1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Huuhkajat

Suomen jalkapallohistorian avausottelu peruuntui koleratartuntojen, jääpalloriidan ja Venäjän juutalaisvastaisuuden takia – tutustu Huuhkajien historian tuntemattomimpiin hetkiin

Suomen jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa vuonna 1911. Yli satavuotinen taival on sisältänyt niin pitkiä tappioputkia kuin makoisia voittoja huippumaista. Löydät kaikki kehutut historiainsertit tästä jutusta.

Suomen 1. maaottelu siirtyi useita kertoja
Suomen 1. maaottelu siirtyi useita kertoja

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historian ensimmäiset EM-kisat päättyvät sunnuntaina Lontoossa Italian ja Englannin kamppailuun. Suomen osalta ensimmäiset EM-kisat päättyivät alkulohkoon dramaattisten vaiheiden jälkeen. Jalkapallohistoriaan kirjoitettiin jälleen uutta monta lukua ja tarinaa.

Jo tätä kesää ennen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historiasta löytyy monta hetkeä, jotka ovat jääneet monelta pimentoon.

Jalkapallo otti ensiaskeliaan Suomessa 1900-luvun alussa. Suomen Palloliitto perustettiin vuonna 1907 ja seuraavana vuonna pelattiin ensimmäisen kerran jalkapallon Suomen mestaruudesta. Mestaruuden voitti yksi Palloliiton perustajajäsenistä, helsinkiläinen Unitas.

Ensimmäisen maaottelun järjetäminen Ruotsin kanssa kesti puolestaan kolmen vuoden ajan. Maaottelua yritettiin järjestää ensimmäisen kerran kesällä 1908, mutta ottelu peruuntui ruotsalaisten pelästyttyä Suomen koleratartuntoja.

Toisen kerran ottelu peruttiin liittojen jääpalloon liittyvän riidan vuoksi ja vielä kolmannen kerran, kun Venäjän pääkonsuli eväsi ruotsalaispelaajan maahantulon, koska tämä oli juutalainen. Vaaralliset tuulet puhalsivat jo tuolloin Euroopassa.

Ottelu saatiin pelattua lopulta vuonna 1911 Helsingin Eläintarhan kentällä. Ruotsi voitti kamppailun maalein 5–2.

Suomalaisen jalkapallon ensimmäisistä vuosikymmenistä on säilynyt vain vähän kuvia ja vielä vähemmän liikkuvaa kuvaa. Löytämämme vaikuttavat videot Suomen maajoukkueen alkutaipaleelta voi katsoa tämän jutun pääkuvaa klikkamalla.

"Korpivaellus" Leipzigissa

Katso pätkä Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen suurimmasta tappiosta!

1940-luku oli Euroopassa synkkä. Sota runteli pahasti myös Suomea ja moni urheilija antoi taisteluissa jopa henkensä. Aika oli maajoukkueelle vaikeaa, sillä Suomi pelasi kymmenen vuotta ilman ainuttakaan voittoa.

Suomen mustin hetki koettiin välirauhan aikana vierasreissulla Saksan maaperällä vuonna 1940. Suomi koki tuolloin kaikkien aikojen suurimman tappionsa, kun Saksa kukisti joukkueen Leipzigissa maalein 13–0. Murskatappion jälkeen joukkuetta moitittiin saamattomaksi ja pelikiertuetta korpivaellukseksi.

Näin peliä muisteli ottelussa pelannut Lauri Lehtinen:

– Niin, rumat olivat tosiaan numerot. Apeaksi veti mielen niin pelaajilla kuin Palloliiton silloisilla johtomiehilläkin. Mutta mielestäni tätä tappiota on kuitenkin vuosien saatossa paisuteltu hieman liikaa.

Lehtisen mukaan Suomen joukkue oli matkustuksesta väsynyt. Lisäksi pelialusta oli kehnossa kunnossa, vastus kova ja sota verotti oman osansa.

– Pitäisinkin näistä syistä esimerkiksi Bergenin 12–0-tappiota (vuonna 1946) keskinkertaiselle Norjalle paljon murskaavampana kuin konsanaan Leipzigin verilöylyksi kutsuttua selkäsaunaa, Lehtinen pohti.

Suomi oli toki kymmenen vuoden aikana lähellä voittoa monta kertaa, muun muassa Norjaa vastaan.

"Suomi pääsi johtoon Myntin ja Vaihelan avulla, mutta Norja tasoitti 15 sekuntia ennen loppua. Stadionin sekuntikello edisti ja yleisö luuli tuomarin peluuttaneen yli ajan. Lisäksi maali haiskahti paitsiolta ja ehkä käsivirheeltäkin, ja niin jäi parituhatta katsojaa odottamaan tuomaria, mutta mitään mielenosoitusta ei onneksi tapahtunut."

Suomi 1. kertaa keinovaloissa

Vuonna 1953 oli aika lämmitellä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä jalkapallosuhteita. Suomen jalkapallomaajoukkue kohtasi Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa Neuvostoliiton suurseuroista Zenithin ja myöhemmin Moskovassa Torpedon. Otteluita ei laskettu virallisiksi maaotteluiksi.

Vaikka Suomi hävisi kummankin ottelun, ne jäivät suomalaiseen jalkapallohistoriaan. Otteluista ensimmäinen veti Moskovaan kaikkiaan 80 katsojaa, mutta Leningradissa neuvostoliittolaiset panivat vieläkin paremmaksi, sillä ottelua seurasi kaikkiaan 100 000 silmäparia. Yleisömäärä on edelleen kaikkien aikojen suurin Suomen maajoukkuepeleissä.

Myöhemmin Zenit saapui vastavierailulle Suomeen. Ottelu pelattiin illalla keinovalaistuksessa, mikä myös jännitti ja huolestutti joukkuetta. Suomalaiailla ei ollut iltavalaistuksessa pelaamisesta kokemusta, ja sitä varten myös harjoiteltiinkin.

Upeita voittoja ensivuosikymmeninä

Suomi on onnistunut kaatamaan jalkapallohistoriassa harvakseltaan suuria jalkapallomaita. Maajoukkueen ensivuosikymmeninä Suomi kuitenkin kaivoi muutamia makeita voittoja Tukholman olympialaisissa vuonna 1912.

Tuolloin Suomi juhli ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa voittoaan Italiasta, minkä lisäksi Suomi voitti myös Venäjän. Suomi sijoittui olympialaisissa lopulta neljänneksi.

Vuonna 1923 Suomi otti niin ikään ikimuistoisia voittoja. Suomi matkasi tuohon aikaan höyrylaivalla vieraskiertueella Keski-Eurooppaan ja kohtasi Itävallan, Unkarin Ja Saksan.

Ottelut olivat hiljattain itsenäistyneelle Suomelle tärkeä näyteikkuna, sillä otteluita seurasi vajaa 100 000 katsojaa. Suomi ottikin loppuunmyydyllä Dresdenin stadionilla historiansa ensimmäisen ja ainoan voittonsa Saksasta maalein 2–1. Ottelusta on säilynyt jopa tämä Suomen joukkuekuva.

Suomen seuraavia suuria voittoja odotettiin aina vuoteen 1950 asti, kun Suomi kukisti sekä Hollannin 4–1 että silloisen jalkapallomahdin Jugoslavian 3–2.

Yleisradion toimittaja kuvaili televisiojutussaan voittoa Jugoslaviasta seuraavasti:

"Tämä historiassa merkittävä ottelu lupaa suuria Suomen jalkapalloilusta, jonka nousu suoraan tähtiin tapahtui näin yllättävällä tavalla. Maamme palloilun suurin tähänastinen voitto saavutettiin Helsingin stadionilla, jossa vain 17 000 katsojaan noussut yleisömäärä oli todistamassa riemukasta tulosta 3–2."

Punaiset Huuhkajat

Sinivalkoinen Suomi, sinivalkoinen huuhkaja. Suomen maajoukkueen värejä ei tarvitse arvuutella oikestaan minkään lajin kohdalla. Värit ovat tulleet tutuksi viime vuosien ja vuosikymmenien aikana. On kuitenkin huomioitava, että jalkapallon historia ulottuu Suomessa pitkälle.

Se ulottuu aikaan, jolloin edes lippumme värit eivät olleet selviä ja aikaan, jolloin olimme vielä osa Venäjää. Sinivalkoisen Suomen alkupiste on vuodessa 1918, mutta sitäkin ennen pelattiin jalkapalloa.

Mikä oli tuolloin maajoukkueen väri ja miksi? Ensimmäisessä pelissään ja Tukholman olympialaisissa 1912 Suomi pelasi Helsingin IFK:n lainapaidoissa. Seuran tähti peitettiin Suomen suurruhtinaskunnan vaakunalla.

Lue myös:

Hyvää tekevä maisteri härnää tavalla, joka sai vastustajan jopa puremaan – harvinaisen ristiriitainen persoona juhlii nyt Euroopan mestaruutta

Jalkapallon EM-kisat huipentuvat tänään! Lue asiantuntijan tärpit odotettuun finaaliin – "En osaa edes kuvitella, millaisen mylläkän se aiheuttaisi"

Suomen sankari Joel Pohjanpalo oli tuhannen maalin teinitähti, jonka ura oli loppua piinaaviin vaivoihin – isä hämmästelee poikansa asennetta

Lukas Hradecky päätyi Suomeen sattuman oikusta – pahamaineisena pidetty turkulaislähiö tarjosi kasvualustan maailman huipulle

Paulus Arajuuri toimi mallinukkena Nummelassa, eikä valloittava hymy ole sen jälkeen hyytynyt – Diego Maradona sytytti jalkapallounelmat

Turvapaikanhakijoiden kanssa kasvanut Tim Sparv haluaa muuttaa maailmaa – isä ja rehtori kertovat, miksi Huuhkajien kapteeni puhuu asioista, joista moni vaikenee