1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. seitsenottelu

Miia Sillman itki joka kerta palatessaan Turkuun – löysi paratiisinsa Tampereelta ja saa vuosien puurtamisen jälkeen keskittyä täysillä urheiluun

Aikaa vievä opiskelu, kuluttava työnteko ja kalvava yksinäisyys tekivät urheilemisesta raskasta. Muutaman Turussa vietetyn vuoden jälkeen seitsenottelija Miia Sillman on palannut kotiin. Sillman ottelee viikonloppuna Itävallassa ja tavoittelee Tokion olympiarajaa.

Miia Sillman palasi Tampereelle. Sieltä hän löysi paratiisinsa. Ottelija on valmis tavoittelemaan Suomen ennätystä. Kuva: Arash Matin / Yle

Miia Sillman huokaisee ja taputtaa itseään olkapäälle. Tämäkin minuutilleen aikataulutettu päivä on hoidettu kunnialla läpi. Pitkän koulupäivän jälkeen hän on ehtinyt harjoitella koko illan, ulkoiluttaa koiran muutaman kerran, ja syödäkin jossain välissä.

Juuri tänään hänen ei ole tarvinnut käydä töissä, mutta siihenkin pitää löytää aikaa. Valmentajalle on maksettava palkkaa, eikä opintoraha itsessään riitä asunnon vuokraan ja ruokaan.

Tältä Miia Sillmanin päivät näyttivät reilun kahden vuoden ajan hänen asuessaan Turussa. Arki ei tukenut optimaalista huippu-urheilua. Palautumiselle ei juurikaan ollut aikaa.

Hän asui yksin vieraassa kaupungissa, kun koronapandemia ja yhteiskunnan rajoitukset tekivät elämästä vieläkin kolkompaa. Näin hän ei voinut jatkaa.

Oli tullut aika laittaa opinnot tauolle, pakata muuttokuorma ja palata kotikaupunkiin Tampereelle. 25-vuotiaana hän aloittaisi elämän ammattiurheilijana.

Katso alta koko Sportlivin minidokkari Miia Sillmanin raskaista Turun vuosista ja seitsenottelun paratiisista, jonka hän löysi Tampereelta.

Miia Sillman på träningar i Tammerfors.

Monipuolinen lahjakkuus viiden lapsen perheestä

Miia Sillman on kotoisin pienestä Terälahden kylästä Tampereen pohjoispuolella. Hän varttui seitsemän hengen perheessä, nuorimpana kaksoisveljensä kanssa.

Perheessä urheiltiin ahkerasti ja ensimmäisiin yleisurheilukisoihinsa Sillman osallistui jo ennen esikouluikää. Alusta alkaen häntä kiinnosti eniten moniottelut. Yleisurheilu oli kuitenkin vain yksi harrastus monien joukossa.

– On monipuolisesti tehty kaikkea, yleisurheilun lisäksi painia, hiihtoa, telinevoimistelua, ratsastusta. Periaatteessa mitä kylällä oli antaa, niin sitä sitten harrastettiin.

Sillman on aina harrastanut monipuolisesti. Kuva: Mikael Oivo / Yle

Hän pärjäsi kilpailuissa lahjakkuutensa ansiosta. Harjoittelun merkityksen hän oivalsi vasta lukiossa.

– Nuorempana ei hirveästi tullut harjoiteltua. Kisailu oli sitä harjoittelua ja lahjoilla mentiin aika pitkälle. Jossain vaiheessa tulee vastaan se, että on alettava tehdä myös töitä, kun pelkät lahjat eivät enää riitä.

Sillmanin tie Suomen kaikkien aikojen seitsenottelun tilastoviitoseksi, moninkertaiseksi SM-mitalistiksi ja Universiadien voittajaksi, on ollut mutkikas.

Hänen keskittymisensä on rönsyillyt useaan suuntaan, ja muutama vuosi sitten hän myös ehti lopettaa yleisurheilun.

Valmentajan haku vei Seinäjoelta Turkuun

Syksyllä 2015, sijoituttuaan yhdeksänneksi Tallinnan alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa, Sillman kohtasi ensimmäiset suuremmat haasteensa. Loukkaantumiset hidastivat kehitystä ja taisteltuaan vammojen kanssa vajaan vuoden päivät, innostus lopahti.

Sillman muutti pois Tampereelta Seinäjoelle, ensimmäisen kerran yhteen nykyisen sulhasensa Konstan kanssa. Yli puolen vuoden ajan hän eli ilman yleisurheilua tehden aivan muita asioita, kunnes tunsi jotain puuttuvan elämästään.

Yleisurheilu jäi Seinäjoella hetkeksi pois Sillmanin elämästä. Kuva: Mikael Oivo / Yle

– Se arki kävi vähän tylsäksi. Tajusin, että urheilussa kuitenkin ne tunteet ovat niin voimakkaat, mitä parhaimmillaan ja pahimmillaan voi kokea.

Seinäjoella Sillmania valmensi moninkertainen arvokisamitalisti Eduard Hämäläinen. Yhteistyö päättyi Hämäläisen ilmoittaessa muuttavansa pääkaupunkiseudulle ja ryhtyvänsä hitsaajan hommiin.

Sillmanin tulevaisuudensuunnitelmat olivat auki. Hän haki opiskelupaikkaa Turusta ja oli yhteydessä Mika Vakkuriin, joka toimi siellä valmentajana.

Alkukesästä 2018 Sillman muutti Seinäjoelta Turkuun. Alkoi hektinen, mutta samalla yksinäinen jakso elämässä.

Uupumuksen partaalla

Sillman kuvailee muuttoa Turkuun "hyppynä syvään päätyyn". Vakkurin lisäksi hänellä ei ollut entuudestaan tuttuja kaupungissa.

Sulhasella ei ollut mahdollisuutta muuttaa mukana, joten Sillman asui vieraassa kaupungissa yksin koiransa Sulon kanssa.

– Tuli purettua paljon tuntoja Mikalle, Konstalle ja omalle perheelle ja läheisille. Kyllä siinä whatsappit ja facetimet olivat aika kovilla jossain kohtaa.

Opiskelun, työnteon ja harjoittelun välissä Sillman tutustui uuteen kotikaupunkiinsa pitkillä kävelylenkeillä Sulon kanssa. Hän tunsi huonoa omatuntoa siitä, että koiralle ei ollut enemmän aikaa, mutta oli kiitollinen siitä, että hänen ei kotiin tultuaan tarvinnut olla täysin yksin.

Sulo-koira helpotti Sillmanin yksinäisyyden tunnetta. Kuva: Mikael Oivo / Yle

Päivät olivat hektisiä ja uuvuttavia. Siitä huolimatta Sillman kehittyi harppauksin Vakkurin alaisuudessa. Vuosi Turkuun muuttamisen jälkeen hän oli elämänsä kunnossa ja voitti kultaa Universiadeissa Napolissa uusilla ennätyspisteillään 6209.

Kiireinen arki Turussa toimi alkuunsa, mutta pidemmän päälle se otti voimille.

– Kyllä siinä rajoitin on varmaan jossain vaiheessa aika punaisella painanut. Jos haluaa panostaa täysillä, siitä kolmiosta työ-urheilu-opiskelu joku täytyy jättää pois. Se on auttamatta liikaa.

Keväällä 2020, koronapandemian puhjettua, puurtaminen kävi entistä raskaammaksi. Kilpailuja peruttiin ja olo Turussa kävi entistä yksinäisemmäksi.

Sillman harjoitteli Turussa lähinnä valmentajansa kanssa. Kuva: Mikael Oivo / Yle

– Kaksistaan valmentajan kanssa tehtiin päivästä toiseen hommia ja mietittiin, että mitä varten me nyt treenataan kun ei ole kisoja. Jossain kohtaa siihen vaan väsähti ja se meni tosi totiseksi se touhu.

Kun koronarajoitukset lieventyivät ja kilpailukausi pääsi vihdoin käyntiin, Sillman pettyi. Tulokset eivät vastanneet odotuksia.

Ikävä perheen ja ystävien luokse kasvoi.

– Kun Turusta tuli Tampereelle käymään, niin joka kerta kun piti lähteä takaisin, niin kyllä muutamat itkut tuli aina itkettyä. Tuli tosi haikea olo, että vitsi kun pitää lähteä kun täällä on niin hyvä olla.

Kaksi vuotta Turkuun muuttamisen jälkeen hän oli selvittänyt kätilöopintojen teoriaosuuden, eikä läsnäolopakkoa enää ollut. Sulhanen Konsta oli vain muutamaa kuukautta aiemmin tullut seuraksi Turkuun, kun muuttokuorma suuntautui kotikonnuille.

Sosiaalinen harjoitusympäristö

Nauru raikaa Tampereen Pirkkahallin uumenissa.

Sillman jutustelee iloisesti paria vuotta nuoremman, niin ikään Tampereen Pyrintöä edustavan seitsenottelijan kanssa. Kolminkertainen Suomen mestari Maria Huntington ja Sillman harjoittelevat nyt yhdessä Matti Liimataisen alaisuudessa.

Miia Sillman ja Maria Huntington harjoittelevat yhdessä. Kuva: Mikael Oivo / Yle

Huntington ja Sillman olivat ystävystyneet jo ennen Sillmanin kotiinpaluuta. Huntington innostui kuullessaan Sillmanin harkitsevan muuttoa.

– Houkuttelin Miiaa tänne. Kannustin, että tulisi mukaan meidän ryhmään. Halusin hänet treenikamuksi, ja muutenkin ystäväni Tampereelle, Huntington kertoo.

Tampereella Sillmanin ei ole tarvinnut olla yksin, heidän harjoitellessaan lähes päivittäin yhdessä Huntingtonin kanssa.

– Me puramme paljon myös yksityiselämää treeneissä. Jaamme mielipiteitä ja annamme tukea. Siinä on aina taustalla se kaveri, joka nostaa jos on huono päivä, tai jos on hyvä päivä, niin osaa aidosti iloita toisen puolesta.

Suomen tämän hetken parhaat seitsenottelijat nauttivat uudesta arjestaan. He puskevat toisiaan eteenpäin jokaisessa harjoituksessa.

Sportlivin ollessa seuraamassa harjoituksia Sillman kummastelee Matti Liimataisen käyttäytymistä. Kokenut valmentajavelho on tunnettu omanlaatuisesta huumoristaan.

– Matti, sinähän olet ollut siivosti nyt kun kamerat ovat paikalla, Sillman hekottelee.

Sillman arvostaa valmentajaansa Matti Liimataista. Kuva: Mikael Oivo / Yle

Sekä Sillman että Huntington arvostavat valmentajan tapaa sanoa asiat suoraan, kaunistelematta. Ronskitkaan jutut eivät ottelijoita juuri hetkauta.

– Miialla ja mulla on vähän härskit jutut. Ei ole oikeastaan koskaan tylsää treeneissä. Ja jos on huono päivä, se vedetään yleensä sitten lekkeriksi, Huntington toteaa.

Uudet ennätykset tähtäimessä uusin harjoituskeinoin

Valmentaja Liimatainen on mielissään Sillmanin muutosta Tampereelle.

– Miia on ollut todella tärkeä lisä porukkaan, että saadaan kärkiottelijat harjoittelemaan yhdessä. Tässähän on myös näitä junioriottelijoita, mutta he ovat vielä lukioikäisiä ja pääsevät harvemmin treenaamaan samaan aikaan.

Liimataisen harjoitusfilosofia poikkeaa melkoisesti siitä, mihin Sillman on aiemmin tottunut. Uusin opein hänestä on tarkoitus tehdä nopeampi ja räjähtävämpi. Näiltä ominaisuuksiltaan Sillman on esimerkiksi Huntingtonia jäljessä.

– Suunta on oikea. Osassa lajeista nopeuden pitää näkyä jo ensi kesänä, Liimatainen sanoo.

– Se, että harjoittelu on muuttunut paljon, ei tarkoita sitä, että olisi harjoiteltu väärin aikaisemmin. Pohja on erittäin hyvä, ja siitä on nyt hyvä lähteä tekemään räjähtävyyttä.

Talven halli-SM-kisat menivät sekä Sillmanille että Huntingtonille penkin alle pikkuvaivojen vuoksi, mutta treeneissä meno on ollut mainiota.

Ilman uusia takaiskuja kummatkin voivat olla matkalla kohti menestyksekästä kilpailukautta.

Yltävätkö niin Sillman kuin Huntington ensi kesällä Suomen ennätykseen? Kuva: Tomi Hänninen / Yle

– Toivon, että mä ja Miia molemmat hätyyteltäisiin Suomen ennätystä kesällä. Se olisi aika siisti juttu, jos pystyttäisiin molemmat se rikkomaan, fiilistelee Huntington.

Huntington on parhaimmillaan päässyt 65 pisteen päähän Suomen ennätyksestä. Sillmanin ennätys on 130 pinnaa Huntingtonia jäljessä. Sillmanin ennätyssarjan pitäisi kuitenkin onnistuneella suorituksella olla paperia.

– Koen, että ainut laji mikä ennätysottelussa oikeasti onnistui oli keihäs. Odotan edelleen sellaista ottelua, että jokainen laji menee ihan yli odotusten.

Syksystä lähtien Sillmanin opinnot ovat olleet tauolla. Ensimmäistä kertaa elämässään hän pystyy keskittymään kunnolla urheilemiseen.

– Odotin, että syksyn työharjoittelu loppuu ja pystyn virallisesti sanomaan, että "hei, tästä päivästä eteenpäin olen ammattiurheilija". Sitä on odottanut tosi kauan, että pystyy vaapa-ajan oikeasti vain palautumaan ja keskittymään treeneihin.

Valmentaja Liimatainen uskoo kummankin huippusuojattinsa edustavan Suomea Tokiossa, mikäli koronatilanne sallii olympialaisten järjestämisen. Molempien tulisi normaaleilla suorituksilla selvittää tiensä kisoihin rankingin kautta.

6420 pisteen karsintarajakaan ei valmentajan mielestä ole utopistinen tavoite. Mikäli jompikumpi tai vaikka molemmat rajan ylittää, tarkoittaa se samalla, että Satu Ruotsalaisen 30 vuotta vanha Suomen ennätys vihdoin siirtyy historian kirjoihin.

Mikael Oivo

Miia Sillman on valmis Tokion olympialaisiin. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Lue myös:

Paavo Nurmen kisat julkisti lisää kovia nimiä – Ella Junnila saa vastustajia maailman huipulta