1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Tokio 2020

Sauna oli Japanissa ennen hikisten setien juttu – saunabuumin myötä nuoret ja naiset ovat innostuneet löylyistä

“Suomalainen sekasauna on monille vaikea ymmärtää. Se, että naiset ja miehet voivat olla yhdessä alasti saunassa, tuntuu olevan suurimmalle osalle aivan mahdoton yhtälö”, kertovat suomalaiset saunabloggaajat. 

Tokiossa asuvat suomalaiset Pyry ja Noora Kontio harrastavat saunomista ja kirjoittavat japaniksi ja suomeksi saunablogia. Kuva: Petri Artturi Asikainen

SAITAMA. Kaupungin ytimeen vievän valtatien ja luotijunaradan välissä on paikka, josta monet japanilaiset nuoret aikuiset ovat viime aikoina kiinnostuneet.

Ofuro café Utatane on kylpylän ja majatalon risteytys, jossa voi kylpeä läpi vuorokauden. Ja tänne on rakennettu aitoja suomalaisia saunoja.

Kuuma kylpy o-furo on japanilaisille rakas kuin suomalaisille sauna. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Toki paikassa on myös perinteinen japanilainen sauna, jossa voi katsoa olympialaisia televisiosta samalla, kun istuu kuumassa huoneessa.

Japanissa on meneillään saunabuumi. Suomalainen sauna, jos voi käyttää jo hieman aikansa elänyttä sanontaa, on kuuminta hottia.

Noora ja Pyry Kontio pitävät saunablogia. Sen nimi on Saunoja. Japaniksi Saunoya, jossa ya-sana toimii sanaleikkinä.

Toki saunoja on ollut Japanissa jo vuosikymmeniä, mutta ne ovat olleet löylyttömiä kuumia huoneita. Nyt etenkin nuoret ihmiset ovat löytäneet pehmeät suomalaiset löylyt.

Taustalla on suomalaisten saunavalmistajien vientiponnisteluja, Suomessa vierailleiden saunojien kokemuksia sekä tietenkin hittisarja Sado, eli Saunan tie, joka on tuonut ihmisiä saunan pariin.

On kasvavia saunafestivaaleja, telttasaunoja ja sinne tänne nousevia suomalaisia löylyhuoneita.

Pesujakkarat ja kylpyvadit kuuluvat o-furo-kokemukseen. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Eikä aikaakaan, kun joku japanilainen keksi yhdistää saunomisen ja Tokion olympialaiset. Japanilainen Katsuki Tanaka suunnitteli saunapiktogrammin olympialaisten innoittamana. Tanakan suunnitteleman piktogrammin voi katsoa alla olevasta Twitter-upotuksesta. Jos kuva ei näy, sen voi katsoa täältä (siirryt toiseen palveluun).

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Saunabloggaajat levittävät saunomisen sanomaa

Noora Kontio ja Pyry Kontio ovat suomalaisia saunabloggareita Tokiossa.

– Vuonna 2019 tuttavamme suurlähetystöstä pyysi meitä ensimmäisiksi suomalaisiksi saunalähettiläiksi Japanissa. Kävimme tämän tittelin innostamina aiempaa ahkerammin saunatapahtumissa, Noora Kontio kertoo.

Noora Kontio, Takero Shintani ja Pyry Kontio tutustuivat saunomisen merkeissä. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Pariskunnasta tuntui, että Japanissa asuvina suomalaisina he voivat ymmärtää saunaa niin, että siitä olisi kerrottavaa sekä japanilaisille että suomalaisille.

Kylpyläkulttuuria Japanissa on vanhastaan. Kylpy, o-furo, on osa japanilaisten arkea.

– Se on erittäin vahvasti osa japanilaisuutta. Japanissa suurin osa ihmisistä käy ihan joka päivä kylvyssä, Noora Kontio sanoo.

Japanilainen o-furo-kylpykulttuuri muistuttaa jonkin verran suomalaisten suhdetta saunaan.

Saunatuoksut voi valita myös suomen kielellä. Kuva: Petri Artturi Asikainen

– Isoin yhteys kahdella kulttuurilla on kehon ja mielen puhdistamisessa ja rentoutumisella, hän toteaa.

Selkeitä eroja kuitenkin on: Japanissa ajatellaan eri kuumien lähteiden vesillä olevan terveysvaikutuksia. Siksi kylpylöiden perässä matkustetaan pitkiäkin matkoja. Kylpylämatkoihin kuuluu herkuttelu paikallisilla erikoisuuksilla ja joskus nähtävyydet.

– Samasta syystä on myös yleistä kiertää monessa eri kylvyssä, jos alueelle on siunaantunut paljon kuumia lähteitä. Saunan suhteen emme ole tällaiseen ajattelutapaan niinkään törmänneet, Pyry Kontio sanoo.

Myös julkinen kylpeminen on Japanissa yleisempää kuin Suomessa.

– Japanilaisista kuulostaa uskomattomalta, että suomalaiset omistavat niin paljon yksityisiä saunoja.

Monessa kylpylässä Japanissa on sähköallas. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Saunomista on Japanissa kolmenlaista

Kontiot jakavat Japanissa olevat saunat kolmeen eri kategoriaan.

  1. Japanilaiset sentoo-kylpylöissä jo vuosikymmeniä olleet saunat. Ne ovat kuivia ja hyvin kuumia. Lämpöä on usein 95–105 °C, eikä löylyä voi heittää. Valaistus on kirkkaan keltainen, ja kaikki katsovat seinään upotettua TV:tä.
  2. Saunabuumin takia yleistyneet telttasaunat. Telttasaunomista on usein tarjolla saunatapahtumissa, joihin järjestäjät pystyttävät pienen telttasaunakylän johonkin mielenkiintoiseen ympäristöön. Tarjolla on usein myös kylmävesiallas kastautumista varten. Tällaisissa tapahtumissa käyvät usein vannoutuneet saunaharrastajat. Tapahtumat ovat ihan hauskoja reissaamismielessä, mutta suomalaisesta näkökulmasta telttasaunat jättävät löylyjen puolesta usein toivomisen varaa.
  3. Hieman persoonallisemmat ja erikoisemmat saunat. Näitä on sekä aitoa suomalaista saunakokemusta tavoittelevia että saunan omistajan omaan visioon pohjautuvia.
Suomeen ihastunut omistaja halusi tuoda Suomi-teeman vahvasti mukaan. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Naiset ja nuoret ovat löytäneet saunat

– Japanilaisille sauna oli pitkään vähän "hikisten setien juttu", eikä kovin muodikas asia ollenkaan. Viime aikoina saunasta on kuitenkin tullut buumi, ja se on kasvattanut suosiotaan nuorten keskuudessa, Noora Kontio kertoo.

Suomalainen löyly ja saksalainen aufguss (saunomistapa, jossa saunameister löyhyttää kuumaa ilmaa ihmisten päälle pyyhettä heiluttamalla) ovat muotisanoja. Sauna ja erityisesti nämä japanilaisesta näkökulmasta "eksoottisemmat" saunomistavat eivät ole kuitenkaan erityisen tuttuja vihkiytymättömille, ja japanilaiset arastelevat esimerkiksi löylynheittoa.

Kuten vanhoissa suomalaisissa saunoissa, ei Japanissakaan kylvyissä ennen ollut suihkua. Jakkaralla istuen peseydyttiin, pesuvadilla vettä kaadettiin. Kuva: Petri Artturi Asikainen

– Japanissa suomalaistyyliseen saunomiseen kuuluu kastautuminen viileässä vedessä ja raittiin ulkoilman hengittely lepotuolissa istuen, Pyry Kontio sanoo.

Hän kertoo, että japanilaiset ovat ritualisoineet saunomisen.

Pyry Kontiolta esimerkiksi on useasti kysytty, kuinka monta kertaa tätä sauna-vesi-ilma-kierrosta kuuluisi toistaa.

– Tällaisiakin pieniä kulttuurieroja olemme pyrkineet nostamaan blogissamme esiin – ne ovat mielenkiintoisia niin japanilaisesta kuin suomalaisestakin näkökulmasta, Noora Kontio sanoo. Blogin löydät täältä. (siirryt toiseen palveluun)

– Suomalainen sekasaunakulttuuri on monille vaikea ymmärtää. Se, että naiset ja miehet voivat olla yhdessä alasti saunassa, tuntuu olevan suurimmalle osalle aivan mahdoton yhtälö.

Lisäksi suomalaisen saunan paikka juhlissa on Japanissa tuntematon. Suomessahan sauna on monesti osana niin pikkujouluja, häitä kuin muitakin kokoontumisia, opiskelijabileistä puhumattakaan.

Sekä saunassa että o-furossa ollaan alasti.

– On jännää, että Japanissa saunatapahtumien saunoissa harvemmin käydään alasti – johtuneeko tämä siitä, että ne ovat yleensä sekakäytössä. Alasti saunominenkin on yksi asia, mikä ei tunnu ihan konkreettisesti välittyvän Japaniin asti, vaikka alasti kylpeminen heille tuttua onkin, Pyry Kontio toteaa.

Manga-sarjakuva saunasta innosti nuoria

Yksi suuri sauna-buumin pohjustajista on Sado-manga eli Saunan tie. Tanakan Katsukin manga julkaistiin vuonna 2011. Sado-manga saavutti vähitellen suosiota, joka huipentui vuonna 2018 siihen, että se sovitettiin TV-draamasarjaksi, eikä animaatioksi. Vastikään alkoi sarjan toinen tuotantokausi.

Sado, Saunan tie, on japanilainen sarjakuva, joka auttoi monia japanilaisia ymmärtämään suomalaista saunakulttuuria.
Sado- eli Saunan tie-sarjakuasta tehtiin myös televisiosarja, josta tuli hitti. Suomalais-japanilaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Kunnas näyttelee pientä osaa suomalaisena saunojana heinäkuussa alkaneella sarjan toisella tuotantokaudella.

– Olemme käyneet Japanissa säännöllisesti vuodesta 2009 eteenpäin ja asuneet vakinaisesti vuodesta 2017, ja tuntuu että koko 2010-luvun sauna on vähitellen kasvattanut suosiotaan, joka on nyt huipussaan. Koronapandemia on tietysti pannut vähän jäitä hattuun, mutta on mielenkiintoista nähdä, jatkuuko buumi sen jälkeen, Pyry Kontio sanoo.

Suomen-matka sai ihastumaan saunaan

Utatanen kylpylään sauna syntyi, kun omistaja Takero Shintani ihastui Suomessa käydessään juuri suomalaiseen saunakulttuuriin.

Hän päätti, että lisää kylpylään suomalaisen saunan. Paikalla oli jo majatalo sekä kylpylä. Tavalliseen japanilaiseen tapaan kylpylässä on eri lämpöisiä altaista, ulkokylpy sekä sähköhoitoallas. Sauna tuli mukaan kuvioihin kolme vuotta sitten.

– Minusta suomalaisesta saunasta nauttimiseen kuuluu myös saunan jälkeinen rentoutuminen. Syödään herkkuja, oleillaan pukuhuoneessa ja juodaan olutta. Se on osa saunakokemusta. Haluan, että myös japanilaiset voivat kokea tämän. Siksi lisään suomalaisuutta vähitellen.

Tarjolla onkin suomalaista olutta ja lonkeroa sekä korvapuusteja ja laskiaispullaa. Kaupan on myös muumikarkkeja.

Shintani perehtyi Suomessa erilaisiin saunoihin ja sai japanilaiset puusepät rakentamaan toiveensa mukaiset saunat miesten ja naisten puolelle. Koronan alettua hän tilasi Virosta siirrettävän saunan myös pihalle. Sen voi varata yksityiskäyttöön.

– Pandemian vuoksi yhteisessä saunassa ei voi jutella, Shintani kertoo. Siksi yksityissauna on suosittu.

Shintanin sauna tuo todella mieleen suomalaisen saunan.

Hirsiseinät, koivuvihdan tuoksu ja kunnon löylyt. Tätä lähemmäksi suomalaista saunaa ei pääse edes Suomessa.

– Sauna jossa voi heittää itse löylyä, on aivan erilainen kokemus kuin mihin japanilaiset ovat tottuneet, Shintani sanoo.

Kameran kuivattaminen vei oman aikansa. Vesihöyryssä kuvaava Janne Langen ja kylpyhaastatteluun heittäytynyt Heikki Valkama haastattelevat Noora ja Pyry Kontiota. Taustalla mikrofonia pitää fysiikan professori Hannes Raebiger, joka on palkattu fikseriksi ja pyydetty keikalle autokuskiksi. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Lue myös:

"Pikku-Myy sanoo mitä haluaa, japanilaisille se ei ole mahdollista" – Tokion muumimaailman suunnittelija haluaa kertoa Muumien olevan muutakin kuin söpöjä hahmoja

Kansa jalkautui Tokion kaduille vastustamaan olympialaisia – mielenosoittajat vaativat, että kisat pitää keskeyttää heti

Heikki Valkama: Työhön kuolemiselle on Japanissa oma terminsä: 80-tuntiset työviikot on todettu tappaviksi