1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. hiihto

Huoltopäällikkö Martin Norrgård kertoo, miksi palasi yllättäen Ruotsiin – näin olisi toiminut järjestelmä, johon Suomen hiihtomaajoukkueessa ei luotettu

Muutoshaluttomuus ja luottamuspula tekivät yhteistyöstä mahdotonta, Martin Norrgård kertoo Ylen Sportliv-sarjassa. Hän päätti palata töihin Ruotsiin.

Epäluulo ja yhteistyökyvyttömyys ajoivat Martin Norrgårdin pois Suomesta
Epäluulo ja yhteistyökyvyttömyys ajoivat Martin Norrgårdin pois Suomesta

Mäkitorni näkyy kaukaa. Muuten laakeassa maisemassa kukkulan päällä seisovasta hyppytornista on tullut pohjanmaalaisen Vöyrin maamerkki. Sen ympärille on kasvanut hiihtokeskus, joka tarjoaa puitteet monipuolisiin urheiluharrastuksiin – ja lisää on tulossa.

Martin Norrgård on saattamassa loppuun työnsä keskuksen kehittämispäällikkönä ja tarkistaa suunnitelmat vielä kerran ennen kuin astuu sivuun.

Kesäkuussa hän matkusti länsinaapuriin uusvanhan työnantajansa, Ruotsin hiihtomaajoukkueen, kanssa kesän ensimmäiselle harjoitusleirille.

Tarkoituksena oli, että hän olisi johtanut Suomen huoltojuokkoja Pekingin ensi talven olympialaisissa. Toisin kävi.

Uusien tuulien huoltopäällikkö

Martin Norrgårdin tehtävänä oli saada aikaan muutoksia, kun hän aloitti Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikön pestin ennen kauden 2020–21 alkua. Työrutiinien muuttamisella Norrgård halusi viedä huoltojoukkonsa lähemmäs maailman kärkeä. Maajoukkueessa ei kuitenkaan hänen mukaansa oltu valmiita muutoksiin.

Luottamuspula ja yhteistyöhaluttomuus saivat hänet jättämään tehtävänsä heti ensimmäisen kauden jälkeen.

Huoltojoukoissa on eri lähteiden mukaan jo usean kauden ajan vallinnut kireä ilmapiiri. Eriävät ja tinkimättömät mielipiteet ovat vaikeuttaneet yhteistyötä. Hiihtoliitossa toivottiin Norrgårdin muuttavan työilmapiiriä.

Norrgårdilla oli aloittaessaan kymmenen vuoden kokemus eri maiden maajoukkueista sekä väline-edustajan tehtävistä. Hän oli päässyt seuraamaan läheltä, miten muiden maiden huoltojoukot toimivat, viimeksi Ruotsin, missä hän oli toiminut edellisellä kaudella.

Ruotsin järjestelmä toimi pohjana muutokselle, jonka Norrgård aikoi siirtää myös Suomen huoltorekkaan.

– Ruotsissa joukkue menee yksilön edelle, ja se sopii minun arvoihini. Uskon myös, että menestyminen nykypäivän urheilussa vaatii sitä.

Martin Norrgård palkattiin Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäälliköksi tekemään muutos. Kuva: Magnus Eklöv / Yle

Norrgårdilla oli selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan hän lähtisi kehittämään huoltojoukkoja.

Suurimmat haasteet hän näki siinä, että huollossa oltiin jämähdetty vanhoihin tapoihin huomaamatta, että laji on kehittynyt. Toimintatapa, jossa hiihtäjä ja henkilökohtainen voitelija tekevät työtä ensisijaisesti vain oman menestyksen eteen, kuuluu Norrgårdin mukaan menneisyyteen.

– Joukkue ei saa olla liian riippuvainen yhdestä henkilöstä, vaan tietoa on jaettava joukkueen sisällä ja parhaat ratkaisut on löydettävä yhdessä. Salaisuuksien pitää olla kaikkien tiedossa, jos halutaan menestyä laajalla rintamalla.

Tämä ehdotus osui herkkään kohtaan.

Suomen huollon heikkoudet

Martin Norrgård katsastaa hiihtokeskuksen nurmikentän. Sitä käytetään päivisin koulujen liikuntatunneilla ja iltaisin se muuttuu osittain golfkentän harjoitusalueeksi. Talvella se toimii hiihtostadionina.

– Tähän pitäisi jostain saada lisää tilaa. Tämä yhteiskäyttö on hieman hankalaa, Norrgård sanoo istahtaen samalla penkille rullahiihtoradan viereen.

Hän toteaa kehittämisen olevan elinehto, jos haluaa pysyä mukana muuttuvassa maailmassa. Sillä ajatuksella hän myös astui Suomen huoltopäällikön saappaisiin.

Ensi töikseen hän halusi kehittää tapaa, jolla hiihtäjät hankkivat välineensä. Välien välinetoimittajiin on oltava kunnossa. Norrgård sanoo sen olevan perusedellytys menestykselle.

– Sinun on oltava ensimmäisenä jonossa. Ja jos välisi suksitoimittajiin ovat huonot, et pääse jonon kärkeen.

Monessa muussa maassa suksipareja tilataan mahdollisimman monta. Tämän jälkeen huoltojoukot testaavat sukset eri olosuhteissa ennen kuin ne jaetaan eteenpäin hiihtäjille. Suomessa käytäntö herätti suurta epäluuloa.

– Oli todella vaikeaa saada hiihtäjät luottamaan siihen, että huoltajat todella osaavat työnsä ja onnistuvat löytämään parhaat parit.

Monessa muussa maassa käytetty suksiparien testauskäytäntö herätti Norrgårdin mukaan epäluuloa Suomen joukkueessa. Kuva: Magnus Eklöv / Yle

Norrgårdin mukaan hiihtäjien keskuudessa heräsi pelko, että heitä kohdeltaisiin epäoikeudenmukaisesti ja että joku toinen saisi paremmat sukset. Uudessa systeemissä parhaille hiihtäjille olisi annettu parhaat parit, minkä jälkeen seuraavalle menisi toiseksi paras setti, ja niin edelleen alaspäin. Tämä olisi taannut sen, että koko joukkueella olisi kilpailukykyiset välineet.

– Tämä on oiva tapa paikata puutteita. Olisimme yhä keskittyneet parhaisiin hiihtäjiimme, mutta tämä muutos olisi ollut todella tärkeä, jos toiveena on onnistua laajemmalla rintamalla.

Vallitseva tilanne, jossa hiihtäjät tilaavat suksia summittaisesti eri sarjoista ja eri keleihin, vähentää Norrgårdin mukaan mahdollisuuksia löytää todelliset huippuparit. Eri sarjan suksia on mahdotonta verrata keskenään. Huippusuksen löytäminen tällä tavalla on enemmänkin arpapeliä.

Norrgårdin ehdotus kaikui hänen mukaansa kuin kuuroille korville. Aloitetta vastustettiin ankarasti ja se herätti suurta epäluuloa.

– Enemmistö kyllä ymmärsi, mitä olin hakemassa, mutta tietyt vahvat tahot joukkueen sisällä kaatoivat hankkeen.

– Suomesta löytyy valtavasti tietotaitoa voitelusta, työmoraali on korkealla ja huolto on valmis tekemään kaikkensa sen eteen, että sukset saadaan kuntoon. Mutta ei se auta, jollei sinulla ole hyviä suksia. Siitä se kaikki lähtee.

Puuttuva johtajuus

Jo aiemmin näkyneet ongelmat huoltojoukon keskuudessa kävivät Norrgårdille yhä selvemmiksi, mitä pidemmälle kausi eteni.

Ryhmäajattelu, yhteistyö, avoimuus ja keskinäinen kunnioitus – Norrgårdin muutostyön peruskivet – eivät saaneet jalansijaa. Usko Norrgårdin keräämään kokemukseen muiden maiden työtavoista ei herättänyt luottamusta.

– Toisten kunnioittaminen riippumatta siitä, oletko johtaja, urheilija, voitelija tai valmentaja, on ehdottoman tärkeää. Meidän täytyy tukea toisiamme. Se on onnistumisen perusedellytys.

Norrgård miettii hetken ja lisää:

– Ja osoitus joukkueen ammattimaisuudesta.

Norrgård toteaa, että muutosten läpiviemiseen olisi tarvittu vahvaa johtajaa, joka olisi puuttunut peliin ja lyönyt nyrkin pöytään.

– Jos sinut on palkattu tekemään muutosta, niin sinun on myös saatava tukea, jotta pystyt toteuttamaan kaiken. Muuten se ei onnistu.

Norrgård näki paluun Ruotsiin parempana vaihtoehtona kuin Suomen huoltopäällikkönä jatkamisen. Kuva: Magnus Eklöv / Yle

Norrgård koki, että kukaan ei ollut valmis ottamaan vastuuta johtajuudesta, eikä myöskään jakamaan sitä muille. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja niiden noudattaminen, olisi vaatinut vastuunottoa. Nyt sekä johtajuus että luottamus puuttui.

– Kaikki eivät varmasti luottaneet minuun, mutta siihen on oltava valmis, kun lähtee tekemään muutoksia. Vastarintaa ilmaantuu aina. Mutta jos avoimelle keskustelulle ei ole tilaa, yhteisiä kompromisseja ja ratkaisuja on vaikea löytää.

– Jos kaikkeen sanotaan suoraan "ei, en usko tähän", niin minun on helppo lähteä jonnekin, jossa tiedän, että homma toimii.

Paluu Ruotsiin

Norrgårdiin oltiin yhteydessä Ruotsin maajoukkueesta jo ennen kauden päättymistä. Päätös palata vanhaan työpaikkaan oli lopulta itsestäänselvyys.

– En olisi Suomessa pystynyt työskentelemään niiden asioiden puolesta joihin uskon, ja silloin olen väärä henkilö tehtävään. Kannoin johtajana kokonaisvastuun muutosten toteutumisesta, ja koska en siinä onnistunut, voin yhtä hyvin astua syrjään.

Norrgård odottaa innolla pääsevänsä taas työskentelemään ryhmään, jossa ongelmia ratkotaan yhdessä avoimesti keskustellen, kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja ollaan avoimia uusille vaikutteille.

Norrgård olisi kaivannut tukea ajatuksilleen Suomen hiihtomaajoukkueessa. Kuva: Magnus Eklöv / Yle

Ruotsissa Norrgård on vastuussa muutaman hiihtäjän suksista sekä koko joukkueen luistovoitelusta. Hän vaikuttaa selvästi rennommalta puhuessaan tulevasta kaudesta Ruotsin väreissä, kuin mitä hän oli ruotiessaan Suomen asioita.

– On mukavaa, ettei tarvitse kantaa päävastuuta. Vaikka viihdyn johtajan roolissa, voin nyt eri tavalla rentoutua kisojen välissä.

Toisaalta menestyspaineet ovat Ruotsissa eri tasolla kuin Suomessa.

– Jos mitaleita ei tule laajalla rintamalla, arvokisoja kutsutaan fiaskoksi. Kun Suomessa kahta yllätysmitalia pidettiin viimeksi suurena menestyksenä, niin Ruotsissa kaikki muu paitsi olympiakulta naisten viestissä katsotaan epäonnistumiseksi.

Tulevaisuuden suhteen hän haluaa pitää kaikki ovet avoinna. Paluun Suomen maajoukkueeseen hän näkee kuitenkin epätodennäköisenä.

– Jos annettaisiin paremmat edellytykset tehdä töitä sen eteen, mitä yritin saada aikaiseksi niin…

Hän pitää pienen tauon, ja jatkaa:

– Luulen, että siihen menee vielä niin pitkä tovi, että olen ehkä jo siinä vaiheessa siirtynyt muihin hommiin.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen ei halunnut kommentoida Yle Urheilulle Martin Norrgårdin väitteitä.

Magnus Eklöv

Juttua muokattu 13.7.2021 klo 15.39: lisätty viimeinen lause siitä, ettei Hämäläinen kommentoi väitteitä.

Lue myös:

Yllätyskäänne – Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikkö Norrgård palaa Ruotsin huoltotiimiin: "Tiedän, että viihdyn Ruotsin joukkueessa"

Sami Jauhojärvi uskoo, että hiihtomaajoukkueen huoltopäälliköksi on tulijoita, vaikka paikka on tuulinen ja niskassa ovat "koko kansan paineet"

Miksi hyvää tulosta takonut huoltopäällikkö jättää Suomen hiihtomaajoukkueen vain yhden kauden jälkeen? Näin Martin Norrgård kommentoi lähtöään