1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. uinti

Veera Kivirinta, 26, paloi loppuun, kun ei kuunnellut lähipiirinsä varoituksia – tarvitsi totaalisen irtioton, että pystyi jatkamaan huippu-urheilua

Pari vuotta sitten Veera Kivirinnan ura näytti tulleen päätökseen. Kehitystä altaassa ei tapahtunut ja nuori uimari oli loppuunpalanut. Totaalinen irtiotto muutti kuitenkin suunnan. Nyt Kivirinta lähtee ennätyskunnossa EM-altaaseen.

Veera Kivirinta joutui jättämään rakkaan lajinsa hetkeksi löytääkseen sen uudelleen. Kuva: Jarkko Vuolle Yle

Uinnin EM-kisat alkavat tänään maanantaina. Katso täältä Ylen lähetystiedot.

Iloinen naurunremakka täyttää koko Tampereen uimahallin. Suomalaiset maajoukkueuimarit Veera Kivirinta ja Ida Hulkko vitsailevat valmentajansa Jere Jänneksen kustannuksella. Kivirinta poukkoilee innostuneena paikasta toiseen ja hymy paistaa kasvoilla koko harjoituksen ajan. Valmentajan komennuksesta hän ottaa myös muutaman sähäkän starttihypyn.

Pari vuotta sitten hän ei pystynyt edes niihin. Keväällä 2019 Oulun uimahallissa kävi harjoittelemassa aivan toisenlainen Veera Kivirinta. Yleensä iloinen, kupliva, sosiaalinen nuori nainen oli kuin varjo itsestään. Altaassa hän ui silmät kiinni väsymyksen takia. Katse osui kerta toisensa jälkeen uimahallin kelloon ja ajatuksissa pyöri vain, milloin pääsee harjoituksista pois. Edes niitä nyt helposti sujuvia starttihyppyjä hän ei jaksanut tehdä.

Vapaa-ajalla hän vältteli kavereitaan, yöt olivat vaikeita ja vähäunisia, lähipiiri sai osakseen pelkkää äksyilyä. Puhelu hyvän ystävän kanssa tosin saattoi kestää tunnin, mutta siitäkin ajasta Kivirinta itki suurimman osan.

Kova kilpailu naisten rintauinnissa ajoi Veera Kivirinnan hetkellisesti umpikujaan. Nyt hän saa sopivaa treeniapua kilpakumppanistaan Ida Hulkosta. Kuva: Jarkko Vuolle/Yle

Samoihin aikoihin kilpailu naisten rintauinnissa oli tiukentunut. Kivirinta taisteli Ida Hulkon ja Jenna Laukkasen kanssa paremmuudesta. Kunnianhimoisena nuorena naisena Kivirinta halusi päihittää kaksikon kerta toisensa jälkeen. Väsymyksen signaalit oululainen tulkitsi hyvinä merkkeinä.

– Ajattelin, että mitä enemmän koen kärsimystä, sitä paremmaksi tulen. Mitä enemmän minua väsyttää, sitä kovemmin uin, Kivirinta peilaa nyt silloista logiikkaansa.

Oma uinti hävetti

Väsymys, ärtyneisyys ja itkuisuus eivät tuoneet tuloksia, joita Kivirinta toivoi ja odotti. Kamelin selkä katkesi lopulta kesäkuun alussa 2019.

Monacossa järjestettävät Mare Nostrum -kilpailut olivat viimeinen näyttöpaikka heinäkuussa Etelä-Koreassa uitaviin MM-kisoihin. Normaalisti Kivirinta oli kova jännittämään ennen kilpailua. Nyt sitä tunnetta ei tullut. Hän vain tuijotti allasta eikä tuntenut mitään. Ei yhtään mitään. Tuttu adrenaalipiikki oli kehosta poissa.

– Hävetti kuinka paljon sielläkin itkin. Olin ihmisriekale.

Kivirinta oli sadalla metrillä 17:s, eikä selviytynyt välieriin. Myöskään 50 metrin matkalla ei tullut jatkopaikkaa. MM-näytöt jäivät antamatta, mutta Kivirinta oli ennen kaikkea huojentunut.

"Tuntui pahalta myöntää itselle, että oli pysähdyttävä." Kuva: Jarkko Vuolle Yle

SM-uinnit Kivirinta vielä Monacon jälkeen sinnitteli, mutta sen jälkeen hän totesi, että peli oli vihellettävä poikki. Huolissaan ollut lähipiiri oli jo jonkin aikaa yrittänyt vihjailla, että olisiko syytä pitää taukoa.

Kivirinta ei ollut halunnut nähdä merkkejä. Hän halusi taistella MM-paikasta niin pitkään kuin mahdollista eikä luovuttaa. Loppukesästä 2019 stoppi kuitenkin tuli.

– Tuntui pahalta myöntää itselle, että nyt pitää pysähtyä. Se oli häpeää. Häpeää siitä, että treenasi paljon, paukkuja olisi, mutta tulosta ei vain tullut. Häpeä omasta uimisesta oli lamauttavaa, Kivirinta muistelee.

Totaalinen irtiotto sulki sometilitkin

Kivirinta jätti uinnin puoleksitoista kuukaudeksi, mikä oli siihenastisen uran pisin tauko. Hän nautti kavereiden kanssa olosta, kesästä ja kävi festareilla. Sosiaalisessa mediassa hän blokkasi kaikki uintiin liittyvät tilit.

– En halunnut nähdä mitään uintiin liittyvää. Halusin kaikki pois näkökentästä ja keskittyä vain itseeni.

Oulussa järjestettävä festivaali Qstock ajoittui samaan ajankohtaan kuin MM-uinnit, joihin Kivirinta oli koko syksyn ja kevään tähdännyt.

– Ajattelin, että tuloksia en saa käydä katsomassa, sillä siitä saattaa tulla paha mieli, Kivirinta naurahtaa.

"Ainoa ihminen, joka estää sinua on sinä itse" Black Swan -elokuvan sitaatti toimi hyvinä hetkinä, mutta myös huonoina. "Jos treenaa liikaa, on silloinkin itsensä tiellä." Kuva: Jarkko Vuolle Yle

Tiukasta päätöksestään huolimatta hän kävi katsomassa MM-tuloksia, mutta pahaa mieltä ei tullutkaan.

Ura olisi ollut helppo lopettaa irtiottoon. Takaraivossa kuului ääni, joka muistutti että ehkei vielä ole sen aika.

– Ajattelin, että en antaisi vuosien päästä itselleni anteeksi, jos jätän tähän. Koska olin tehnyt niin paljon töitä niin kauan, ajattelin, että vielä on annettava mahdollisuus.

Valmentaja Tommi Pulkkinen oli varovaisesti kysellyt pitkin matkaa Kivirinnan vointia ja altaaseen paluun aikataulua. Puolentoista kuukauden tauko teki tehtävänsä ja Kivirinta oli valmis palaamaan altaaseen.

Syksy oli vielä vaikeaa, mutta kevät 2020 näytti jo paremmalta. Kivirinta alitti Budapestin EM-kisarajan. Ne kisat hän vielä kävisi ja sitten voisi uran paketoida, hän mietti.

– Ajattelin tosi pitkään, että kun uinti lähtee kulkemaan, on minulla kaikki hyvin. Se on kuitenkin aivan surkea lähtökohta alun alkaen. Kun oma elämä on kaikin puolin nyt kohdallaan, vaikuttaa se myös uintiin, Kivirinta puntaroi ajattelunsa muuttumista.

– Edelleen vaadin itseltäni älyttömän paljon, mutta maailma ei lopu siihen jos en pysty uimaan hyvin kisoissa. Se on varmaan suurin käännös päässä.

Muiden auttaminen poliisina kiinnostaa Kivirintaa. Kuva: Jarkko Vuolle/Yle

Muutto Tampereelle piristi

Sitten iski koronapandemia ja EM-kisat siirtyivät vuodella eteenpäin. Kivirinta ajatteli, että koska kisapaikka on saavutettu, jatkukoon ura vielä vuodella.

Koronapandemian aiheuttama kilpailutauko tarjosi myös mahdollisuuden keskittyä Tampereen poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Ja sinne hän myös pääsi.

– Haluan tärkeän, merkityksellisen työn. Poliisin ammatti on sellainen, jossa pääsee tekemään työtä muiden hyväksi. Uinti on enemmän vain itselle, Kivirinta toteaa.

Edessä oli siis muutto Tampereelle, mutta samalla kipinä uimiseenkin vielä säilyi. Jere Jänneksen vetämän usean uimarin harjoitusryhmä vastasi siihen huutoon. Oulussa pitkälti yksinään harjoittelemaan tottunut sosiaalinen Kivirinta löysi hyvän harjoitusringin ja saa treeneissä kovaa sparriapua kovalta kilpakumppaniltaan Ida Hulkolta.

– Se, että harjoituksissa on hyvä porukka, on tehnyt älyttömän paljon. Olen sosiaalinen elukka, ja se, että saa jakaa kärsimyksen muiden kanssa, tekee aika paljon, Kivirinta naureskelee.

Yksinään Oulussa harjoitellut sosiaalinen Veera nauttii nyt Tampereella ryhmäharjoittelusta. Kuva: Jarkko Vuolle Yle

– Tulee myös uutta ärsykettä keholle kun on uusi valmentaja ja ihan erilaiset treenit vaikka sprintteri edelleen olenkin, Kivirinta jatkaa muutoksen tuomien etujen listaamista.

Kehitys näkyy tuloksissa. Muutama viikko ennen EM-kilpailuja Kivirinta paransi Helsingissä uidussa kansainvälisessä kilpailussa muun muassa sadan metrin rintauinnin ennätystään yli sekunnilla, alittaen 1.10 ajallaan 1.09,32.

– Olen edelleen asettanut itselleni tavoitteita. Esimerkiksi EM-kisoissa haluan parantaa toistaiseksi parasta eli viidettä sijaa. Edelleen haluan olla paras, Kivirinta toteaa.

Mutta moni asia on myös muuttunut. Loppuunpalamisen jälkeen Kivirinta ja Oulun aikainen valmentaja Pulkkinen vähensivät harjoittelumäärää, jottei kuorma kasvaisi liian suureksi. Tampereella treenimäärät ovat lähteneet jälleen nousuun, mutta nyt uimari osaa itsekin tarkkailla aiempaa enemmän itseään.

– Jos olen tosi ärsyyntynyt harjoituksissa. Jos katson kellotaulua ja ajattelen, etten halua tätä treeniä. Jos treeneihin tulo jo on sellainen, että en halua mennä sisälle halliin, niin sitten en mene, Kivirinta kertoo.

Veera Kivirinta ui huhtikuussa Helsingissä uuden sadan metrin rintauinnin ennätyksensä. Kuva: Jarkko Vuolle Yle

Ennätykset uusiksi – ura jatkuu

Kivirinta kokee päässeensä loppuunpalamisestaan ohi. Kahden vuoden takaisesta muistuttavat tänä päivänä enää puhelimeen tallennetut lukuisat yksinpuheluvideot, jotka ovat kuin digitaalinen päiväkirja niistä tuntemuksista, joita hänellä silloin oli. Hän haluaakin pitää videot tallessa.

– Otin videot sitä varten, että voin katsoa niitä muistuttaakseni itseäni, että ainakin tuosta tunteesta on päästy.

Tänä päivänä videoilla näkyvä Veera ei ole edes kovin tunnistettava.

– Tuntuu kyllä vieraalle. Puistattaa miettiä, kuinka paljon itkin siihen aikaan. Itkin kisoissakin. Miten olenkin ollut hajalla silloin, Kivirinta pohdiskelee.

26-vuotias Veera Kivirinta on päättänyt, että uintiura saa sittenkin vielä jatkua. Kuva: Jarkko Vuolle Yle

Ja nyt siis 26-vuotiaan uimarin ajatukset uran loppumisesta ovat muuttuneet. Päättymisen päivämäärää ei enää olekaan kalenterissa.

– Silloin kun tulin Tampereelle, ajattelin, että uin vielä ensi kesään. Nyt ajattelen, että vielä ensi syksynäkin uin. Ihan varmasti vielä ensi keväänkin. Tämä on toiminut hyvin. Uinti on mukavaa, treeneissä on mukavaa, vaikka kärsimystäkin on paljon, Kivirinta hymähtää.

Lue myös:

Ida Hulkko pelasti urheilu-uransa rohkealla päätöksellä – yllyttää nuoria ajattelemaan itse: "Kuka muu voi kertoa, miten elät elämääsi?"

Huippuaikoja keväällä uinut Matti Mattsson lähtee "äärettömän hyvillä fiiliksillä" EM-uinteihin: "Työ alkaa tuottaa tulosta"

Suomi lähtee 13 uimarin voimin Budapestin EM-kisoihin: Joukkueessa on neljä arvokisamitalistia ja kaksi ensikertalaista

Matti Mattsson tykitti jälleen SE-ajan, vaikka tekniikka ei miellyttänyt – Liukkonen rikkoi Tokion olympiarajan: "Nämä paikat täytyy käyttää hyväksi"

Tokioon tähtäävä uimari Mimosa Jallow turhautuneena – arvostelee lajiliiton päätöksiä ja toimintatapoja: "Ovat vain lähettäneet sähköposteja"