1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. olympialaiset

Kolmen maan lipunkantajat kohauttivat olympialaisten avajaisissa ilman maskia – Tokio ei ole ensimmäinen kisaisäntä pandemian keskellä

Tokion kisajärjestäjät ovat säätäneet tiukat koronasäännöt, mutta kolme joukkuetta rikkoi niitä avajaisissa.

Denis Petrashov ja Kanikei Kubanitshbekova kantoivat Kirgisian lippua Tokion olympialaisten avajaisissa. Kaksikko esiintyi ilman maskia koronaprotokollasta huolimatta. Kuva: Patrick Smith/Getty Images

Korona on varjostanut Tokion olympiakisoja viimeiset puolitoista vuotta. Uutisia urheilijoiden tartunnoista on riittänyt viimeisten päivien aikana ja kisojen koronasäännöksistä on puhuttu melkein yhtä paljon kuin urheilusta.

Siksi moni ihmettelikin, kun kisojen avajaisissa Kirgisian, Tadzikistanin ja Pakistanin joukkueet eivät noudattaneet kisajärjestäjien määräämiä koronasääntöjä. Koronan takia avajaiset käytiin ilman yleisöä.

Kirgisian joukkueesta ainoastaan yksi urheilijoista piti avajaisissa maskia kasvoillaan, kun esimerkiksi lipunkantajat, ampuja Kanikei Kubanitshbekova ja uimari Denis Petrashov hymyilivät kameralle ilman maskeja. Pian Kirgisian jälkeen stadionille saapuneesta Tadzikistanin joukkueesta suurin osa oli ilman maskia ja myös Pakistanin joukkueen lipunkantajat olivat päättäneet olla ilman maskia.

Kisajärjestäjät eivät kommentoineet näiden kolmen joukkueen toimia, mutta maskittomuus herätti huomiota muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Muun muassa Kirgisiassa koronaan ei ole suhtauduttu kovinkaan vakavasti. Huhtikuussa maan terveysministeri suoritteli kasviperäistä juomaa koronan hoitoon, vaikka lääketieteelliset asiantuntijat kertoivat juoman saattavan sisältää vaarallista ainetta.

Pandemian keskellä jo sata vuotta sitten

Tokion olympialaiset jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin koronapandemian takia ja pandemia on aiheuttanut monia haasteita kisajärjestäjille. Tokion kisat eivät kuitenkaan ole ensimmäiset olympialaiset, jotka järjestetään pandemian keskellä.

Reilu sata vuotta sitten Antwerpenin olympialaiset järjestettiin espanjantaudin jälkimainingeissa. Vuosina 1918–1920 tähän tappavaan influenssaan kuoli miljoonia ihmisiä, Suomessa tautiin kuoli noin 20 000 ihmistä.

Tästä huolimatta noin 2 600 urheilijaa kerääntyi Antwerpeniin kesäkisoihin ja kisat saatiin vietyä läpi ilman suuria ongelmia. Siitäkin huolimatta, että Belgia kärsi yhä ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruokapulasta, eikä maalla ollut varaa rakentaa edes uima-altaita kisojen uintikisoja varten.

Vuonna 2009, vain seitsemän kuukautta ennen Vancouverin talvikisojen alkua Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti sikainfluenssan pandemiaksi. Kanadassa kyseiseen influenssaan sairastui yli 33 000 ja kuoli 428 ihmistä vuosina 2009–2010. Yksikään urheilija ei kuitenkaan saanut tautia kisojen aikana.

Vuoden 2016 Rion olympiakisat taasen haluttiin perua maassa jylläävän zikaviruksen takia. Virus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysten välityksellä ja voi siirtyä myös äidistä sikiöön. Virus aiheuttaa muun muassa kuumetta, ihottumaa, silmätulehdusta sekä nivel- ja lihaskipuja ja sikiölle se voi aiheuttaa synnynnäisiä kehityshäiriöitä.

Moni huippu-urheilija, muun muassa golfari Rory McIlroy ja tennispelaaja John Isner vetäytyivät Rion kisoista zikavirusuhan takia.

Kolme vuotta sitten Pyeongchangin kisajärjestäjillä oli ongelmia noroviruksen kanssa, joka iski muun muassa kisajärjestäjiin vain päiviä ennen avajaisia. Noin 1 200 kisojen turvallisuudesta vastaavaa henkilöä joutui karanteeniin ja heidät korvattiin varusmiehillä.

Olympialaisten kaltaiset tapahtumat, jotka keräävät ihmismassoja yhteen, ovat aina suuri riski tarttuvien sairauksien takia. Tämän takia kisajärjestäjiltä vaaditaan nykyään aina erikseen suunnitelma terveydenhuollolle, myös epidemioiden varalle.

Lue myös:

Huimalla tavalla kisoihin päässyt 12-vuotias putosi jatkosta, ensimmäinen kultamitali ratkesi dramaattisesti – tässä ovat Tokion avausyön kohokohdat

Trooppinen myrsky uhkaa Tokion olympiakisoja – sademäärä vastaa Suomen kahden kuukauden sateita