1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. beach volley

Taru Lahti-Liukkosen suurin haave toteutui ja ensimmäinen äitienpäivä saa hänet herkistymään – olympiaunelma mahtuu yhä vauvakuplaan

Beach volley -pelaaja Taru Lahti-Liukkonen on viime aikoina totutellut sekä uuteen elämään että erilaiseen vartaloon. Lapsen saaminen on muuttanut paljon, mutta Lahti-Liukkonen haaveilee yhä olympialaisissa pelaamisesta.

Taru kotonaan vauva sylissä.
Katso video kuvaa klikkaamalla.

Oma lapsi oli ollut Taru Lahti-Liukkoselle unelmana jo pitkään. Hän oli haaveillut perhe-elämästä, mutta ura beach volley -ammattilaisena asetti omat esteet tämän toteutumiselle, sillä tärkeitä arvokisoja ja turnauksia löytyi kisakalenterista joka vuosi.

Pari kuukautta sitten Lahti-Liukkosen unelma toteutui, kun perheen silmäterä, Pirppanaksi kutsuttu tytär, syntyi. Nyt hän saa viettää ensimmäistä kertaa äitienpäivää.

Vauvakupla on myllertänyt Lahti-Liukkosen tunnemaailman täysin ja jo äitienpäivän ajatteleminen saa hänet herkistymään. Se merkitsee hänelle niin paljon.

Lahti-Liukkonen kertoo nauraen, että pari kuukautta sitten, kun hän sai ensimmäistä kertaa sai lapsensa syliin, ei hän osannut ensin kutsua itseään äidiksi.

– Oma äitini on ollut aina tosi rakastava. Hänen pohjaton rakkautensa lapsia kohtaan on niin hienoa ja minulla on sama tunne omaa lastani kohtaan, Lahti-Liukkonen kertoo kyyneleet silmissään.

– Tämä on ollut suurin haave elämässäni, ja se on toteutunut. Se on parasta.

Rakkaus ja rajat on Lahti-Liukkosen perusperiaate lapselleen. Hän haluaa olla rakastava ja huolehtiva, mutta toisaalta leikkisä äiti. Hän on itse saanut liikunnallisen elämän, joten hän haluaa oman lapsensakin kokevan ja touhuavan paljon.

Lahti-Liukkonen myöntää, että päätös yrittää lasta samalla kun yhä panostaa urheilu-uraan, ei ollut itsestään selvää. Hän pallotteli eri vaihtoehtoja miehensä, beach volleyn entisen maajoukkueen päävalmentaja Kai Liukkosen kanssa. Lopulta he huomasivat, että oikeaa hetkeä ei tule koskaan. Heidän pitää vain kuunnella sitä, mitä sydän sanoo.

He tekivät päätöksensä, kun Tokion olympialaiset oli siirretty vuodella eteenpäin. Ja lopulta se hetki olikin paras mahdollinen.

– Nyt kun katsoo omaa lastaan, on sellainen fiilis, että tämä tuntuu niin oikealta tällä hetkellä.

Urheilijan harjoittelu voi jatkua raskaana pitkäänkin

Raskaus on naisen keholle suuri rasite ja se on nimensäkin mukaan raskasta. Sillä on vaikutuksia muun muassa hormonaaliseen toimintaan, lihaksistoon, nivelsiteiden ja kudosten löystymiseen, nestetasapainoon, veren määrään, kehon painopisteeseen ja sitä kautta tasapainoon.

Jokainen raskaus on yksilöllinen, myös huippu-urheilijoilla. Joillakin alkuraskaus voi sujui varsin hyvin, toisilla voi olla paljon pahoinvointia. Raskauden keskivaihe on yleensä seesteinen, mutta urheilijan näkökulmasta kasvava vatsa voi haitata harjoittelua, aivan kuten myös raskauden loppuvaiheessa.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund ja äitiys- ja lantionpohjanfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, psykologi Katariina Forsblom korostavat, että liikkuminen normaalin raskauden aikana on erittäin tärkeää, niin urheilijoille kuin muillekin.

– Liikunta ehkäisee muun muassa raskausdiabetestä ja siitä on paljon terveydellisiä hyötyjä. Urheilijan harjoittelu voi jatkua raskaana turvallisesti ja mukautettuna hyvin pitkäänkin. Tavoitteena kuuluu olla kunnon ylläpito, ei niinkään huippusuoritukset, Mjösund sanoo.

Taru Lahti-Liukkonen harjoitteli aktiivisesti koko raskauden ajan. Viimeisten kuukausien aikana hän keskittyi paljon myös lihasten rentouttamiseen. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Naisen keho mukautuu raskauteen, sillä paino nousee pikkuhiljaa. Tilannetta kuitenkin helpottaa, jos raskaana olevan keho on hyvässä kunnossa.

Forsblom korostaa, että raskaana olevan ei kannata aloittaa intensiivistä harjoittelua, mutta kehoa voi silti rasittaa. Lajeja, joissa on hyppyjä ja juoksua, voimakkaita nivelten ääriasentoa, suunnanmuutoksia tai kontaktiriskiä, ei kannata tehdä ehdoin tahdoin, sillä lajit, joissa on iskutusta, lisäävät entisestään lantionpohjan ja vatsakapselin alueen kuormitusta.

– Raskaana olevan tausta vaikuttaa siihen, mitä liikuntaa suositellaan. Suosittelen tuttua liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua on hyvä tehdä, vaikka sitä ei olisi aiemmin tehnyt. Pitää vain muistaa, että se ei ole enää nousujohteista harjoittelua, Forsblom sanoo.

Lahti-Liukkonen oli malliesimerkki raskaana olevasta huippu-urheilijasta. Hän teki lajinomaisia harjoituksia noin puolen vuoden ajan ja lihaskuntoharjoittelua aivan viimeisille päiville asti. Synnyttävän lantionpohjan lihaksista pitäisi löytyä voimaa, mutta myös rentoudella on suuri merkitys. Viimeisten parin kolmen kuukauden ajan Lahti-Liukkonen keskittyikin ennen kaikkea lihasten rentouttamiseen.

– Tietyissä lajeissa keskivartaloa ja lantionpohjaa aktivoidaan tietoisesti, jolloin saattaa tulla ylijännitystä. Se ei ole hyvä synnytystapahtumaa ajatellen. Jos jännittää aktiivisesti, se saattaa lisätä virtsankarkailun riskiä, Forsblom sanoo.

Raskaus on kuin urheiluvamma

Taru Lahti-Liukkoselle oli itsestään selvää, että hän jatkaa urheilu-uraansa synnytyksen jälkeen, jos kaikki menee hyvin. Hän uskoo, ettei ole vielä näyttänyt kaikkea potentiaaliaan urheilukentillä. Lisäksi hänellä on yhä yksi suuri haave: päästä olympialaisiin.

Jos raskaudet ovat yksilöllisiä, niin yhtä lailla yksilöllistä on myös se, miten raskaudesta ja synnytyksestä palautuu. Tähän vaikuttavat muun muassa se, miten on synnyttänyt, alatiesynnytyksellä vai keisarinleikkauksella, onko kyseessä ensisynnyttäjä vai monisynnyttäjä.

Moni huippu-urheilija on kuitenkin pystynyt palaamaan huipulle synnytyksen jälkeen.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Allyson Felix pystyi juoksemaan 4x400 metrin sekaviestin ME-ajan vain 10 kuukautta synnytyksen jälkeen ja venäläishiihtäjä Julia Stupak pystyi palaamaan palkintosijataisteluun vain vajaa vuosi synnytyksen jälkeen, mutta moiset saavutukset ovat yhä harvinaisia. Suomessa huippusuunnistajat Venla Harju, Saila Kinni ja Merja Rantanen palasivat maajoukkueeseen tuoreina äiteinä.

Lahti-Liukkosella oli koko raskauden ajan apunaan lääkäri ja fysioterapeutti, jotka auttoivat häntä valmistautumaan sekä synnytykseen että sen jälkeiseen aikaan. Lahti-Liukkosella on ollut nuorempana vaikeuksia hyväksyä vartalonsa, mutta raskaana ollessaan hän oli sinut vatsansa kanssa. Sen hän osoitti rohkeasti muun muassa Instagram-tilillään (siirryt toiseen palveluun).

Sen sijaan Lahti-Liukkosella on ollut totuttautumista siihen, ettei hän ole enää samanlainen huippu-urheilija mihin hän oli tottunut. Beach volley tarjoaa jo lajina oman haasteensa, sillä siinä tarvitaan räjähtävyyttä, iskutusta ja terävyyttä. Lahti-Liukkonen on edellisen kerran tehnyt teräviä liikkeitä harjoittelussaan syys-lokakuussa.

– Keskivartalo on ollut todella kovassa rasituksessa. Vatsalihakset ovat tuolla sivuilla, hän naurahtaa.

– Siihen menee oman aikansa, että ne palautuvat ja lantionpohjan syviin lihaksiin saan yhteyden.

Katariina Forsblom muistuttaakin, että kuukausia kestävän odotuksen aikana raskaana olevan äidin kudokset ovat venyneet, eivätkä lihakset toimi täydellä tavalla. Lantion alueen sidekudokset ja kohdun kannatinsiteet vaativat tietyn aikataulun palautuakseen.

Myös pallean toiminnassa voi olla hankaluuksia, eikä se palaa ennalleen, ennen kuin kudokset palautuvat. Tähän taas vaikuttavat muun muassa synnyttäjän tausta, perimä, kudostyyppi ja mahdolliset aikaisemmat synnytykset.

– Kannattaa ajatella, että raskaus on kuin olisi ollut urheiluvamma. Eihän senkään jälkeen palata harjoituksissa heti sille tasolle, missä on ollut ennen loukkaantumista. Kuormitusta lisätään pikkuhiljaa, Forsblom sanoo.

Myös siitä, miten urheilija tai äiti kokee oman kehonsa synnytyksen jälkeen pitäisi asiantuntijoiden mielestä puhua enemmän, kuten monista muista psyykkisen puolen asioista, jotka jäävät helposti fyysisen puolen jalkoihin.

– Monelle synnyttäneelle keho ei tunnu omalta eikä pysty käyttämään sitä totutusti. Sitä on haastavaa hyväksyä, Forsblom sanoo.

Taru Lahti-Liukkonen uskoo, että lapsi tuo hänen elämäänsä tasapainoa. Ennen raskautta hän otti tappiot hyvin raskaasti ja puristi peleissä välillä liikaakin. Nyt kotiolot tarjoavat hänelle hyvin vastapainoa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Lahti-Liukkonen on raskauden myötä oppinut kohtelemaan ja kuuntelemaan omaa kehoaan uudella tavalla. Syviä vatsalihaksiaan harjoittaessaan hän on keskittynyt paljon hengittämiseen. Se on opettanut hänelle läsnäoloa, josta hän uskoo olevan hyötyä pelikentällä.

– Tällä hetkellä minun pitää ottaa huomioon, etten tee liikaa liian nopeasti. Että pohja on varmasti kunnossa, ennen kuin menen eteenpäin. Jotenkin on hienoa, että minulla on nyt mahdollisuus rakentaa vielä uudestaan pohjani hyväksi. Uskon, että se on mahdollista ja täältä tullaan kovana takaisin!

Lapsi keikautti maailman ja rutiinit

Huippu-urheilun ja äitiyden yhdistäminen ei ole Taru Lahti-Liukkosen mukaan helppoa, vaikka moni niin haluaisi uskoakin. Siinä missä aiemmin on voinut lähteä treenaamaan oman mielensä mukaan, nyt aikatauluja täytyy suunnitella tarkemmin – eivätkä parhaatkaan suunnitelmat aina välttämättä toteudu, jos lapsi ei esimerkiksi suostukaan päiväunille haluttuun aikaan. Vauva voi keikauttaa jäsenneltyä ja järjesteltyä elämää eläneen urheilijan rutiinit täysin, ja se voi yllättää.

– Tosi paljon pitää ottaa erilaisia asioita huomioon, mitä ei aikaisemmin ole tarvinnut miettiä.

Niin kutsutut mammahormonit ja veren volyymin nosto auttaisivat Katja Mjösundin mukaan teoreettisesti äitiurheilijoiden tuloksiin korkeintaan parin kuukauden ajan, mutta hän uskoo psyykkisen puolen vaikuttavan paljon enemmän ja pidemmälle. Urheilijalla on jotain muutakin ajateltavaa kuin pelkkä urheilu eikä yksittäiset epäonnistumiset enää kaada koko maailmaa.

– Psyykellä paljon isompi merkitys kuin mitä ajatellaan, eikä urheilija ole tässä poikkeus. Synnytyksen jälkeinen aika on yleensä onnellista aikaa ja se voi parantaa suorituksia, mutta siihen voi vaikuttaa myös se, että arvojärjestys muuttuu. Se tuo uutta tasapainoa, Mjösund sanoo.

Lahti-Liukkonen uskoo, että lapsi tuo hänelle juuri tuota tasapainoa. Ennen raskautta hän otti tappiot hyvin raskaasti ja peleissä hän puristi välillä liikaakin.

– Toivon, että nyt minulla on kotona sellainen vastapaino, että se voisi jopa rentouttaa pelaamista.

Lahti-Liukkonen on käynyt mielessään myös sen vaihtoehdon läpi, ettei hän olisi pystynyt jatkamaan urheilu-uraansa. Hän ei vieläkään tiedä, pystyykö hän palaamaan yhtä kovaan kuntoon mitä aiemmin oli. Lisäksi Lahti-Liukkonen ei ole vielä kokenut sitä, miltä tuntuu lähteä ensimmäistä kertaa turnaukseen, kun lapsi jääkin kotiin.

– Tosi paljon ajatuksia pyörinyt päässä, mutta jotenkin minulle on ollut kauhean selvää, että haluan takaisin. Osaan kuvitella, että se on todella vaikea tilanne lähteä oman lapsen luota ja jonkin verran käymme sitä etukäteen psyykkisen valmentajan kanssa läpi, mutta toisaalta tämä on minun työ.

Tokion olympialaiset ovat yhä Lahti-Liukkosen unelma. Kesäkuun lopussa pelataan tärkeä olympiakarsintaturnaus, johon hän yhä tähtää. Lahti-Liukkonen tietää, että kaiken pitää mennä aivan täydellisesti, jotta hän olisi siellä pelikunnossa.

Jos kävisi niin, että Lahti-Liukkonen ei olisi tuolloin pelikunnossa, se olisi hänelle pettymys.

– Mutta myös se vaihtoehto on pitänyt jo nyt käydä läpi. Sikäli olen joustava sen suhteen, että jos en ehdi hyvään kilpailulliseen kuntoon, niin tilanne on sitten se.

Jos Tokion kisat jäävät Lahti-Liukkoselle vain haaveeksi, hänellä riittää potkua asettaa tavoitteet tulevaisuuteen. Pariisin olympiakisat järjestetään jo vuonna 2024 ja kahta vuotta aiemmin pelataan Roomassa MM-mitaleista.

– Haluan saavuttaa vielä paljon ja minulla on paljon potentiaalia urheilijana, Lahti-Liukkonen vakuuttaa.

Lue myös:

Päävalmentaja Kai Liukkonen jättää maajoukkueen EM-kisojen jälkeen – taustalla näkemyserot liiton kanssa: "Teimme liikaa kompromisseja"

Tokion olympialaisiin tähtäävä beach volley -pari järkyttyi ilkeästä palautteesta: "Tällaista törkypalautetta ei ole tullut aiemmin"

Suunnistaja Venla Harju yhdistää vanhemmuuden ja huippu-urheilun – "Huomasin pian, että kunto ja suunnistustatsi olivat yllättävän hyvät"