Suora

  • Uimahyppyjen EM
  • Urheiluruutu

Urheilulta ja liikunnalta leikataan lähivuosina kymmeniä miljoonia, huippu-urheilukaan ei ole turvassa – Olympiakomitea ei tyydy päätökseen

Urheilu ja liikunta menettää ensi vuonna 11,4 miljoonaa ja seuraavana noin 15 miljoonaa euroa valtion nykyisestä tukirahoituksesta. Leikkauspaineet johtuvat rahapeliyhtiö Veikkauksen vähentyneistä tuotoista.

Urheilupolitiikka
Jan Vapaavuori
Olympiakomitean puheenjohtaja, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kuvattuna uusitulla Olympiastadionilla elokuussa 2020.Mauri Ratilainen / Compic

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori haluaa turvata ensisijaisesti liikunnan rahoituksen, kun liikunnan ja urheilun valtiolta saamaa tukipottia leikataan lähivuosina.

Vaikka rahapeliyhtiö Veikkauksen vähentyneitä tuottoja kompensoidaan edunsaajille, rahoitus liikunnalle, taiteelle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja noin 54 miljoonalla vuonna 2023.

Tämä tarkoittaa, että urheilu ja liikunta menettää ensi vuonna 11,4 miljoonaa ja seuraavana noin 15 miljoonaa euroa valtion nykyisestä tukirahoituksesta. Aiemmin valtion panostus liikuntaan ja urheiluun on ollut noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallituksen puoliväliriihen leikkauspäätökset olivat Vapaavuoren mukaan iso pettymys. Olympiakomitean puheenjohtajan mielestä alkuperäinen, 150 miljoonan euron potti on ollut erittäin pieni moniin muihin yhteiskunnan sektoreihin verrattuna.

Rahasumma jaetaan muun muassa kuntien valtionosuuksien, liikuntapaikkarakentamisen, urheiluopistojen, urheilujärjestöjen ja huippu-urheilun välillä. Kaikki ovat Vapaavuoren mukaan merkityksellisiä suomalaisen liikuntakulttuurin kannalta.

– Haluaisin ensisijassa turvata miljoonan ihmisen kansanliikkeen toimintaedellytykset. On ollut hyvä huomata, että siellä ennen kaikkea liikutetaan lapsia ja nuoria, mutta toki luodaan myös pohjaa tulevalle huippu-urheilumenestykselle.

Vapaavuori myöntää, että Olympiakomitea voi joutua leikkaamaan myös huippu-urheilun rahoituksesta.

– Kaikki ovat tietenkin riskin kohteena, jos niinkin paljon leikataan kuin 10 prosenttia. Silti on selvää, että kansalaisjärjestötoiminta, joka käytännössä liikuttaa suomalaisia lapsia ja nuoria on se, jota pitää ensi sijassa varjella.

Olympiakomitea yrittää neuvotella leikkauksia pienemmiksi

Varsinainen liikunnan ja urheilun rahoitusmalli jäi huhtikuun kehysriihessä vielä auki. Siitä päättäminen jää seuraavan hallituksen vastuulle.

– On lähtökohtaisesti huono asia, että epävarmuus urheilun pysyvästä rahoituksesta ja sen mallista jatkuu. Toisaalta se pitää ehkä nähdä sillä lailla positiivisena, että nyt on mahdollisuus keskustella urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä ja käydä vielä keskustelua tästä rahoituksen tasosta, Jan Vapaavuori totesi.

Olympiakomitea ei Vapaavuoren mukaan tyydy päätökseen leikkauksista, vaan pyrkii jatkamaan vaikuttamista syksyn budjettiriiheen asti. Muuten edessä on yhteensä noin 26 miljoonan euron leikkaukset seuraavan kahden vuoden aikana.

– Uskomme, että tämä summa pienenisi tai poistuisi. Kyllä se on vakava paikka, jos liikunnan ja urheilun rahoituksesta viedään noin kymmenen prosenttia aikana,jolloin koronakriisi kaikin mahdollisin keinoin viestittää meille, että liikuntaan ja urheiluun pitäisi panostaa vielä enemmän.

– Jos sinne jotain säästöjä ja leikkauksia, jää niin kyllä meillä hyvin hankala keskustelu tulee siitä yhdessä valtiovallan kanssa mistä leikataan.

Lue myös:

Suomalaisen urheilun rahoitus saattaa kokea suuren mullistuksen – romahtaneiden veikkausvarojen tilalle tulossa uusi malli

Hallitus esitti liikunnalle 18,5 miljoonan euron tukipakettia – puolet potista liikunta- ja urheiluseuroille

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat