1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Venäjä

Lukas Hradeckyn esimerkki teki lähtemättömän vaikutuksen arvostettuun venäläiseen historioitsijaan – “Meillä on suomalaisilta paljon opittavaa”

Juri Pavlovitsh Lukosjak on tutkinut intohimoisesti Venäjän ja Neuvostoliiton jalkapallohistoriaa, jossa suomalaisillakin on ollut merkittävä osa. Nykypäivän Huuhkajat saa historioitsijalta suuret kehut.

Vuosikymmeniä jalkapallohistoriaa tutkinut Juri Lukosjak (vas.) on ollut vaikuttunut Huuhkajien otteista. Pitkäaikaisesta altavastaajasta on tullut hänen mukaansa Venäjälle varteenotettava vastustaja. Kuva: Jelena Leppänen/YLE, Oliver Hardt/Getty Images

Suomi kohtaa Venäjän tänään jalkapallon EM-kisoissa kello 16. Suora lähetys ottelusta Ylen kanavilla.

PIETARI. Vuosikymmeniä venäläistä jalkapallohistoriaa tutkinut Juri Pavlovitsh Lukosjak, 74, muistelee mielellään Tukholman olympialaisten ottelua Venäjä–Suomi.

Itse tulos ei tosin ollut venäläisille mieluisa. Ensiaskeleitaan jalkapallomaana ottanut Venäjä kohtasi Tukholmassa Venäjän keisarikuntaan kuuluvan, mutta omalla joukkueellaan olympialaisiin osallistuneen Suomen. Suomi voitti Bror Wibergin ja Jarl Öhmanin osumilla 2–1.

– Kritiikki oli kaameaa. Sanomalehdissä, aikakauslehdissä, kaikkialla. Kaikki puhuivat, että tämä on järkyttävää. Yksi toimittaja vertasi sitä jopa Venäjän laivaston Japanille kärsimään tappioon vuoden 1904 sodassa, Yle Urheilun Pietarissa tapaama Lukosjak kertoo.

Ilmassa oli muutenkin pettymystä.

– Venäläiset olivat laskeneet sen varaan, että vahvat suomalaiset auttaisivat Venäjää saavuttamaan jalkapallon olympiamitalin, mutta Suomi halusikin kisoissa autonomisen aseman.

Häviö Suomelle ja myöhemmin maalein 0–16 koettu nöyryytys Saksaa vastaan olivat tärkeä herätys. Venäjän jalkapallon isänä pidetty Georges Duperron ilmoitti hallitsijoille, että jos kurssi haluttiin kääntää, jalkapallotoimintaan oli panostettava.

Kehitystä alkoi tapahtua nopeasti, kun Pietariin houkuteltiin Bror Wibergin kaltaisia jalkapalloilijoita ympäri Eurooppaa. Harrastajamäärät ja urheiluyleisön kiinnostus lähtivät kasvuun. Suomalaiset urheilijat näyttelivät edistysaskelissa oleellista roolia.

"Georges Duperron, Venäjän jalkapallon isä." Pietarilaisseura Zenitin kannattajat tekivät kunniaa venäläisen jalkapallon merkittävälle kehittäjälle kaudella 2017–2018. Duperron oli isossa osassa jalkapallon suosion kasvattamisessa itänaapurissa. Kuva: Alexander Demianchuk/Getty Images

– Suomalaisurheilijoilla oli yksiselitteinen maine. Kyseessa oli vahva kansa, jolla oli todella voimakkaat urheilijat – fyysisesti ja muillakin mittareilla. Heitä arvostettiin aina. Wiberg sai usein noottia rajuista otteistaan kentällä, mutta sehän oli hänen tyylinsä, Lukosjak kertoo.

– Suomalaiset olivat myös tärkeässä osassa vuoden 1917 jälkeen, kun he pitivät Työväen Urheiluliiton johdolla huolta maidemme välisistä urheilusuhteista. Sillä oli urheilullemme valtava merkitys.

"Suomalainen jalkapalloyhteisö on löytänyt oman tiensä"

Neuvostoliiton aikakaudella itänaapurissa totuttiin arvokisapaikkoihin ja menestykseen. Vuoden 1960 EM-kultaa seurasivat muun muassa kolme EM-hopeaa ja olympiavoitto Soulissa 1988.

Suomalaiset toverit painuivat Neuvostoliitossa unholaan. Suomea pidettiin heikkona vastustajana, johon venäläiset suhtautuivat pitkään ilman sen kummempaa kiinnostusta.

Kunnioitus sinivalkoista jalkapalloa kohtaan on kuitenkin kasvanut viime vuosina selvästi. Lukosjakin mukaan marraskuun illassa 2019 varmistettu EM-kisapaikka keräsi itänaapurin futisentusiasteilta arvostusta.

– Se oli suuri läpimurto. Ymmärrän, että Suomessa on rajalliset resurssit, mutta uskon, että EM-paikka todella auttaa suomalaista jalkapalloa nousemaan korkeaan asemaan.

Lukosjak on tutkinut vuosikymmenten aikana intohimoisesti myös suomalaisen futishistorian käänteitä. Tutkija on nähty vuosien varrella niin Suomen Urheiluarkistossa kuin kokeneiden suomalaisvalmentajien juttukumppanina.

Lukas Hradeckyn (kesk.) tarina inspiroi Venäjälläkin. Kuva: Friedemann Vogel/Getty Images

Lukosjak kehuu useaan otteeseen suomalaista pitkäjänteisyyttä ja juniorityötä. Etenkin huippuvahti Lukas Hradeckyn nousu Turun Runosmäestä Euroopan huipulle ja otteet EM-turnauksessa ovat tehneet historioitsijaan lähtemättömän vaikutuksen.

– Junioreiden kehittäminen on nykypäivänä avainasemassa. Katsokaa nyt maalivahtianne, joka teki ihmeitä tanskalaisia vastaan. Siinä on suomalaisen juniorityön tuote, joka pelaa nykyään Euroopan huippuliigassa. Ei ole väliä, ettei Suomella ole Euroopan mittapuulla kovaa sarjaa. Tärkeintä, että suomalainen jalkapalloyhteisö on löytänyt oman tiensä, joka auttaa nuoria kehittymään. Meillä on suomalaisilta paljon opittavaa, Lukosjak sanoo.

Historioitsija toivoo venäläisen jalkapalloväen omaksuvan myös suomalaista kurinalaisuutta ja sisukkuutta. Lukosjak seurasi katsomosta Venäjän avausottelun Belgiaa vastaan (Venäjä hävisi 0–3) ja pettyi näkemäänsä.

25-vuotias Aleksandr Golovin on Venäjän pelin sielu. Kuva: Thomas Eisenhuth/Getty Images

– En edes odottanut voittoa, mutta halusin nähdä, mitkä asiat auttaisivat meitä voittamaan jatkossa. En nähnyt niitä. Meillä on maajoukkueessa yksi ehdoton huipputason jalkapalloilija, Aleksandr Golovin. Hänellä on loistava energia, nuoruuden into, tekniikka, sisukkuus, aloitekyky... Kaikki muut ovat jalkapalloilijoina keskinkertaisia. Tarvitsemme myös yhteisöllisyyttä, jota meillä ei ole.

Vaikka odotukset ovat maltilliset, keskiviikko 16.6.2021 on 74-vuotiaalle jalkapalloromantikolle monella tapaa merkityksellinen päivä. Lukosjak toivoo Suomi–Venäjä-ottelusta tasapeliä.

– Tarvitsemme todella pisteen, jottei turnaus olisi tässä. Mutta kaikki pelkäävät Suomea. Kaikki sanovat, ettemme saa ajatella murskaavamme heidät. Etenkään, kun voitto Tanskasta antoi heille itseluottamusta.

– Mutta muuten haluan uskoa, että tällä EM-turnauksella on merkitystä. Jos tämä päättyy Venäjän osalta pettymykseen, jalkapallopäättäjien pitää alkaa panostaa yhteisen, toimivan järjestelmän luomiseen, Lukosjak visioi.

Lue myös:

Lukas Hradecky kertoo, mitä Huuhkajien pukukopissa tapahtui järkyttävien tuntien aikana – tilanne puhuttanut "bussissa, saunassa ja ihan missä tahansa"

Lukas Hradecky päätyi Suomeen sattuman oikusta – pahamaineisena pidetty turkulaislähiö tarjosi kasvualustan maailman huipulleLukas Hradecky päätyi Suomeen sattuman oikusta – pahamaineisena pidetty turkulaislähiö tarjosi kasvualustan maailman huipulle

Huuhkajien vastustajan maalitykkiä kutsuttiin hulluksi, kun hän hylkäsi miljoonatarjoukset – ristiriitaisesta hahmosta tuli Venäjän kansallissankari