1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. jääkiekko

Kanadalaispelaajan valtava riski löi alkutahdit maaliin, joka maksoi Leijonille MM-kullan – Erkka Westerlund: "Se oli mielestäni haettu vaihtoehto"

Kokenut kiekkovalmentaja ei allekirjoittanut MM-finaalissa ensi kertaa käytössä ollutta pelitapaa, jossa kultamitalin kohtalo ratkaistiin jatkoajalla kolme vastaan kolme -pelisysteemillä. Risuja sai myös tuomarityöskentely.

Kanadalaishyökkääjät Nick Paul ja Connor Brown riehaantuivat, kun kaksikko oli viimeistellyt jatkoajalla MM-kullan ratkaisseen äkkikuolemaosuman. Kuva: Natalia Fedosenko/TASS/All Over Press

– Sikäli kyllä harmi, että kun katsoi peliä kokonaisuudessaan, Suomi oli Kanadaa edellä joukkuepelissä. Suomi oli taktisesti vahvempi ja pelasi ehjempää joukkuepeliä. Puolusti ja hyökkäsi paremmin yhdessä kuin Kanada. Ratkaisu tuli siinä, että Kanada oli vahvempi erikoistilanteissa.

Kiekkoprofessorina tituleerattu, Leijonien päävalmentajana vuosina 2004–2007 ja 2013–2014 toiminut Erkka Westerlund niputti Suomen ja Kanadan välisen MM-loppuottelun ytimekkäästi noin kymmenen minuuttia ratkaisumaalin jälkeen.

Maailmanmestaruuden ratkaissut jatkoaikamaali oli Westerlundin mukaan kovan riskinoton lopputulema. Kanadan hyökkääjä Nick Paul hävisi puolustuspään aloituksen Petri Kontiolalle, mutta Ottawa Sentatorsin mies ennakoi Kontiolan pudotuksen siniviivaan Kim Nousiaiselle.

Paul ryösti kiekon ja karkasi seurakaverinsa Connor Brownin kanssa kaksi vastaan yksi -ylivoimahyökkäykseen, joka päättyi Paulin viimeistelemään maaliin.

– Se olisi ollu paha tilanne, jos hän (Paul) ei olisikaan saanut katkaistua sitä syöttöä. Silloin hän oli pelannu itsensä pois tilanteesta. Se oli mielestäni haettu vaihtoehto, Westerlund suitsutti Paulin riskinottoa.

Väärä tapa ratkaista MM-kullan kohtalo

Jos kanadalaishyökkääjä sai Westerlundilta kunniaa, Kansainväliselle jääkiekkoliitolle IIHF:lle herui vain risuja. Kun varsinainen peliaika oli päättynyt 2–2, mestaruus ratkaistiin ensi kertaa MM-historiassa kansallisten kiekkosarjojen runkosarjoista tutulla kolme vastaan kolme -jatkoaikasysteemillä. Ainoana erotuksena oli, että jatkoaika pelattiin ratkaisuun saakka.

Paulin maali nähtiin jatkoajan seitsemännellä minuutilla.

– Kun ensiksi pelataan useita pelejä runkosarjaa, sitten play off -vaihetta läpi ja lopullinen ratkaisu tehdään kolme–kolme-pelillä, niin ei se ole paras vaihtoehto. Se on sellaista venäläistä rulettia, Westerlund sanoi.

Kanadan jääkiekkomaajoukkue juhlii historiansa 27. miesten maailmanmestaruutta. Kuva: imago sportfotodienst/All Over Press

Osansa pyyhkeistä sai myös finaalissa oikeutta jakanut tuomaristo.

– Kun taannoin tehtiin iso linjanmuutos mailahäirinnästä ja sen vähentämisestä, niin se linja on päässyt aika paljon luistamaan. Mailalla saa häiritä aika paljon ja käsillä pitää kiinni. Mielestäni Kanada yritti pelata tosi fyysisesti koko ajan, ihan alusta alkaen. Minusta tuomarilinja antoi siinä mielessä etua Kanadalle. Jatkoajallakin se Lundellin läpiajoyritys...Kyllä siitä olisi jäähyn voinut viheltää, mutta tässä pelissä pilli ei ollut herkässä, Westerlund sanoi.

Usko voittamiseen vahva

Tappion jälkeen Westerlund korosti kuitenkin, että Leijonat pelasi Riiassa mainion MM-turnauksen.

– Todella hieno suoritus ja ansaittu finaalipaikka. Se on niin pienestä kiinni. Totta kai se tällä hetkellä tuntuu isolta pettymykseltä. Joukkue pelasi hienosti, paljon ensikertalaisia, valmennus onnistui jälleen ihan viimeisen päälle. Harmi, että sitten kävi näin.

Jos puhutaan maajoukkuekiekosta ja karvaista finaalitappioista, Westerlund tietää, mistä puhuu.

Vuoden 2006 Torinon olympialaisissa Westerlundin Leijonat marssi voitosta voittoon, kunnes finaalissa Ruotsi oli parempi maalein 3–2. Vuotta myöhemmin Kanada vei MM-kullan Leijonien nenän edestä lukemin 4–2. Vuoden 2015 MM-finaalia ei puolestaan muisteta Venäjän 5–2-voitosta, vaan Westerlundin Leijonien kärsimästä oikeusmurhasta mitä tulee finaalin tuomarilinjaan.

64-vuotias konkariluotsi myönsi, että tunteet myös vanhoista tappioista nousivat pintaan, kun televisiosta näytettiin kanadalaisjuhlia seuranneita leijonapelaajia.

– Ne tyhjät katseet pelin jälkeen, ne tulivat mieleen. Aina kun pääsee noin lähelle, se on iso pettymys. Kun Suomi on viime vuosina pystynyt voittamaan mestaruuksia, niin pettymys on varmaan vielä isompi.

Tappio oli leijonapelaajille kova pala purtavaksi. Kuva: imago sportfotodienst/All Over Press

MM-turnaus on pelattu pudotuspelijärjestelmällä vuodesta 1992, jolloin Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti vuoden 1988 Calgaryn olympiahopean ja vuoden 1991 Kanada Cupin pronssin jatkoksi ensimmäisen MM-mitalinsa, hopean. Sittemmin Leijonat on pelannut MM-finaalissa 11 kertaa ja poistunut kaukalosta voittajana vuosina 1995, 2011 ja 2019.

– Pikkuhiljaa tässä on menty kuitenkin eteenpäin. Joskus ei päästy mitalijoukkueiden joukkoon, ja sitten alettiin pikkuhiljaa päästä. Jos katsotaan vuosikymmeniä, Suomi-kiekko on mennyt koko ajan eteenpäin. Nyt uskotaan, että voidaan voittaa, Westerlund sanoi.

Lue myös:

Leijonille karmea pettymys MM-finaalissa – Kanada nousi kahdesti tappioasemasta ja ratkaisi maailmanmestaruuden jatkoerässä

Kanada kaatoi Leijonat, mutta Manta ei säästynyt polskijoilta – Yle seurasi, kuinka MM-finaalihuuma kasvoi ja päättyi huokauksiin

Kommentti: MM-kulta ratkaistiin irvokkaalla tavalla – tätä lätkälottoa ei kukaan halua enää nähdä

Leijonien kova taistelu MM-finaalissa kiteytyi Anton Lundellin kyyneliin: "Annoimme kaikkemme"

Säkenöivä Olkinuora, tuntemattomuudesta noussut tehopakki Sund ja viiksiniekka Björninen – asiantuntija arvioi jokaisen Leijonan MM-suorituksen

Olkinuora tähdistöön, Jalosen vaikuttava finaalivoittojen valmennussarja katkesi: "Yhtään ottelua emme hävinneet varsinaisella peliajalla"

Tiesitkö tätä aiempien MM-kultaleijonien taustoista? Legendaarisissa kiekkokaupungeissa Kuopiossa ja Lahdessa ei ole toistaiseksi syntynyt ainuttakaan maailmanmestaria