1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Japani

Olympialaisiin valmistautuvassa Tokiossa pelätään ennätyshelteitä – japanilaiset viilentyvät äänillä, väreillä ja kauhutarinoilla

Japanissa on totuttu kuumuuteen, mutta sitä vastaan käydään kaikilla tavoin. Länsimaisittain japanilaisilla on erikoisia tapoja viilentyä.

Viileät värit viilentävät myös mieltä. Löysässä yukata-asussa on mukavaa viettää vaikka festivaali-iltaa. Kuva: Eric Lafforgue / Art In All Of Us /Corbis / Getty Images

TOKIO. Japanin kesä läkähdyttää. Kesäkuussa alkanut sadekausi julistettiin eilen osassa Japania päättyneeksi, täällä Tokiossa se tehdään todennäköisesti tänään torstaina. Ennätyssateiden perään ilmastokriisin pelätään tuovan ennätyshelteitä.

Vuoden 1964 Tokion olympialaiset siirrettiin kosteuden ja kuumuuden sekä syyskuun taifuunikauden vuoksi lokakuulle. Tänä vuonna kisataan kuitenkin heinäkuun ja elokuun vaihteessa.

Jo nyt päättyvä sadekausi on kuuma ja kostea, niin kostea, että esimerkiksi eilisaamun television säälähetyksessä kerrottiin sääkartalla, missä päin Japania pyykkiä on turha kuivattaa. Sadekautta seuraa subtrooppisen Tokion hellekausi.

Helteet eivät ole hupi. Vuoden 2018 ennätyshelteissä kuoli ihmisiä (siirryt toiseen palveluun). Ilmastonmuutos iskee Japaniin kovaa. (siirryt toiseen palveluun)

Japani kuumenee koko ajan. Yli 30 asteen päivien määrä on lisääntynyt, ja 100 vuodessa Japanin keskilämpötila on noussut asteen, Tokion keskustassa vielä enemmän.

Tokiossa heinäkuussa ja elokuussa päivisin on keskimäärin kuumimmillaan 30 astetta. Yön viileydessäkin lämpö laskee keskimäärin vain hieman alle 25 asteen.

Maassa on totuttu kuumuuteen. Ja kuumuutta kestetään eri tavoin. Sitä vastaan käydään kaikin aistein, ei vain tuntoaistilla.

Viileät värit viilentävät mieltä

Länsimaisittain erikoisia japanilaisten viilentymistapoja ovat värit ja äänet.

Kesällä pukeudutaan sinisiin ja sinivihreisiin yukata-asuihin. Löysät yukata-asut sekä miehillä jimbei-shortsiasut ovat useimmiten kesäisin sinisen eri sävyissä.

Tokion kaduillakin näkeen varsinkin iltaisin kaiken ikäisiä yukatassa.

Värit tuodaan myös pöytään. Kesällä käytetään sinisiä ja vaaleita astioita. Sinisen ohella kirkkaat lasiastiat näyttävät viileiltä.

Viileiden värien ajatellaan viilentävän myös helteen paahtamaa mieltä. Vastaavasti talvella punertavat sävyt tuovat lämpöä.

Sininen ja muut kirkkaat värit sävyttävät japanilaisten astiastoja, kun kesä on kuumimmillaan. Kuva: Getty Images

Helisevät ja solisevat äänet auttavat kuumuuteen

Viileyttä tuovat myös äänet. Kilinä ja solina kuulostavat viilentäviltä. Siksi kesäisin japanilaiset ripustavat kuistille tai ikkunaan tuulikelloja, jotka kilkattavat ja tuovat kuumaan päivään helisevän vilpoisan tunnelman.

Japanilainen tuulikello eli fūrin otetaan esiin vain kesällä. Siinä roikkuva paperi lepattaa tuulessa ja sen heiluminen myös näyttää vilvoittavalta.

Materiaali, savi, lasi tai metalli, ja sen paksuus, muuttavat ääntä. Edon fūrin on lasinen tuulikello, johon on usein maalattu kesän symboleja, kuten kultakaloja, vesimeloneja tai ilotulituksia (jotka ovat Japanissa kesähupia).

Vastaavasti monella on pieniä pulputtavia suihkulähteitä, jopa koteihin sopivia minilähteitä, joiden solina virvoittaa.

Tuulikellojen kilkatus on tuttu ääni Japanissa. Kuvassa tuulikelloja buddhalaistemppelin edustalla Tambassa. Kuva: 2021 Getty Images

Kauhutarinat tuovat kylmät väreet

Japanissa kesään kuuluvat myös kauhutarinat. Ensikuulemalta se voi kuulostaa yllättävältä tavalta viilentyä. Mutta karmiva kummitusjuttu saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä.

Siinä missä Edo-kaudella shogunien aikaan tarinoita kerrottiin iltaisin kynttilän valossa, nyt kesään kuuluvat kauhuelokuvat. Vuosisatoja vanha kauhutarinoiden perinne elää etenkin kesällä.

Kauhulla on pitkät perinteet Japanissa. Tokiossa ihmiset voivat mennä viilentymään drive-in-kummitustaloon. Kuva: Getty Images

Japanilaiset viuhkat tunnetaan maailmallakin. Niitä on käytetty jo yli vuosituhannen ajan: hovissa niistä tuli arvosta kertova statussymboli ja välillä niiden käyttö Heian-kaudella (794–1185) oli rahvaalta kokonaan kiellettyä. Vanhimmat kuvat viuhkoista Japaissa ovat 500-luvun haudoista.

Edelleen japanilaiset kulkevat kesällä bambusta ja paperista tehdyt viuhkat mukanaan. Kesällä niitä pidetään mukana metrossa ja busseissa, puistoissa ja ravintoloissa. Moni yritys jakaa ilmaisia mainosviuhkoja, koska niille löytyy aina ottajia.

Viuhkojen ohella varsinkin naiset käyttävät kesäisin vaaleita hellevarjoja. Siis sateenvarjon kaltaisia varjoja suojaamaan ihoa auringonsäteiltä ja kuumuudelta.

Kuumat ja viileät sekä rasvaiset ruoat

Jo nyt kaduille on ilmestynyt kakigōria eli perinteistä jäähilettä myyviä kojuja ja kärryjä. Jäähilettä syödään vanhastaan adzuki-paputahnalla tai makusiirapilla.

Kesällä syödään myös tulisia ruokia, kuten karee raisua.

Kurkut, vesimelonit ja muut kesän mehevät hedelmät ja vihannekset syödään sellaisenaan tai suolan tai mison kanssa.

Toisaalta kesän kuumuuden uskotaan verottavan voimia. Siksi esimerkiksi rasvaisen ankeriaan syöminen kuuluu kesään, kuten myös terveellisten soba-tattarinuudelien. Ne tuovat voimia, joiden avulla voi voittaa kuumuuden, atsusani makenai, tai ei saa kesäväsymystä, natsubate.

Lue myös:

Kommentti: En olisi koskaan uskonut, että juuri Japani opettaa, miten hyvin asiat Suomessa ovat

Kommentti: Matkustimme Tokioon ja kokemus oli odotetun outo – Japanin hallitus suunnittelee olympiakisojen ajaksi alkoholikieltoa ravintoloihin