Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Meri, satama, puistot, Meripäivät, paperiteollisuus, ahtaajat, posso, Junnu Vainio, Arto Tolsa ja KTP, joka kulttilaulua mukaillen mahtuu kolmeen kirjaimeen (siirryt toiseen palveluun). Ja tätä nykyä myös Teemu Pukki, Kotkan poika, jolle kasvoi huuhkajan siivet.

Vuonna 1879 perustettuun Kotkaan liitettyjä mielikuvia on monenlaisia, ja rosoisen historian nähneellä satamajätkien kaupungilla on monet kasvot.

Millaisessa ympäristössä Norwichin ja Huuhkajien hyökkääjätähti kasvoi, ja millaiset kotkalaisuuden juuret oikeastaan ovat?

Tunnettu kotkalainen poliitikko, toimittaja ja palloiluvaikuttaja Antero Kekkonen kuvailee kotkalaisen identiteetin rakentuvan suurteollisuudelle, satamalle, merelle ja yhdessä tekemisen traditiolle.

– Se traditio on täällä tavattoman suuri. Urheilussa se näkyy joukkuelajeina jossain määrin yksilölajien kustannuksella, ja kulttuurin puolella täällä on jossain vaiheessa esimerkiksi laskettu olevan enemmän kuoroja kuin missään muualla vastaavankokoisella paikkakunnalla, 20 vuotta SDP:n kansanedustajana toiminut Kekkonen kertoo.

– Siihen kaikkeen liittyy yhdessä tekemisen eetos, ja näen, että jalkapalloilu ja muutamat pelaajamme ovat sen kauneimpia kukkasia. Kotka on palloilukaupunki ennen kaikkea, ja täällä on pelattu jalkapalloa yli sata vuotta.

Kekkosen mukaan tekninen taituruus ei ole fyysisestä, mutta rehdistä ahtaajafutiksestaan tunnetussa kaupungissa leimallista. Jokaisesta sukupolvesta on silti löytynyt aina muutama taiturikin. Hän sanoo pohtineensa, onko sattumaa, että Pukki on juuri Kotkasta.

– Voisi hyvin kuvitella syyllistymättä liialliseen yleistykseen, että traditio on kulkenut aina Pukkiin saakka.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

1960-luvulla kotkalaisten sydämet valloitti maalitykki Arto Tolsa, joka lähti 1969 tekemään kymmenvuotisen uran Belgiaan. Kolmesti vuoden jalkapalloilijaksi valitun Tolsan paluun jälkeen KTP voitti Suomen cupin 1980, mutta uran jälkeinen elämä ajautui sivuluisuun. 223 ottelussa 167 maalia kotkalaisille takonut ikoni menehtyi 45 vuoden iässä 1989.

Samana vuonna Ruonalaan valmistui jalkapallohalli, jonka aktiivinen käyttäjä on ollut maaliskuun lopussa 1990 syntynyt Pukki. Entinen Ruonalan hallin vahtimestari ja KTP-legenda Jouko Alila muistaa seitsemänvuotiaana jalkapallon aloittaneen Pukin yhtenä lahjakkaista junioreista.

– Totta kai lahjakkaita pelaajia seurataan paljon, mutta ei heistä ajatella, että tuosta tulee jotain, koska ei sitä koskaan tiedä. Teemu ei ole koskaan ollut mikään pimputtelija, vaan hänellä on ollut omat eväänsä mennä eteenpäin vauhdilla ja taitoa hyödyntäen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Alila muistaa jututtaneensa 17-vuotiasta Pukkia ennen tämän siirtoa Kotkasta Sevillaan vuoden 2008 alussa.

– Otin hänet vähän erilleen sivuun ja sanoin, että “muista aina, mistä olet lähtöisin, sillä juuret ovat tärkeät”. Joskus olen ollut vähän huolissani, kun olen kuullut hänen käyttävän sanoja mä ja sä, Alila naurahtaa.

Alila on havainnut, että Pukin yhteydessä puhutaan paljon hänen kotkalaisuudestaan. Pukki on myös itse ollut mukana markkinoimassa kotiseutuaan (siirryt toiseen palveluun).

Alilan näkemyksen mukaan Kotkassa osataan olla ylpeitä paikallisista urheiluosaajista.

– Jalkapallon asema kaupungissa on ollut vahva, ja lajissa pärjänneitä on arvostettu. Aikanaan mestaruussarjassa meillä oli joukkue täynnä kotkalaisia pelaajia, ja kyllä se kiinnosti yleisöä enemmän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Antero Kekkonen, 74, muistaa nähneensä Pukin pelaamassa noin 15-vuotiaana, ja hän aisti nuorukaisen erityislaatuisuuden. Lähtönopeus oli kunnossa, ja kosketus palloon oli pehmeä.

– Muistan sanoneeni toverilleni, että laitapa merkille hänen kykynsä hakeutua pelattavaksi sekä kyky syöttää tyhjiin tiloihin. Sanoin, ettei tuo poika pelaa kauaa Suomen kentillä.

Pukki nousi KTP:n edustusjoukkueeseen samoihin aikoihin ja debytoi Veikkausliigassa 16-vuotiaana. Silloisen päävalmentajan Janne Hyppösen mukaan teinipoika oli heiveröinen fyysisesti, mutta pelipää oli kunnossa.

– Hän oli silloinkin ujo, kiltti ja hentoinen, mutta pelaaminen näytti helpolta. Olin itse nöyrä ja nuori valmentaja, enkä kuvitellut, että olisimme jossain huipulla. Keskityimme vain työntekoon, eikä Teemukaan miettinyt Euroopan kenttiä tai mitään muutakaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pukin nousu edustusjoukkueeseen ajoittuu aikaan, kun ahtaajafutiksesta siirryttiin taitojalkapallon suuntaan. Sevillan lisäksi ulkomailla Schalkessa, Celticissä, Bröndbyssä ja nyttemmin Norwichissa pelannut Pukki näki molemmat puolet ja oppi joukkueen tavoille konkareiden johdolla.

– Kun Teemu tuli edustukseen, meillä oli vanhoja niin sanotun ahtaajafutiksen kasvatteja ja sekoitus myös nuoria, taitavampia pelaajia. Siinä oli murrosvaihe, ja taitoa on pyritty vaalimaan siitä lähtien. Historiassa siintää ahtaajafutis, joka näkyy ehkä periksiantamattomuutena. Se ei ole huono asia, Hyppönen muistuttaa.

– Teemu on käynyt murrosvaiheen läpi ja saanut siementä peliinsä joka suunnasta. Onneksi taito on se, mikä vie häntäkin eteenpäin, sillä ilman sitä ei missään lajissa pärjää maailmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaikka Pukki lähti maailmalle Kotkasta jo 17-vuotiaana, hän on aina muistanut Alilan opein juurensa ja kotkalaisuus on kiistatta osa Huuhkajien tärkeintä palasta. Lopullinen läpimurto huipulle vei aikaa, ja herätys pykälän verran kohti ammattimaisempaa toimintaa tuli Tanskan vuosina.

Hyppönen toivoisi, että Jari Litmasen jälkeen Suomen maajoukkueen toiseksi parhaaksi maalintekijäksi nousseen Pukin tarina toimisi esimerkkinä kaikille nuorille.

– Polkuja on miljoonia. Tärkeintä on työnteko, treeni ja usko omiin kykyihin. Teemu alkoi kehittää heikkouksiaan, ja kun ikää tulee, henkinen puolikin kehittyy. Seurauksena on ollut jäätävä maaliputki, jota on saatu seurata vuosia, eikä ole merkkejä siitä, että olisi loppumassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomea vuoden 1980 olympialaisissa edustanut Jouko Alila korostaa Pukin tarinassa myös kärsivällisyyttä. Onnistumiset ovat tuoneet hyökkääjälle lisää motivaatiota ja itseluottamusta, jota maalintekijä tarvitsee.

– Jotkut kehittyvät nopeammin ja ottavat asian haltuun aiemmin. Teemu on äärimmäisen vaatimaton pelaaja, joka ei elvistele ollenkaan. Ehkä vaatimattomuus ja ujous ovat joskus rapistuttaneetkin hänen itseluottamustaan, joka nyt on ollut tapissa jo pitkään.

Viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Alila teetätti Ruonalan hallin seinälle 2000-luvun alussa 2,5 leveän ja 1,5 metriä korkean levyn. Siihen kirjoittamallaan tekstillä “muista taitoharjoittelu” Alila halusi korostaa toistojen ja taitoelementtien merkitystä. Nyt kylttiä ei enää ole, mutta hän epäilee hallin kuuluisimman käyttäjänkin tuijotelleen seinää aikanaan

.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos Alila laittaisi paikalle uuden kyltin, minkä viestin hän haluaisi nyt välittää kotkalaisjunioreille?

– Lukisiko siinä vaikka, että “tehkää niin kuin "Teme" tekee”.

Lue myös:

Tässä ovat historialliset EM-Huuhkajat! Lue arviot kaikista 26 Suomen pelaajasta ja tiedät, miksi Teemu Pukin nilkan pitää olla kunnossa

Turvapaikanhakijoiden kanssa kasvanut Tim Sparv haluaa muuttaa maailmaa – isä ja rehtori kertovat, miksi Huuhkajien kapteeni puhuu asioista, joista moni vaikenee

Tulikuuma Teemu Pukki kertoo avoimesti takavuosien herkuttelusta ja laiskottelusta Yle Urheilun laajassa haastattelussa – saksalaisvalmentajan kova koulu sai hänet tajuamaan, mitä menestys oikeasti vaatii

"Tämä tuoppi maksoi enemmän kuin Teemu Pukki, uskomatonta!" Satumaisen kauden pelannut suomalaistähti villitsee englantilaisfanit maaleillaan ja suomalaisilla piirteillään

Tilastoyhtiö murskaa Suomen haaveet – antoi tylyn arvion: Huuhkajilla kaikista pienin todennäköisyys selvitä jatkoon EM-kisoissa