1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. jalkapallo

Jalkapallossa alkaa uusi eurokilpailu, jolla on mullistava vaikutus Suomelle – jokaiselle Veikkausliigan seuralle voi olla luvassa yli 100 000 euroa rahaa

Mestarien liiga ja Eurooppa-liiga saavat tänä vuonna rinnalleen Konferenssiliigan. Uusi kilpailu parantaa suomalaisten mahdollisuuksia menestyä eurokentillä ja kasvattaa seurojen kassavirtoja.

HJK kohtasi kaksi vuotta sitten Eurooppa liigassa KF Shkëndijan. Kuva: Toni Hekkala / AOP

Jalkapallossa on tänä vuonna kiehtova kausi suomalaisittain, kun Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan lisäksi eurooppalaiset seurajoukkueet kilpailevat kesäkuusta lähtien Konferenssiliigassa.

Konferenssiliiga on kahden muun sarjan alla europelien kolmas taso. Uusi järjestelmä parantaa suomalaisten seurojen mahdollisuuksia päästä europelien lohkovaiheeseen, sillä vaikka Eurooppa-liigan lohkovaihe supistuu 16 joukkueella, europelien lohkovaiheeseen pääsevien joukkueiden kokonaismäärä kasvaa.

Esimerkiksi KuPS eteni viime vuonna Eurooppa-liigassa playoff-kierrokselle, ja se olisi nykyjärjestelmässä edennyt romanialaiselle CFR Cluj'lle kärsitystä tappiosta huolimatta suoraan Konferenssiliigan lohkovaiheeseen.

– Konferenssiliiga antaa kerrankin hyvän mahdollisuuden pienimmille maille ja niiden seuroille päästä lohkovaiheeseen. Aikaisemmin lohkovaiheeseen pääsi 24 maata, ja tällä uudella systeemillä 37 maata pääsee lohkovaiheeseen asti. Se antaa ensimmäistä kertaa aidon mahdollisuuden päästä pidemmälle, HJK:n toimitusjohtaja ja Euroopan seurajoukkueiden ECA:n varapuheenjohtaja Aki Riihilahti sanoo Yle Urheilulle.

Uudistus parantaa erityisesti Suomen kaltaisten pienempien maiden tilannetta. Esimerkiksi Suomen mestari voi päätyä Konferenssiliigaan joko voittamalla karsintaottelunsa sen jälkeen, kun se putoaa Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan karsinnoista. Toinen vaihtoehto on edetä Eurooppa-liigan karsintojen play-off vaiheeseen, jonka häviäjät pääsevät suoraan Konferenssiliigaan.

HJK aloittaa kesällä karsintaurakkansa Mestarien liigan 1. karsintakierrokselta, mutta tuloksista riippuen karsinnat saattavat jatkua joko Eurooppa-liigaan tai Konferenssiliigaan.

Veikkausliigassa toiseksi ja kolmanneksi sijoittunut sekä Suomen cupin voittaja puolestaan aloittavat urakkansa Konferenssiliigan karsinnoista. Mikäli cupin voittaja on sarjassa kolmen parhaan joukossa, Konferenssiliigan karsintavaiheeseen pääsee mukaan myös neljänneksi sijoittunut. Tänä kesänä konferenssiliigan karsintoihin osallistuvat alusta asti KuPS, Inter ja Honka.

Konferenssiliiga ei ole Riihilahden mukaan missään nimessä huonotasoinen sarja.

– Jos otetaan mallinnus siitä, minkätyyppisiä joukkueita siellä pelaa, niin se ei ole huono sarja. Siellä mallinnuksessa tulee muun muassa Sevilla, Zenit, Bayer Leverkusen, Everton, tämäntyyppisiä joukkueita, Riihilahti valottaa.

Aki Riihilahden mukaan Veikkausliigan seuroille on tiedossa lisää rahaa. Kuva: Getty Images

Suomalaisseuroilla realistisempia mahdollisuuksia

Uudistukset takaavat myös lisää rahaa suomalaisille seuroille Veikkausliigassa. Varallisuutta jaetaan aiempaa tasaisemmin ja myös niille, jotka eivät osallistu europeleihin.

– Suomen potti on ollut noin 40 000 euroa per seura niille, jotka eivät ole olleet mukana europeleissä. Olen lähtenyt siitä, että sen pitää olla kuusinumeroinen luku, ja sitä se tulee olemaan. Olemme neuvoteluissa loppusuoralla, Riihilahti sanoo.

Riihilahti arvioi, että uudistusten myötä suomalaisseuroilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet edetä pidemmälle europelien karsintakierroksilla. Se tuo seuroille rahaa sekä suoraan että välillisesti.

– Karsintakierroksilla pidemmälle pääseminen on jokaiselle joukkueelle helpompaa, koska vastaan tulee omankokoisia vastustajia. Siksi mahdollisuus päästä lohkovaiheeseen on realistisempi, Riihilahti sanoo ja jatkaa:

– Kun me saamme ottelutapahtumia, jotka ovat kiinnostavia, me saamme meidän pelaajia näyteikkunaan ja sitä kautta myytyä eteenpäin. Ne välilliset tulot ovat yhtä merkittäviä. Uskon, että tämä antaa sellaisen ammattimaisen jalkapallon kehitykselle kaikissa pienissä maissa ihan uuden mahdollisuuden, Riihilahti sanoo.

Riihilahden mukaan europelien pelaaminen voi tuoda seuroille lisää rahaa niin ikään uusien markkinoiden kautta.

– Eihän me kotimaan omalla markkinalla kuitenkaan pärjätä kansainvälisessä modernissa kilpailussa. Lisäresurssit ulkomailta on se, millä me pystymme kehittämään toimintaamme, Riihilahti toteaa.

Superliiga kaatui hetkessä

Viime viikon maanantai alkoi jalkapallomaailmaa kohuttaneella siirrolla, kun 12 Euroopan suurseuraa kertoi perustavansa Superliigan, jonka oli tarkoitus alkaa mahdollisimman pian. Ajoitus oli kiinnostava, sillä Riihilahden mukaan seurajoukkueet pääsivät edeltävänä perjantaina Uefan kanssa sopuun muun muassa Mestarien liigasta ja rahanjaosta.

– Ainoa, joka sanoi, ettei pidä siitä, oli Real Madrid. Päivää myöhemmin Uefasta alkoi iso johto soittamaan ja toteamaan, että täällä on nyt tällainen tilanne päällä. Eihän sitä voinut kukaan uskoa, että miksi juuri nyt, Riihilahti avaa tilanteen alkuhetkiä.

Riihilahti muistuttaa, että Superliiga on ollut pinnalla jo 20 vuoden ajan. Se on ollut vuosien saatossa lähinnä suurseurojen neuvotteluase tilanteissa, joissa he ovat halunneet saada itselleen jotain enemmän.

– Se on ollut enemmänkin uhka, kuin todellisuutta. Nyt ne nuolet ammuttiin ja kaikki menivät luojan kiitos todella paljon ohi kaikista maaleista, Riihilahti tiivistää.

Superliiga kaatui nopeasti, sillä kuusi englantilaisseuraa oli tiedottanut vasta 48 tuntia julkistamisen jälkeen vetäytyvänsä liigasta. Riihilahden mukaan hanke kaatuikin siihen, etteivät seurat osanneet aavistaa jalkapallomaailman vastustusta, saatikka olleet valmistautuneet tilanteeseen riittävän hyvin.

– He eivät uskoneet, kuinka kovasti jalkapallomaailma tällaista vastustaa. Fanit, pelaajat, valmentajat ja kaikki nousivat barrikadeille jalkapallon puolesta. Uhka, mikä tällaisesta irtiotosta on aina ollut, kokeiltiin nyt. Voisi kuvitella, että sitä on todella paljon haastavampaa käyttää edes neuvotteluaseena vähään aikaan.

Superliiga olisi toteutuessaan kova isku Uefan alaisille seurajoukkueiden kilpailuille, jos isoimmat seurat ja sitä kautta myös isoimmat rahat lähtisivät kilpailuista.

Englantilaisjoukkueet vetäytyivät Superliiga-hankkeesta vain kaksi päivää liigan julkistamisen jälkeen. Kuva: Getty Images

"Muutama iso asia nostettu pöydälle"

Riihilahden mukaan on todella hienoa, että jalkapallo nousee lajina yhtenä rintamana Superliigan kaltaista "kontrolliin, valtaan ja ahneuteen liittyviä" irtiottoja vastaan. Riihilahti iloitsee myös siitä, että jalkapallo kuuluu edelleen faneille ja pelaajille.

– Olen ensinnäkin sitä mieltä, ettei ole koskaan hyvä, että olemme riitaisia, mutta ehkä nyt muutama iso asia on nostettu pöydälle. Suurimmat voittajat ovat Uefa ja sanoisin, että aika pitkälti jalkapallo. Se on kuitenkin todella hyvä asia, että ihmiset ymmärtävät, ettei tätä voi kontrolloida ja tätä ei voi kaapata.

Riihilahti näkee, että tilanteen suurimpia häviäjiä ovat lähinnä yksittäiset omistajat tai seurajohtajat.

– Haluaisin muistuttaa, että irtiottoa ei yrittänyt seura, vaan yksittäinen omistaja tai pomo. Näillä seuroilla on edelleen hienoja pelaajia, hienoja faneja. Ei se heidän vikansa ole, että joku heidän seurassaan valtaa käyttävä on halunnut tehdä jotain muuta. Voisin kuitenkin uskoa, että näille yksittäisille henkilöille ei ole maailmanlaajuisessa päätöksenteossa jatkossa han hirveästi paikkoja, Riihilahti tiivistää.

Lue myös:

Real Madridin puheenjohtaja: "Superliigaa ei ole haudattu, se on valmiustilassa"

Jalkapalloprofessori ei usko, että Superliiga toteutuu sellaisenaan, mutta on huolissaan lajin ottamasta suunnasta – "Raha varmasti tärkeämpiä tekijöitä"

Mikä ihmeen Superliiga? Nämä asiat kohusuunnitelmasta tiedetään – englantilaislegenda raivostui ja vaatii radikaalia rangaistusta Manchester Unitedille ja muille seuroille

Kommentti: Isot riistävät pieniltä unelmatkin – Superliiga tuhoaisi yhden tärkeimmistä syistä jalkapallon ylivertaisen suosion taustalla