1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. EURO 2020

Kommentti: Italian kapteenin härski elehdintä ei ollut sattumaa – usein kuultu väite on täyttä hölynpölyä ja tärkeän työn aliarviointia

Jalkapallon rangaistuspotkukilpailuissa tehdään tarkkaan harkittuja valintoja. Tuurin kanssa valinnoilla ei ole mitään tekemistä, kirjoittaa Yle Urheilun Jussi Vainikka.

Giorgio Chiellini oli lennokkaalla tuulella juuri ennen EM-finaalipaikan ratkaissutta rangaistuspotkukilpailua.

Tuomari heittää kolikon ilmaan, ja pian se laskeutuu nurmelle. Kolikko määrittää, kumman joukkueen kannattajapäädyn edessä rankkarit lauotaan ja ennen kaikkea kumpi pääsee laukomaan ensimmäisenä.

Kuluvassa EM-turnauksessa on edetty rangaistuspotkukilpailuun ennen Englannin ja Tanskan välierää kolmesti. Näidenkin kisojen aikana on kuullut usein väitteen, että rangaistuspotkukilpailu on arpapeliä. Se on täyttä hölynpölyä. Ainoa arpa on tuomarin suorittama kolikonheitto.

Tosin jo kolikonheiton aikana voi tapahtua paljon, millä voi olla vaikutusta lopputulokseen. Tiistain välierässä Italian kapteeni Giorgio Chiellini härnäsi ja töni teikkauksessa Espanjan Jordi Albaa jättimäinen virne kasvoillaan.

Giorgio Chiellini varasti show'n ennen Espanjan ja Italian välisen EM-välierän rangaistuspotkukilpailun alkamista.

TV-katsojille tilanne näyttäytyi huvittavana ja ehkä härskinäkin, mutta Chiellinille hetki oli keino luoda henkeä omaan joukkueeseen ja samalla yrittää vaikuttaa vastustajan psyykkeeseen. Yhdysvaltalaistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan pelaajien eleillä ja koko joukkueen toiminnalla todella on vaikutusta lopputulokseen.

Alban ilmeistä päätellen hän hämmentyi tilanteesta. Kukaan ei voi tietää, mitä Espanjan pelaajien mielissä oikeasti liikkui rangaistuspotkukilpailun aikana, mutta Italian pelaajien paletti pysyi kasassa ratkaisevasti paremmin.

Chiellinin elehdintä ei ollut sattumaa. Se oli tietoinen valinta. Elehdintä oli valmistautumista hermoja raastavaan pelinappuloiden siirtelyyn, josta vain toinen voi selvitä voittajana.

Rangaistuspotku on loppujen lopuksi melko yksinkertainen suoritus. Vai onko? Paikallaan oleva pallo täytyy vain laukoa yhdestätoista metristä maaliin. Todennäköisyydet ovat kenttäpelaajan puolella.

Maalivahtien todennäköisyyksien kasvattamiseksi jokainen EM-kisajoukkue on tehnyt tarkan rangaistuspotkuanalyysin todennäköisesti vastustajan jokaisesta pelaajasta. Monta rangaistuspotkua kukin on urallaan ampunut, mihin ne ovat suuntautuneet ja niin edelleen.

Kylian Mbappe näytti jännittyneeltä ennen epäonnistunutta rangaistuspotkuaan Sveitsiä vastaan. Kuva: 2021 UEFA

Huolellisesti tehdyn taustatyön pohjalta voidaan toimittaa tarvittavaa tietoa maalivahdille vain sekunteja ennen rangaistuspotkun laukomista. Jos pelaaja x on ampunut viisi edellistä rankkariaan vasemmalle, kannattaa maalivahdin todennäköisesti tilastoihin nojaten aavistaa samaan paikkaan.

Toisaalta myös maalivahtien liikkeitä tutkitaan etukäteen. Esimerkiksi vauhdin hidastamisella voi yrittää vaikuttaa veräjänvartijoiden reaktioihin. Toisilla maalivahdeilla on tapana paljastaa korttinsa aikaisemmin kuin toisilla.

Kukaan ei tietenkään voita rangaistuspotkukilpailua pelkällä taustatöiden tekemisellä. Kyse on todennäköisyyksien maksimoinnista. Viime kädessä voiton ja tappion hiuksen hieno ero on tietenkin pelaajien jaloissa ja käsissä. Tuurista ei kuitenkaan voi puhua. Jos laukaus on tarpeeksi hyvä ja suuntautuu tarpeeksi lähelle tolppaa, maalivahti jää vaille mahdollisuuksia.

Lunttilappu sukassa

Tiistai-illan Espanjan ja Italian ottelun ratkaisu on oiva esimerkki siitä, kuinka rangaistuspotkuissa ei ole kyse tuurista, vaan yksittäisistä valinnoista. Näitä valintoja etukäteen tehdyt analyysit ohjaavat.

Gianluigi Donnarumma aavisti Alvaro Moratan laukauksen vasemmalle tiistain välierässä ja otti ratkaisevan torjunnan. Morata ei ampuessaan vilkaissutkaan Donnarummaa kohti. Olisi kannattanut, sillä maalivahti liikkui vasemmalle jo ennen kuin Morata osui palloon.

Seuraavassa rangaistuspotkussa virheen teki Espanjan maalivahti Unai Simon. Italian Jorginhon tapa laukoa rangaistuspotkuja on yksi persoonallisimmista. Hän tekee pienen hyppyliikkeen lähestyessään palloa ja on tukeutunut siihen jo vuosia.

Siitä huolimatta Simon pelasi itsensä ulos tilanteesta aavistamalla liian aikaisin oikealle. Toisin kuin Moratalla, Jorginhon maltti kesti, eikä hänen tarvinnut kuin vilkaista hämäysliikkeensä jälkeen kohti maalia ja sijoittaa pallo toiseen nurkkaan. Kenties Espanjan valmennustiimin erikoistilanne-ekspertit kirosivat mielessään muutakin kuin hävittyä finaalipaikkaa.

Alvaro Moratan epäonnistuminen antoi Jorginholle mahdollisuuden viedä Italia EM-finaaliin, ja sen hän myös käytti.

Yksi arvokisahistorian tunnetuimmista rangaistuspotkukilpailuista nähtiin vuoden 2006 MM-kisojen puolivälierissä Saksan ja Argentiinan välillä. Saksan maalivahti Jens Lehmann kaivoi sukastaan paperilapun (siirryt toiseen palveluun) ennen jokaista laukojaa. "Lunttilapun" avulla hän torjui kahdesti ja vei maansa jatkoon.

Jatkopaikka voi siis jalkapallossa olla kiinni pienen paperilapun tarjoamasta informaatiosta. Tai nykyisin ehkä enemmänkin älylaitteen näytön tiedoista. Tuurista puhuminen on joukkueiden taustaryhmien tekemän työn aliarviointia.

Lue myös:

Tanskan maalivahdilta jäätävä kuitti englantilaistoimittajan kysymykseen – katso, miten Schmeichel varasti show'n EM-välierän lehdistötilaisuudessa

Huomasitko nämä? Upea älynväläys avasi Italialle tien EM-finaaliin, Espanjan kollegan hätäily hämmästytti: "Meni ihan vihkoon"

Espanjan päävalmentaja teki paljastuksen Alvaro Moratasta – ylisti myös häkellyttävään suoritukseen kyennyttä nuorukaista, jonka kesä jatkuu olympialaisissa

Katso mahtavan näytelmän ratkaisuhetket! Italia eteni EM-finaaliin rangaistuspotkuilla, paljon parjatulle espanjalaiselle katkera epäonnistuminen