1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. NHL

Kommentti: Pekka Rinteelle komea kunnianosoitus – suomalaisten tulokasvahtien huima vire hyytyi keväällä

Aiemmin NHL:n parhaan maalivahdin palkinnon voittanut Pekka Rinne on ehdolla johtajuuspalkinnon saajaksi. Lankisen ja Kähkösen toiveet palkinnosta sulivat kevään myötä.

Nashvillen Pekka Rinne ja Floridan Aleksander Barkov ovat suomalaisten toivo NHL:n kesän palkintogaalassa. Kuva: GettyImages/2021 NHLI

Samalla, kun maailman parhaan jääkiekkoliigan pudotuspeleissä haetaan Lord Stanleyn mukaan nimetylle pokaalille haltijaa seuraavaksi vuodeksi, NHL julkaisee ripotellen ehdokkaita erilaisiin runkosarjan henkilökohtaisiin palkintoihin. Ensimmäinen suomalaisnimi nousi esiin aikaisin lauantaiaamuna.

Nashvillen Pekka Rinne nimettiin ehdolle King Clancyn mukaan nimettyyn johtajuuspalkintoon. Palkinto ojennetaan poikkeuksellisia johtajuusominaisuuksia kaukalossa ja sen ulkopuolella osoittaneelle sekä yhteisössään hyväntekeväisyystyötä tehneelle pelaajalle.

Jokainen joukkue asetti ehdolle yhden pelaajan, joista NHL-komissaari Gary Bettman sekä varakomisaari Bill Daly valitsivat kolme finalistia. Rinteen ohella ehdolla ovat New Jerseyn P.K. Subban sekä San Josen Kurt Gabriel.

Rinne voitti vuoden parhaalle maalivahdille ojennettavan Vezina-palkinnon kauden 2017-2018 päätteeksi.

Silmällä kannattaa pitää myös vuoden parhaalle puolustavalle hyökkääjälle ojennettavaa Selke-palkintoa. Floridan Aleksander Barkov on ollut liigan ehdotonta parhaimmistoa kahden suunnan pelaamisessa jo usean vuoden ajan. Kaiken järjen mukaan tamperelaisen pitäisi kisata voitosta tosissaan myös tällä kaudella.

NHL julkaisee kaikkien henkilökohtaisten palkintojen ehdokkaat 11. kesäkuuta mennessä niin, että seuraavaksi vuorossa on herramiespalkintoehdokkaat tulevana yönä.

Tulokasmaalivahtien hurja alkukauden vire hyytyi kevään mittaan

NHL julkaisi aiemmin myös vuoden tulokaspalkintoon ehdolla olevat pelaajat. Sensaatiomaisen kauden pelannut Minnesotan venäläishyökkääjä Kiril Kaprizov tulee voittamaan palkinnon ylivoimaisen äänivyöryn saattelemana. Kärkikolmikkoon nousivat lisäksi Dallasin Jason Robertson sekä Carolinan amerikkalaismaalivahti Alex Nedeljkovic.

Etenkin Nedeljkovicin nousu ehdokkaaksi on suomalaisittain mielenkiintoinen käänne.

Vielä maaliskuussa kisassa oli mukana vahvasti pari suomalaisnimeäkin. Sekä Chicagon Kevin Lankinen että Minnesotan Kaapo Kähkönen pelasivat runkosarjan parin ensimmäisen kuukauden aikana itsensä vahvasti mukaan palkintokeskusteluihin. Etenkin Lankinen oli tammi-helmikuulla hirmuisessa iskussa.

Kun runkosarja oli ehtinyt maaliskuun jälkimmäiselle puoliskolle, Kähkönen (92,7) oli noussut torjuntaprosenteissa vähintään kuusitoista ottelua pelanneiden osalta koko liigassa sijalle kolme ja päästettyjen maalien keskiarvoissa (2,05) neljänneksi. Lankinen löytyi samoista kategorioista sijoilta 8 ja 14.

Voittotilastossa Kähkönen oli tässä vaiheessa 8:s ja Lankinen 14:s.

Nedeljkovic oli pelannut maaliskuun puoleenväliin tultaessa yhdeksässä ottelussa ja oli vuoden tulokaspalkintoa ajatellen kaukana kärjestä.

Tämän jälkeen suomalaisten tulokasveskarien kausi lähti syöksyyn, ja seurauksena haaveet ehdokkuudesta katosivat taivaan tuuliin. Etenkin Kähkösen kahdeksasta viimeisestä ottelusta tuli melkoinen painajainen: taakse lipsahti kuusi, seitsemän ja kerran jopa yhdeksän osumaa. Vain yhdessä pelissä Kähkönen päästi taakseen vähemmän kuin kolme osumaa.

Vähintään kahdeksan ottelua pelanneiden osalta Kähkösen maalis-toukokuun torjuntaprosentti 85,7 oli koko liigan heikoin. Koko NHL:n heikoin Kähkönen oli myös GSAA-tilastossa, joka kertoo, kuinka monta maalia maalivahti pelastaa suhteessa liigan keskitasoon.

Tultaessa maaliskuun puoleen väliin, Kähkösen +6,35 oli koko liigan kuudenneksi paras noteeraus. Loppukauden -11,39 oli sarjan heikoin.

Samanlainen trendi nähtiin Lankisen kohdalla. Maaliskuun puolessa välissä Lankisen GSAA-lukema +9,45 oli koko liigan toiseksi paras, mutta loppukauden -3,21 tipautti miehen sijalle 69.

Chicagon Kevin Lankinen oli vuoden alussa kovassa iskussa, mutta joutui taipumaan Chicagon kehnon puolustuksen mukana. Kuva: GettyImages/2021 NHLI

Kun samaan aikaan Nedeljkovic pomppasi sekä perinteisissä että GSAA-tilastossa kärkisijoille, osat palkintokeskusteluissa vaihtuivat. Suomalaisten hyvästä alusta huolimatta Nedeljkovic on paikkansa kisassa ansainnut nimenomaan tasaisuutensa kautta.

Tämän vaikeampaa ei lopulta Vezina-palkinnon osalta matematiikka ole. Toki lieventävänä asianhaarana etenkin Lankisen kohdalla pitää ymmärtää olosuhteet, joissa tämä operoi. On eri asia pelata armottomalla koronakaudella ykkösvahdin roolissa NHL:n huonoiten puolustavan joukkueen takana 37 ottelua kuin 23 peliä huippujoukkue Carolinan veräjällä.

Lankinen oli armottomassa mankelissa alusta alkaen, sillä Chicago antoi kaudella vastustajille enemmän vaarallisia maalipaikkoja, kuin mikään toinen joukkue. Kauden ensimmäisen puoliskon helsinkiläisvahti pystyi käsittämättömällä tavalla seisomaan päällään, mutta lopulta tulokasveskarin jänne katkesi vähintäänkin inhimillisesti.

Yhtä kaikki Rinteessä ja Barkovissa lepää suomalaisten toivo tämän kesän palkintogaalassa.

Lue myös:

Montrealille jo viides voitto peräkkäin – Rantasen hurja pisteputki sai jatkoa, mutta Vegas nousi ohi

Kommentti: Miten tässä taas kävi näin? Toronton romahdus NHL:n pudotuspeleissä oli fiasko – tukku ongelmia ratkottavana

Aleksander Barkov tajusi NHL:n pudotuspeleissä armottoman tosiasian – Florida Panthers sai kunnon opetuksen

Kommentti: Barkovin johtama Florida on menossa oikeaan suuntaan, vaikka pudotuspelit paljastivat armottomalla tavalla joukkueen puutteet