1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Kommentti: Unohtakaa hetkeksi Johannes Vetter ja 96 metriä – puheet suomalaismiesten keihäshautajaisista voi nyt lopettaa

Suomella on yhtä paljon 75 metrin keihäsmiehiä kuin vuonna 2004, jolloin edellinen suomalaismiesten sukupolvi nousi maailman kärkeen. Se unohtuu monelta, kun Johannes Vetter lähentelee ME-lukemia, kirjoittaa toimittaja Atte Husu.

Lassi Etelätalo avasi kautensa tasaisella sarjalla, jonka keskiarvo ylitti 80 metriä. Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

– Tämän tiedon valossa odotan kolmea 85 metrin heittäjää. Kaikilla neljällä on siihen realistinen mahdollisuus, mutta sanotaan nyt kolme, niin jää vähän särkymävaraa. Lisäksi vähintään yksi uusi 80 metrin heittäjä, mutta heitä voi hyvinkin tulla kaksi tai kolme.

Sanat kuuluvat Urheiluliiton keihäänheiton lajivalmentajalle Petteri Piiroselle, joka käyskenteli lauantaina levollisena Hiekkaharjun kentällä ennen Kultainen keihäs -tapahtuman miesten kisan alkua.

Tavoitteen paaluttaminen oli siinä mielessä rohkea veto, että Hiekkaharjun kilpailusta puuttui nimekkäin parivaljakko Oliver Helander ja Antti Ruuskanen. Potentiaalisen 85 metrin nelikon täydentävät paperilla Lassi Etelätalo ja Toni Kuusela.

Täydennysmiehet eivät jättäneet lajivalmentajaa kylmäksi lauantain auringonpaisteessa.

Avauskilpailussa oli merkille pantavaa, että vaikka Etelätalon paras kantoi miehenkin omasta mielestä vaatimattomat 81,28 metriä, hänen viiden mitatun heittonsa keskiarvo oli 80,2.

33-vuotias MM-nelonen on esittänyt urallaan hyviä avauskisoja, joissa keppi on lentänyt kerran jopa 84 metriin, mutta tuloksena on useimmiten ollut hajanainen sarja ja huippuna 75–77 metriä. Nyt kun Etelätalon kasa on päälle 80:n, metrejä voi latoa päälle useammankin huippulaakin osuessa kohdilleen.

Kuuselan tapauksessa Hiekkaharjussa kasaa edustivat pöytäkirjan neljä ruksia, mutta kun ainoa mitattu heitto kantoi 80,65, Kuuselan neljän ulkona heitetyn kilpailun keskiarvo on edelleen 80,34.

75 metrin ylittäjiä 14 kappaletta

Hiekkaharjussa Piironen sai täyteen jo yhden tavoitteensa, kun 19-vuotias Topias Laine heitti uutena miehenä 80 metrin kerhoon. Siihen kuuluu nykyisellä keihäsmallilla 38 suomalaisheittäjää.

Jos tarkastellaan 2000-lukua ja kuinka monta suomalaismiestä on yltänyt vuosittain päälle 80 metrin, vuosina 2001 ja 2009 rajan ylittäjiä löytyi kymmenen.

19-vuotias Topias Laine on ensimmäinen maailmassa 80 metriä alle 20-vuotiaana ylittänyt keihäsmies sitten kesän 2017. Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sukellusvuosi oli 2017, jolloin vain Tero Pitkämäen ja Helanderin kauden paras alkoi kahdeksikolla. Samana vuonna Piironen aloitti lajivalmentajana. Avauskilpailun perusteella kotimaisia kahdeksankympin ylittäjiä ei tänä kesänä lasketa yhden käden sormilla.

Vuosi 2017 edusti myös toista pohjanoteerausta: tuolloin 75 metrin ylittäjiä löytyi vain yhdeksän. Vuonna 2001 heitä oli 19, mutta vuonna 2004 Pitkämäen lyödessä läpi enää 14.

Vaikka kauden kotimainen kärkitulos oli viime vuonna vaatimaton 82,20, vuosi 2020 oli jo toinen peräkkäinen, kun 14 suomalaisheittäjää ylitti 75 metriä.

Tällä mittarilla pohja perinnelajin uudelle kotimaisille kasvulle on laajempi kuin vaikkapa nykyisessä keihäsmahdissa Saksassa. 2000-luvulla Saksalla on itse asiassa ollut vain kerran enemmän 75 metrin ylittäjiä kuin mitä Suomella nyt, 15 kappaletta vuonna 2013.

Esimerkiksi vuonna 2018 kolme saksalaista ylitti 90 metriä ja kaksi muutakin pääsi yli 85:n, mutta 75 metrin ylittäjiä oli yhteensä vain kahdeksan. Luku pieneni vielä yhdellä vuonna 2019. Viime vuosi ei ollut Saksan koronatilanteen takia vertailukelpoinen (2 yli 75 metrin heittäjää).

Kuten Saksan nykyinen tähtijoukko on osoittanut, heittäjäpohjan laajuus ei ole kaikki kaikessa. Tämänhetkiset määrät eivät silti ainakaan puolla huipputuotannon jatkuvuuden todennäköisyyttä. Tosin kun nykypolven vanhin heittäjä Thomas Röhler on vasta 29-vuotias, uudella saksalaissukupolvella on aikaa kasvaa vailla merkittäviä menestyspaineita.

Vertailu Vetteriin turhaa

Suomalaisia uusia keihästimantteja jalostetaan tällä hetkellä hieman eri sortin paineessa.

Jos Hiekkaharjun kilpailun jälkeen kotimaisen median otsikoista oli luettavissa toiveikkuutta – ylittihän kolme suomalaista 80 metriä samassa kilpailussa ensi kerran lähes viiteen vuoteen – lauantaina oli aihetta myös toisen mittakaavan keihäsuutisoinnille.

Pääosassa oli jälleen Johannes Vetter, joka heitti Puolassa kauden kärkitulokseksi 96,29. 28-vuotias saksalainen on heittänyt viidessä kilpailussa peräkkäin yli 90 metriä, mikä sivuaa ME-mies Jan Zeleznyn yhden kauden ennätysputkea vuodelta 1995.

Johannes Vetter

Suomalaisten tulosten vertailu Vetteriin ei ole nyt järkevää missään mielessä – eikä todennäköisesti lähivuosinakaan. Terveenä pysyessään Vetter on lajinsa ylivoimaisin ennakkosuosikki mitä tulee Tokion olympianäkymiin yleisurheilussa, vaikka lauantain kilpailun jälkeen hän vihjaili Instagram-sivullaan lähentäjäongelmista.

Mahdollisen vamman laatu selviää magneettikuvauksessa tiistaina.

Vetterin takana pelikenttä on siinä määrin levällään, että yli 85 metrin tulokset ovat kaikkea muuta kuin arkipäivää. Valistuneiden arvioiden mukaan viime vuosina 90 metrin tuloksia paiskonut saksalainen Andreas Hofmann ei varmuudella kuntoudu Tokioon.

Olkapääoperaation vuoksi koko vuoden 2020 missannut Magnus Kirt on palaamassa kesäkuussa, mutta odotukset virolaisen kunnosta ovat maltillisia.

Keihäspelin tämänhetkinen asetelma on yksinkertaisuudessaan Vetter vastaan repaleinen muu maailma. Jälkimmäistä vastaan suomalaisilla voi olla sanansa sanottavana, mikäli Piirosen lausuma tavoite 85 metrin ylittäjistä täyttyy kesän mittaan.

Uuden sukupolven tasonnosto ja 80 metrin puhkaisut ovat signaaleita, jotka näkyivät lauantaina levollisuutena Piirosesta ja hänen kollegastaan Tero Pitkämäestä ennen ja jälkeen kilpailun. Jos joku maalaili ennen kautta suomalaisia keihäshautajaisia, ne puheet voi nyt lopettaa.

Tero Pitkämäki on ensimmäistä vuottaan keihäänheiton toisena lajivalmentajana. Petteri Piironen on ollut pestissä alkuvuodesta 2017. Kuva: Lehtikuva / Kalle Parkkinen

Jotta viime vuosina kritisoidun Piirosen ja Pitkämäen työrauha pysyisi, kaksikon keihäänkärjen on kuitenkin oltava kesäkuussa lauantaita huomattavasti terävämpi. Se huutaa Helanderia ja Ruuskasta.

Helanderin leiri panttasi pitkään osallistumista Hiekkaharjun kilpailuun ja siirsi lopulta kauden avauksen varotoimena Turun Paavo Nurmen kisoihin 8. kesäkuuta. Ruuskasen leiri on puolestaan kertonut, että vuoden 2014 Euroopan mestari kilpailee varmuudella Orimattilassa 15. kesäkuuta.

Tuolloin kauden kotimaisen kärjen soisi olevan enemmän kuin Kuuselan maaliskuussa heittämä 82,63. Mikäli tappio Vetterin kärkitulokselle kirjattaisiin alle kymmenessä metrissä, kotimainen lajiväki voisi nukkua yönsä rauhassa – niin hullulta kuin se kuulostaakin.

Lue lisää:

Eteläafrikkalainen keihäsmies oli saapumassa Suomeen kilpailemaan, kun matkanteko jumittui vuorokausiksi Helsinki-Vantaalle – "Kuin Tom Hanksin elokuvasta"

Johannes Vetter kiskaisi yli 96 metrin heiton ja kaikkien aikojen kolmanneksi pisimmän keihäskaaren – paljasti myöhemmin ikäviä uutisia

Lassi Etelätalo avasi voitokkaasti – Topias Laine uutena miehenä 80 metrin kerhoon: "Yritän härnätä isoja poikia"