1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Nämä luvut paljastavat, että nuorten EM-kultamitali ei tarkoita vielä yhtään mitään – miksi vain harva Suomen yleisurheilija jalostuu timantiksi?

Suomi toi nuorten EM-yleisurheilusta eniten kultamitaleita 2000-luvulla. Yleisurheiluvaikuttajat kertovat, miten nuorten menestys näkyisi aikuisten tasolla paremmin. Arto Bryggaren mukaan Suomessa tuijotetaan nuorten kisojen mitalisaldoa liikaa.

Topias Laine, Saga Vanninen ja Silja Kosonen voittivat nuorten EM-kultaa Tallinnassa. Kasvaako heistä arvokisamitalisteja aikuisen tasolla? Kuva: YLE / Getty Images

Nuorten EM-yleisurheilukisat päättyivät, ja Suomi voitti kolme kultamitalia alle 20-vuotiaissa, eniten 2000-luvulla.

Suomelle EM-kultaa toivat moukarinheittäjä Silja Kosonen, seitsenottelija Saga Vanninen ja Ilona Mononen 3 000 metrillä. Kosonen ja Vanninen voittivat lajinsa ylivoimaiseen tyyliin. Viikkoa aiemmin Topias Laine kiskaisi Euroopan mestariksi alle 23-vuotiaiden keihäässä.

Suomi sai mitaleja alle 20-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden kisoista yhteensä kahdeksan, mikä pesee heittämällä kahden vuoden takaisen kahden mitalin saaliin.

Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jarkko Finni pitää kisoja erittäin onnistuneina.

– Menestymisen kulttuuri on syntynyt nopeasti. Erityisesti vahvimmat urheilijamme ovat olleet nuorten arvokisoissa kovalla tasolla, Finni kertoo Yle Urheilulle.

"Kaikkien kanssa emme ole onnistuneet"

Mitalimäärä ei ole silti mitenkään poikkeuksellinen. Vuonna 2017 määrä oli sama, ja vielä 2000-luvun taitteessa Suomen nuoret urheilijat toivat kotiin selvästi päälle kymmenen mitalia.

Harva nuorista mitalisteista jalostui timantiksi aikuisten tasolla. Suurelle osalle nuorten mitali jäi ainoaksi arvokisoissa.

– Supertyyppejä on ollut aiemminkin. Osa lyönyt läpi, mutta kaikkien kanssa emme ole onnistuneet, Finni avaa.

Suomella oli ennen Tallinnan EM-kisoja 22 kultamitalistia alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa. Heistä vain kolme on saavuttanut mitalin aikuisten arvokisoissa: Arto Bryggare, Mikaela Ingberg ja Olli-Pekka Karjalainen.

Alla olevasta tilastosta näet, ketkä ovat tuoneet Suomelle EM-kultaa alle 20-vuotiaissa ennen Tallinnan 2021 EM-kisoja. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kuva: Yle

Bryggare: mitalisateesta riemuitaan liikaa

Pika-aituri Arto Bryggare menestyi loistavasti nuorten tasolla ja onnistui siirtämään mitalit aikuisten tasolle. Hän juoksi 110 metrin aidoissa olympiapronssia ja MM-kisoissa hopeaa. Arvokisamitaleja aikuisten tasolla kertyi yhteensä kymmenen.

– Arvokisamenestys nuorissa on urheilijoille tärkeä etappi. Mutta Suomessa niiden arvoa nostetaan liikaa esille. Suomessa lajiosaaminen on alkanut monella aiemmin kuin muissa maissa. Se nostaa menestystä suhteessa aikuisiin, Bryggare kertoo Yle Urheilulle.

Kun Bryggare voitti vuonna 1977 nuorten EM-kultaa, oli hän jo lajinsa huipulla. Tuoreista EM-kultaurheilijoista Kosonen on tämän kauden noteerauksellaan 20:s maailmantilastossa, seitsenottelija Vanninen hieman 20:n päällä.

– Muutaman vuoden päästä he ovat taistelemassa EM- ja MM-kisoissa kärkisijoista, Bryggare uskoo.

Suurin kysymys kuuluu, miten nuorista superlupaukista jalostetaan timantteja aikuisissa?

– Se on kansainvälinen ongelma, mutta ehkä enemmän vielä Suomessa. Urheilijan tie pitää kartoittaa niin, että opiskelun ohessa voidaan harjoitella. Valmennuksen ja olosuhteiden on oltava kohtuullisessa kunnossa.

Kun harjoittelu kovenee, loukkaantumiset lisääntyvät. Moni superlupaus on lopettanut jatkuviin vaivoihin.

Bryggaren mukaan vammat ovat aina läsnä ja niiden kanssa pitää pystyä elämään.

– En tiedä ketään urheilijaa, jonka urheilu-ura on ollut pelkkää ylämäkeä. Tasanteita tulee ja ne pitää ottaa vastaan. Niitä hetkiä tulee, kun varjoja on enemmän kuin valoa.

Saga Vanninen voitti nuorten EM-kultaa seitsenottelussa. Valmentaja Liimatainen pitää häntä poikkeusyksilönä. Kuva: 2021 Getty Images

SUL:n panostus valmennuksessa

Suomalaisia nuoria urheilijoita on viime aikoina noussut Euroopan terävimpään kärkeen. Maaliskuussa aikuisten EM-halleissa mitaleille ylsivät pituushyppääjä Kristian Pulli, korkeushyppääjä Ella Junnila ja pikajuoksija Lotta Kemppinen. Mitalisaldo oli kovinta vuosiin.

Alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Pulli oli toinen, Junnila 20:s ja Kemppinen pääsi alkueristä jatkoon.

Jarkko Finnin mukaan SUL:n painopisteenä on saada urheilijat kehittymään yleisen sarjan puolella.

– Kehittymisen kaari pitäisi olla pitkä. Jos urheilija on noussut 22-vuotiaana kovalle tasolle, se on positiivinen merkki. Tällä hetkellä näyttää, että siinä on onnistuttu.

Liitossa on myös panostettu valmennukseen. Finnin mukaan se on "parasta, mitä urheilijoille voidaan tarjota." Liitto on satsannut etenkin valmentajiin, joilla on monta huippu-urheilijaa valmennettavana.

Esimerkiksi seitsenottelutrion Vannisen, Miia Sillmanin ja Maria Huntingtonin valmentaja Matti Liimatainen kertoi vastikään Yle Urheilulle, että saa nykyään täyttä palkkaa liitolta. Liimatainen luonnehtii Vannista kovimmaksi lahjakkuudeksi, kenet on nähnyt valmentajan urallaan.

– Tulosten takana on se, että SUL:n strategia näkyy: panostetaan hiekkalaatikolle ja päivittäisvalmennukseen. Sillä on merkitys, että valmentaja on tosissaan mukana, eikä vain vasemmalla kädellä töiden jälkeen, Liimatainen totesi.

Samanlainen tilanne on Finnin mukaan Mikael Ylöstalolla, joka valmentaa muun muassa Samuli Samuelssonia, Annimari Kortetta ja Viivi Lehikoista.

– Paras ratkaisu on silti urheilijan oma vahva motivaatio. Järjestelmätasolla paras keino on valmennustason kehittäminen, Finni alleviivaa.

Alla olevasta grafiikasta näet Suomen mitalimäärät yleisurheilun nuorten EM-kisoissa. Tilasto alkaa vuodesta 1997, koska alle 20-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden EM-kisoja on järjestetty siitä vuodesta lähtien samana kesänä. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

"Tämä on hyvin ihmeellistä"

Kun Bryggare vuonna 1977 juoksi nuorten EM-kultaa, Suomessa urheiltiin eri tavalla: lapset ja nuoret liikkuivat enemmän kuin nykyään. Se huolestuttaa entistä pika-aituria.

– Huippu-urheilijat tehdään 5–15 vuoden iässä, ei 15–20-vuotiaina, niin kuin moni luulee. Jos kuntopohja on nuorena kapea, sieltä on vaikea nousta huipulle. Varsinkin juoksulajeissa. Huonoille pohjille on vaikea rakentaa 14 kertaa viikoittain harjoittelua aikuisiällä.

Suomen kahdeksasta mitalista viisi tuli heittolajeista. Kuvassa Topias Laine. Kuva: Lehtikuva

Bryggare havainnollistaa tilannetta vertaamalla Suomen 100 metrin ja 400 metrin kärkeä. Bryggaren mukaan suomalaisten nuorten juoksupohjat ovat heikossa hapessa.

– Tämä on hyvin ihmeellistä, että Suomessa on tällä hetkellä kaikkien aikojen paras 100 metrin taso. 400 metrillä ollaan puolestaan melkein kaikkien aikojen heikoimmassa tilanteessa. Tähän liittyy juuri huono perusjuoksuharjoittelu. Ei voida lyödä 400 metrin treeniä ilman, että nopeus romahtaa.

Seitsenottelija Vanninen ylsi huippuiskuun Tallinnassa ja paransi ennätystään yli 400 pistettä. Uusi ennätys on 6271.

Vannisen huonoin laji on 800 metriä. Bryggaren mukaan Vannisen pitäisi juosta matka tulevaisuudessa yli kymmenen sekuntia kovempaa, mikäli haluaa tavoitella maailman kärkeä.

– 800 metrillä 2.24 ei ole kärkeä seitsenottelussa. Hänen kohdallaan juoksukyvyn heikkous näkyy, Bryggare sanoo.

Lue myös:

EM-kultaa voittanut 17-vuotias Ilona Mononen on raakile, joka nousi kahdessa vuodessa "ok-tasolta" Euroopan huipulle

Mieletöntä tykitystä! Suomen kultaputki jatkuu EM-kisoissa – Ilona Mononen alle 20-vuotiaiden Euroopan mestariksi, keihäässä hopeaa

Silja Kosonen ylivoimaisesti moukarin EM-kultaan alle 20-vuotiaissa! Euroopan mestaruus irtosi kisaennätyksellä – "Täytyy olla ylpeä"

Ella Junnilan henkinen vointi parani, kun valmentaja vaihtui – tänään hän haastaa kolminkertaisen maailmanmestarin: "Aion laittaa kampoihin"

Saga Vanninen, 18, teki hurjan tuloksen takareisi kipeänä – valmentaja ei edes tiedä urheilijansa potentiaalia: "Hirmu vaikea arvioida"

Saga Vanninen ylivoimaiseen Euroopan mestaruuteen upealla ennätyssarjalla! 18-vuotias nousi kovaan seuraan kaikkien aikojen listalla