa Jaakko Ojaniemeä ja SUL:n nykyistä puheenjohtajaa Sami Itania. Kuva: SUL-arkisto

Yksittäistenkin urheilijoiden kansainvälisestä yhteistyöstä hankkimat opit hyödyttävät koko lajiväkeä.

– Jos jossain lajissa Suomessa ei ole tietoa, kannattaa lähettää se huippulahjakas urheilija toiseen maahan. Esimerkiksi Viroon, jos puhutaan kymmenottelijasta, Erki Nool sanoo.

– Takavuosina käytiin maajoukkueen voimin Virossa harjoittelemassa. Sitä pitää vähän aktiivisemmin tehdä. Mutta uskon kyllä, että Suomessakin osataan valmentaa nuoria huipulle, jos sellaisia vain hakeutuisi kymmenottelun pariin, Finni pohtii.

Viron jatkumo tuo uusia menestyjiä

Virolainen kymmenottelija voi hyvinkin nousta palkintokorokkeelle Tokion olympialaisissa 4.–5. elokuuta.

– Siellä on kovia kilpakumppaneita, mutta kaikilla kolmella tällä hetkellä olympiarajan ylittäneellä kaverilla on edellytyksiä päästä mitaleille, arvioi Art Arvisto.

Viron kymmenottelun tulevaisuus myös tuleville vuosikymmenille näyttää turvatulta, sillä harrastajia riittää. Laji on niin kansan kuin laji-ihmistenkin suosiossa.

– Jos lähtee siitä, että meillä on tällä hetkellä kahdeksan 8000 pistettä ylittänyttä aktiivikymmenottelijaa, sehän on ilmiömäinen tilanne. Olisi kuitenkin lievästi utopistista ajatella, että määrä olisi kymmenen vuoden päästä tuota isompi, Art Arvisto sanoo.

Perinteiset yksilölajit, kuten yleisurheilu, uinti ja paini ovat nostaneet päätään viimeaikaisen menestyksen ansiosta Suomessa. Vaikka joukkuelajit vievät paljon harrastajia, luottaa Jarkko Finni siihen, että kymmenottelukin lähtee vielä uuteen nousuun.

– Esikuvat puuttuvat tällä hetkellä ja niitä ei pysty tyhjästä tekemään, se on ihan selvä. Kyllä meidän pitää rakentaa kymmenottelu nuorista nyt vähän niin kuin alusta saakka. Ulkomaille, kuten Viroon katsominen on enemmän kuin järkevää näissä lajeissa, jotka ovat alamaissa tällä hetkellä, Finni sanoo.

Maailman parhaat moniottelijat kokoontuvat tänä viikonloppuna Itävaltaan, jossa kilpaillaan perinteisen kovatasoiset Götzisin seitsen- ja kymmenottelut. Mukana on myös suomalaisväriä: Tampereen Pyrinnön seitsenottelijat Maria Huntington ja Miia Sillman jahtaavat Tokion olympiarajaa 6 420.

Miesten kymmenottelussa ei suomalaisosallistujia ole, mutta virolaisista Maicel Uibo, Risto Lillemets ja Kristjan Rosenberg avaavat kautensa. Mukana ovat myös hallitseva maailmanmestari, Saksan Niklas Kaul, ja kanadalainen kestomenestyjä Damian Warner.

Risto Lillemetsiä ja Art Arvistoa haastatteli Rain Kooli.

Lue myös:

Mitä ihmettä suomalaisessa yleisurheilussa on tapahtumassa? Nuoret urheilijat paukuttelevat ennätyksiä rikki ja kaikki on mahdollista, sanovat asiantuntijat