1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Hän on "kuulantyönnön Usain Bolt" – Ryan Crouser on takonut 134 kertaa hämmästyttävän tuloksen, suomalaiset laji-ihmiset selittävät temppua

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Ryan Crouserin menestyksen taustalla on hyvin yksilöllinen valmennus ja fyysisten ominaisuuksien hyödyntäminen lahjakkaalla tavalla.

Ryan Crouser tuuletti maailmanennätystään. Kuva: 2020 Getty Images

Kuulantyöntäjä Ryan Crouserin Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa työntämä uusi maailmanennätys 23,37 oli suomalaisten asiantuntijoiden mukaan odotettu uutinen.

Crouser on takonut urallaan peräti 134 yli 22-metristä työntöä. Se on enemmän kuin kenelläkään muulla maailmassa, joten ME-tulos oli tavallaan vain ajan kysymys.

– Olihan se hienoa katsoa. Hänen tasonsa on varsinkin tänä vuonna ollut huima. Olympiakarsintojen iso työntö tuo hyvää varmuutta myös Tokioon, sanoo 21-vuotias kuulantyöntäjä Arttu Korkeasalo, joka valmentaa itseään.

Suomea muun muassa vuoden 2001 ja 2003 MM-kisoissa kuulantyönnössä edustanut Conny Karlsson toteaa, että edellisen maailmanennätyksen parantaminen jopa 25 sentillä on “älyttömän kova suoritus”, vaikka se ei tullutkaan yllätyksenä.

– Loppupään viimeiset sentit ovat kliseisesti näitä vaikeimpia ja näinhän se juuri on. Hän on suorittanut tasaisesti ja työntänyt monta vuotta yli 22,5 metriä, Karlsson sanoo.

Kuulantyönnön Suomen ennätys on Reijo Ståhlbergin 21,69 vuodelta 1979.

Äärimmäisen lahjakas ja pysyy terveenä

Vuonna 2016 Crouser otti kultaa Riossa olympiaennätyksellään 22,52. Tämän hän teki 23-vuotiaana, kuulantyöntäjäksi nuorena. Eilisen kisan jälkeisessä voittohaastattelussaan hän sanoi tienneensä jo neljän vuoden ajan kykenevänsä vielä kirjaamaan maailmanennätyksen itselleen.

– Niin pitkä työntö noin nuorena kertoo, ettei kyseessä ole normaalitapaus. Iso osa tätä on terveenä pysyminen. Häntä on myös seurattu monta vuotta, eikä hän ole ikinä kertonut minkäännäköisistä vaivoista. Eikä tuloksissakaan ole näkynyt sellaista.

Arttu Korkeasalo, 21, on suomalainen kuulalupaus. Kuva: Mika Kylmäniemi/All Over Press

Kuulamiehet ovat Korkeasalon mukaan parhaassa iässä noin 30 ikävuoden molemmin puolin. 28-vuotiaan Crouserin kulta-aika onkin perinteisen ajattelun mukaan vasta alkamassa. Maailman paras työntäjä syntyy lahjakkuudella ja harjoittelulla.

– Hän on urheilija, joka suhtautuu harjoittelemiseen askeettisesti tai ainakin hyvin elämäntapamaisesti.

Karlssonin mukaan menestyminen johtuu osaksi siitä, että nykyisin valmentajat tuntevat pyörähdystyylin ja tekniikan paremmin.

– Meillä on käsillä kuulantyönnön Usain Bolt, todella lahjakas kaveri. Hän on yli 2 metriä pitkä, mutta käyttää silti pyörähdystyyliä ja hyödyntää siihen pituuden ja pitkät raajat, Karlsson kertoo.

Massatuotannosta yksilölliseen valmennukseen

Korkeasalon mukaan tulosta syntyy, kun harjoittelu on Yhdysvalloissa viety äärimmäisen yksilölliseen suuntaan.

Aiemmin ajateltiin, että jättimäiseen urheilijatehtaaseen syötetään junioreita, jotka ahdetaan samaan muottiin. Muottiin sopeutuvat urheilijat kehittyvät ja menestyvät, mutta muut siirtyvät tekemään jotain muuta. Nyt tämä on muuttunut.

– Hyvä esimerkki tästä on, että Joe Kovacs nostaa melkein 400 kiloa kyykystä viidestä kuuteen kertaan. Ei Crouserin tarvitse tehdä samaa, Korkeasalo toteaa.

– Kyse on siitä, että ymmärretään urheilijoiden isot erot ja ymmärretään urheilua paremmin.

Kansainvälisen tason romahdus edessä?

Jo Dohan MM-kisoissa vuonna 2019 nähtiin, että kuularingin ympärillä maailman kärjen taso on tällä hetkellä jäätävän kova. Ykköseksi tulleen Kovacsin (22,91), Crouserin (22,90), Uuden-Seelannin Tomas Walshin (22,90) jälkeen vielä neljänneksi tullut Brasilian Darlan Romanikin työnsi lukemiin 22,53.

– Tämä kisa oli viimeinen niitti sille, että nyt eletään jonkinlaista kuulantyönnön kulta-aikaa. Edessä on tason romahdus, kun Crouser, Kovacs ja Walsh siirtyvät eläkkeelle. Joskus sitten taso taas nousee, Korkeasalo kertoo.

Ryan Crouser on suosikki Tokion olympiakisoissa, jotka käydään heinä-elokuussa. Kuva: Getty Images

Tokion olympialaisten kuulakisaa ei kuitenkaan vielä kannata kuuluttaa Crouserin läpihuutojutuksi, vaikka tuoreella ME-mörssärillä onkin nyt ennakkosuosikin asema.

– Muun muassa Kovacs työnsi 22,72 alkukesästä. Hän on kova haastaja, jos kaikki on kunnossa. Hänestäkään ei tiedetty mitään ennen Dohan MM-kisojen viimeistä kierrosta, jolla hän meni johtoon ja voitti, Korkeasalo pohtii.

Aktiiviuransa jälkeen Conny Karlsson on toiminut muun muassa kuulantyönnön lajivalmentajana vuosina 2009–2012. Kuva: Marko Tuominiemi / All Over Press

Karlsson toivoo lajin kiinnostavuuden saavan uutta nostetta maailmanennätyksestä.

– Tietenkin toivon, että nuoret pojat ja tytöt menisivät pihalle työntämään kuulaa, vaikka kuulantyöntäjänä tämä on ehkä itsekkäästi ajateltu, Karlsson sanoo.

– Varmastihan tämä tuo lisää innostusta, ja toivon mukaan televisiolähetyksetkin viihtyisivät pitempään heittolajeissa.

Lue lisää:

Kommentti: Mitä ajattelit ensimmäisenä, kun Ryan Crouser murskasi 31 vuotta vanhan kuulantyönnön maailmanennätyksen?

Ryan Crouser rikkoi 31 vuotta vanhan kuulantyönnön maailmanennätyksen – "Tiesin sillä sekunnilla, kun kuula irtosi kädestäni"

Juttua korjattu kello 19.6. klo 17.04: Ryan Crouser on työntänyt urallaan 134 yli 22-metristä työntöä eikä 137, kuten jutussa aluksi väitettiin.