1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Muu urheilu

Tutkimus: Harva suomalainen yksilölajin maajoukkueurheilija saa päätulonsa urheilusta – jopa puolet käy töissä

Kihun kyselytutkimuksen mukaan suomalaisurheilijat treenaavat keskimäärin vain viitisentoista tuntia viikossa. Esteenä menestymiselle urheilijat kokevat kuitenkin liian pienen taloudellisen tuen ja huonot harjoitteluolosuhteet.

Kuva: Lehtikuva

Suomalaisurheilijat satsaavat urheilu-uraansa, mutta se ei näy harjoitusmäärissä, paljastaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun kyselytutkimus. Urheilijakyselyyn vastasi 370 yli 20-vuotiasta, pääosin yksilölajin urheilijaa.

Vastanneista yli 80 prosenttia ilmoitti, että tekee urheilu-uransa eteen 81–100 -prosenttisesti voitavansa. Kyselyyn vastanneiden harjoitusmäärät viikossa jäävät kuitenkin keskimäärin noin viiteentoista tuntiin, joista ohjattua treeniä on alle puolet.

Maailman huipulla yksilöurheilijoiden tiedetään harjoittelevan tunteja enemmän. Esimerkiksi uimari Michael Phelps on kertonut uineensa neljästä viiteen tuntia päivittäin ja voimistelija Simone Biles treenaa 20–32 tuntia viikossa.

Kyselystä selvisi myös, että 16–20-vuotiaat harjoittelevat enemmän kuin yli 20-vuotiaat kyselyyn vastanneet. Alle 20-vuotiailla harjoitustunteja kertyi keskimäärin 20 viikossa. Omatoimista treeniä oli lähes yhtä paljon kuin aikuisurheilijoilla, mutta ohjattua harjoittelua oli nuorilla enemmän.

Ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä

Kyselyyn vastanneista suomalaisurheilijoista puolet ilmoitti käyvänsä töissä ja noin kolmannes opiskelevansa treenaamisen ohella. Ajan jakaminen palkkatöiden tai opiskelun ja harjoittelun välillä voi olla yksi selittävä tekijä harjoitusmääriä tarkastellessa. Vastanneista vain 15 prosenttia ilmoitti olevansa päätoiminen urheilija ja vielä harvempi koki, että voi edes osittain elättää itsensä urheilusta saatavilla tuloilla.

Suuri osa kyselyyn vastanneista ilmoitti tavoitteekseen MM-, EM- tai olympiamitalin. Osa ilmoitti tavoitteekseen ammattilaisuuden ja osan tavoitteet liittyivät omaan kehitykseen.

Kyselyyn vastanneiden tavoitteet ja käytössä oleva aika vaihtelevat siis suuresti, mikä heijastuu varmasti myös harjoitusmäärien keskiarvoon. Osan treenimäärät ovat huomattavasti keskiarvoa suuremmat, kun osalla harjoittelu jää vielä keskiarvoakin vähemmälle.

Vaikka harjoitusmäärät vaihtelevat, on levon määrä tasaisempaa. Valtaosa urheilijoista pitää yhden kokonaisen lepopäivän viikossa. Harjoituskaudella viikottaisen lepopäivän pitää yli puolet vastanneista ja kilpailukaudella piirun alle puolet. Alle kymmenen prosenttia kyselyyn osallistuneista ei pidä lainkaan kokonaisia lepopäiviä.

Kuva: Rex Features

Motivaatiota riittää, samoin ongelmia

Urheilijoista yli joka kolmas koki, että heidän urallaan on kansainvälisen tason saavuttamista haittaavia tai estäviä tekijöitä. Yleisimmiksi tekijöiksi nimettiin taloudellisen tuen riittämättömyys ja vajavaiset harjoitteluolosuhteet.

Lähes puolet vastaajista oli harkinnut uransa lopettamista. Vahva kilpailuvietti ja sisäinen motivaatio olivat kuitenkin saaneet heidät jatkamaan uraansa.

Monet urheilijat kertoivat urheilun kuitenkin antavan heille niin paljon, että ovat valmiita sen vuoksi sietämään muun muassa vähävaraisuutta.

Arvostusta kyselyyn vastanneet kokevat saavansa eniten lähipiiriltään ja kanssakilpailijoilta. Sen sijaan mediasta arvostusta ei kyselyyn vastaajien mielestä juuri heru.

Lue myös:

Olympiakomitealta uudet tuet talvilajeille: jääkiekolle jälleen lisärahaa – yhdistetty myös tukivoittaja

Matti Heikkinen ei näe urheilun kutistuvassa rahapotissa mitään uutta: "Haluammeko tosissamme arvokisamitaleja?"

Urheilulta ja liikunnalta leikataan lähivuosina kymmeniä miljoonia, huippu-urheilukaan ei ole turvassa – Olympiakomitea ei tyydy päätökseen