1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Hautalan perheen juoksukipinä syttyi hölkkäkisoissa – isän opeilla kaikki pojat ovat jo juosseet Suomen maajoukkuepaidassa

Olympiatason estejuoksijan Ville Hautalan ja hänen vaimonsa Sarin kaikki lapset juoksevat. Isä valmentaa ja vanhemmat ovat paljon mukana harjoittelussa ja kisareissuilla.

Hautalan perhe lenkeilee yhdessä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Eletään vuotta 1992. Ville Hautala seisoo 3000 metrin estejuoksun lähtöviivalla Barcelonan olympiastadionilla. Katsomot ovat täynnä kansaa. Ilma on kuuma kuin pätsissä.

23-vuotias lapualainen on elämänsä kovimmassa paikassa. Ensimmäiset aikuisten arvokisat ovat olympialaiset.

Jännitys väreilee sopivasti vatsanpohjassa. Hautala juoksee ensimmäisessä erässä. Miehet kumartuvat ja laukaus pamahtaa. Joukko syöksyy matkaan. Hautala juoksee seitsemänneksi ja selvittää tiensä välieriin.

– Ne olivat urani ensimmäiset arvokisat ja olin ylpeä, että pääsin juoksemalla jatkoon alkueristä. Siellä oli kuitenkin kaikki maailman parhaat juoksijat, muistelee nelinkertainen arvokisajuoksija Ville Hautala.

Välierissä finaalipaikka olisi vaatinut usean sekunnin ennätysparannuksen. Hautala on erässään yhdeksäs ja kokonaistuloksissa 16:s. Finaaliin pääsee 12 juoksijaa. Kenialaiset ottavat olympialaisten esteissä kolmoisvoiton.

– Se oli ehkä urani tähtihetki. Olin myös 1995 MM-kisoissa 16:s, mutta olympialaiset ovat aina olympialaiset, tiivistää moninkertainen Suomen mestari Ville Hautala.

”Lapsia tuli tasaisen vauhdin taulukon mukaan kahden vuoden välein”

Vuonna 1993 Ville Hautala muutti Lapualta Vierumäen urheiluopistolle Heinolaan. Hänen valmentajansa Timo Vuorimaa asui siellä ja se helpotti ammattimaista harjoittelua.

Se oli tulevaisuuden kannalta ratkaiseva muutto. Silloin Hautala ei vielä tiennyt, että löytäisi Vierumäeltä tulevan vaimonsa Sarin, joka silloin opiskeli Vierumäen urheiluopistolla liikunnanohjaajaksi. Vaikka pientä haunpoikasta oli kieltämättä ilmassa.

– Sanoin Vuorimaan Timolle, että koitappas kaivaa minulle joku hauska, vaalea urheilijatyttö, ja niin tapasin Sarin. Siitä meni kuitenkin vuosi ennen kuin tapahtui mitään.

Mutta sitten alkoikin tapahtua vauhdilla. Vuonna 1996 Ville ja Sari menivät naimisiin ja vuoden päästä syntyi esikoinen Janna. Sitten tuli kolme poikaa.

– Se oli nopeaa toimintaa. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan lapsia syntyi kahden vuoden välein. Siitä aina tiesi, että olin käynyt leiriltä kotona kääntymässä, vitsailee Ville Hautala, joka lopetti aktiiviuransa vuonna 2000. Este-ennätykseksi jäi 8.29,00.

Lasten juoksukipinä syttyi hölkkäkisoissa

Hautalat asuvat välissä neljä vuotta Tampereella. He muuttivat takasin Heinolaan 2000-luvun alussa ja asuvat omakotitalossa Vierumäen urheiluopiston kupeessa. Ympäristö on virikkeellinen ja lapset kasvoivat lähes itsestään liikunnalliseen elämäntapaan.

Perheen tytär Janna, 22 juoksee keskimatkoja ja opiskelee nykyään Yhdysvaltain Missourin Southern Staten yliopistossa viestintää.

Pojat Wilho, 21, Walte, 19 ja Wäinö 17 treenaavat paljon yhdessä. Wilho asustelee nykyään Lahdessa. Seuratasolla he edustavat Lahden Ahkeraa.

Wilho Hautala (vas.), Wäinö Hautala (kesk.) ja Walte Hautala harjoittelevat paljon yhdessä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Vierumäen urheiluopisto on ollut lapsille loistava paikka kasvaa. Sieltä löytyi kaikenlaista lapsia kiinnostavaa aktiviteettia. Opistoa ympäröivässä maastossa oli paljon lenkkipolkuja.

Perheen äiti, Sari Hautala hiihti nuorempana Hopeasompakisoissa kärjen tuntumassa. Myöhemmin hän on juossut pitkiä matkoja. Maraton on kulkenut aikaan 3.21.14 Amsterdamissa.

Hautalan perhe liikkui paljon yhdessä ja kiersi ympäri Suomea erilaisissa juoksutapahtumissa.

– Kun lapset olivat pieniä, minulla oli itsellä intoa hölkkäkisoihin. Sieltä löytyi lapsillekin sarjat, muistelee luokanopettajana toimiva Sari Hautala.

Ville ja Sari näyttivät esimerkkiä. He juoksivat aikuisten hölkkäsarjoissa ja lapset omissa sarjoissaan. Mukana olevat appivanhemmat huolsivat pienimpiä.

– Mentiin kisoihin porukalla. Syötiin hernekeittoa ja lättyjä. Se oli kivaa tekemistä ja huomattiin, että lapset viihtyvät, kertoo Ville Hautala.

Lapset olivat lahjakkaita ja tyhjensivät kisoissa palkintopöytiä. Mieleen on jäänyt muun muassa Lassen hölkkä Myrskylässä ja Palsinojärven ympärijuoksu Jämsässä.

– Tykkäsin Palsinojärven juoksusta. Sieltä sai valita palkintoja. Oli virveliä ja taskulamppua ja me tulimme kädet täynnä tavaraa kotiin, muistelee Wäinö Hautala.

– Kaikki meidän lapset ovat juosseet Lassen hölkässä. Siellä oli lapsille omat kilometrikisat ja Virenin Lasse jakoi heille palkintoja, kertoo Ville Hautala.

Villestä kasvoi valmentaja

Havahtuminen siihen, että Hautalan perheen lapsista voisi tulla ihan koviakin juoksijoita, tapahtui kun vanhin poika Wilho Hautala alkoi tulla teini-ikään. Hän juoksi 14-vuotiaiden SM-kisoissa paljon kovempia aikoja kuin isänsä.

– Esimerkiksi 2000 metrillä hän juoksi puoli minuuttia kovempaa kuin minä saman ikäisenä. Siihen oli helppo verrata, muistelee Ville.

Ville Hautala pyrkii tekemään pojilleen sellaisia treenejä, että ne voidaan tehdä yhdessä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Kun perheessä on lahjakkaita juoksijoita, heille pitää alkaa tehdä harjoitusohjelmia. Ville kyseli ensin entiseltä valmentajaltaan Timo Vuorimaalta, josko tämä alkaisi tekemään ohjelmia, mutta Timo siirsi vastuun isälle ja kannusti Villeä valmennuksen pariin.

– Ensin kopioin ohjelmia suoraan omista vanhoista harjoituspäiväkirjoista ja olin arka tekemään muutoksia.

Hän oli opiskellut liikuntatieteellisessä ja tietoa tuli myös liikunnanohjaajakurssilta. Taustalla mentorina toimi Timo Vuorimaa, joka on entinen Suomen kestävyysjuoksun lajipäällikkö.

Nykyään ohjelmat ovat yksilöllisiä mutta runko on sama.

– Nyt kun pojat ovat kasvaneet ja erot ovat kaventuneet teen Wilhon ohjelmat ensin, koska hän on päässyt pisimmälle juoksijana. Sitten kopioin sen Waltelle, hiljennän vauhtia ja tiputan määrää, ja sama Wäinölle.

Valmentaja-Hautala pyrkii tekemään pojilleen sellaisia treenejä, että ne voidaan tehdä yhdessä. Pojat ovat nykyään aika omatoimisia, eikä Ville lähde enää mukaan jokaiselle pitkälle peruslenkille. Kovimmissa laatutreeneissä hän pyrkii aina olemaan paikalla.

Myös perheen äiti Sari on mukana lenkeillä. Kun pojat juoksevat kovia harjoituksia, niin vanhemmat ajavat edellä pyörillä ja toimivat niin kutsutusti tuulen halkojina.

Isä valmentaa ja äiti kannustaa

Kun isä valmentaa siinä on hyviä ja huonoja puolia. Kovimmat yhteenotot tuntuvat tulevan Wilhon kanssa.

– Välillä iloitaan ja välillä tapellaan. Se on semmoista vaihtelevaa, mutta kyllä se pääosin on sellaista positiivista hyvää hommaa, selvittää Wilho Hautala.

– Wilho on vaativa valmennettava. Hän on pakottanut minuakin muuttamaan käsityksiäni ja se on kehittänyt minua valmentajana, analysoi Ville.

Walte ja Wäinö ovat sitä mieltä että isän valmennus toimii hyvin.

– Kaikki on mennyt hyvin, ei riidellä ohjelmista. Sen tietää, että isällä on kokemusta ja hän osaa tehdä hyviä ohjelmia, kertoo Walte.

Seuratasolla Wilho, 21, Walte, 19 ja Wäinö 17 edustavat Lahden Ahkeraa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Se on kivaa ja helppoa kun läheinen ihminen valmentaa, sanoo Wäinö.

Ville Hautala kokee olevansa etuoikeutettu, kun hän saa olla mukana lastensa tekemisessä, vaikka nämä ovat kaikki lähes aikuisiässä.

– Olen kiitollinen joka päivästä. Se on niin makeaa, kun saa valmentaa.

Pojat osaavat arvostaa myös äidin panosta ja sitä, että pääsee valmiiseen pöytään. Sari Hautala toimii niin kutsutusti huoltopäällikkönä. Pyykkiä tulee paljon ja ruokaa kuluu valtavia määriä.

– Meillä on sellainen työnjako, että Ville valmentaa, minä en puutu siihen. Minä hoidan kotihommat ja kannustan.

Sari Hautala on perheen huoltopäällikkö. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

On selvää että kun on kolme kasvuikäistä nuorta poikaa saman katon alla, niin syntyy vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

– Se on kuule veljesten naljailua ja kettuilua päivästä toiseen, tokaisee Sari Hautala naurahtaen.

– Välillä rouvan kanssa nauretaan ja hymyillään vieressä, vahvistaa Ville.

Wilho Hautala on jo SE-juoksija

Wilho Hautala, 21 on pojista vanhin ja päässyt jo pitkälle. Hän juoksi viime syksynä 22-vuotiaiden Suomen ennätyksen maantiekympillä marraskuussa. Aika oli 29.58. Edellinen 16 vuotta vanha Mårten Boströmin ennätys parani kuudella sekunnilla.

Suomessa nähdään nykyään todella harvoin nuoria juoksijoita, jotka pystyvät alittamaan 10 kilometrillä puolen tunnin rajan. Ennen oli toisin.

Itse asiassa yksikään alle 24-vuotias suomalainen ei ole ennen Hautalaa 2000-luvulla juossut maantiekymppiä alle 30 minuutin. Hautala on 21-vuotias.

Wilho Hautala voitti vuonna 2018 Pohjoismaiden mestaruuden. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Wilhon lempimatka on kuitenkin sama kuin isällä, 3000 metrin esteet. Viime vuoden Kalevan kisoissa hän nappasi matkalta uransa ensimmäisen aikuisten henkilökohtaisen SM-hopeamitalin. Hautalan ennätyslukemat viime kesältä ovat 8.56,71 ja isän ennätykseen on vielä matkaa vajaa puoli minuuttia.

Wilho Hautala on edustanut Suomea jo kaksissa nuorten arvokisoissa. Niistä ei ole vielä tullut menestystä, mutta vuonna 2018 hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden Tanskassa. Kokemusta on siis kertynyt.

– Ensi kesän päätavoite on menestyä hyvin 22-vuotiaiden EM-kisoissa Norjassa, kertoo Wilho Hautala, joka on estejuoksija Topi Raitasen jalanjäljillä. He ovat myös olleet samoilla leireillä ja harjoitellet yhdessä.

– Se on hienoa että saa nähdä ammattiurheilijan arkea ja pääsee ottamaan siitä mallia, mitä Topi tekee arkipäivien rutiineissa. Siitä on ollut tosi paljon apua, tiivistää Wilho Hautala.

Walte ja Wäinö haastavat isoveljeä

Walte Hautala on pojista keskimmäinen. Hän odottelee juuri viimeisiä ylioppilaskirjoitusten tuloksia Heinolan lukiosta.

– Aion jatkaa ehkä tietotekniikkaan tai myyntialalle, mietiskelee Walte, joka on innostunut myös tietokonepelaamisesta.

– Erityisesti sotapelit Warzone ja Battle Royale ovat hyviä. Ne kehittävät silmän ja käden reaktiokykyä, hän valottaa.

Walte Hautala on valmis parantamaan ennätyksiään. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Esteet on kulkenut aikaan 9.28,02. Isän ennätykseen on matkaa vajaa minuutti. Esteiden lisäksi Walten lempimatkoja ovat 5000 metriä ja maantiekisat.

– Isän ajat pitää saavuttaa ja siitä sitten eteenpäin. Ensi kesänä tavoite on parantaa ennätyksiä kaikilla matkoilla, mietiskelee Walte.

Veljekset haastavat toisiaan jatkuvasti niin eri lajien harjoituksissa kuin pelirintamalla.

– Kerran mentiin kokeilemaan nyrkkeilyä ja Wilho veti minua kuonoon, mutta oli sekin ihan hauska kokemus, naurahtaa nuorin veljeksistä, Wäinö, joka käy Lahden lyseon urheilulukiota.

Wäinö Hautala käy Lahden lyseon urheilulukiota. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Se on hyvä kun siellä on kolme kertaa viikossa puolentoista tunnin aamutreenit.

Viimeisen puolitoista vuotta hän on kärsinyt vammoista. Jalassa on ollut rasitusmurtuma, eivätkä ennätykset viime kesänä parantuneet. Nyt vaiva on kuntoutunut ja nuori mies on valmis parantamaan ennätyksiään.

– Tykkään eniten juosta esteitä, kun se on vähän erilaista. Se ei ole pelkkää juoksua.

Kaikki Hautalan perheen miehet Villeä myöten ovat muuten juosseet esteet nuorten maaottelussa Suomi-paita päällä. Miesten maajoukkue odottaa vielä.

Voisiko leikkisästi sanoa että olette Suomen Ingebritsenin perhe?

– Otan tämän vertauksen kunnialla vastaan. Kyseessä on nimittäin aika kova veljessarja. Meillä on vielä aika paljon matkaa heidän aikoihin, mutta koitamme tehdä parhaamme, hymyilee Ville Hautala.

Lue myös:

Therese Johaug kovassa lyönnissä 10 000 metrillä – jäi Tokion olympiarajasta

Topias Laine avasi kilpailukauden kolmannella sijalla heittolajien eurocupissa

Valmentajan sydänkohtaus yllätti Lassi Etelätalon, mutta ei muuta valmennuskuvioita: "Leksan pitää parantua ensin täyteen kuntoon"