1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Tokio 2020

Urheilupsykologi kuvaa Simone Bilesin poikkeuksellista päätöstä rohkeaksi – haavoittuvuutensa paljastavat megatähdet raivaavat tietä muille

Telinevoimistelussa on läsnä jatkuvasti vakavan loukkaantumisen riski. Urheilupsykologi Paula Thesleffin mukaan Simone Bilesin päätös vetäytyä oli tärkeä paitsi hänen itsensä, myös koko urheilevan maailman kannalta.

Simone Biles jätti telinevoimistelun joukkuekilpailun kesken ja neliottelun väliin Tokiossa. Kuva: Getty Images / 2021 Anadolu Agency

Urallaan kaiken voittaneen Simone Bilesin vetäytyminen naisten telinevoimistelun joukkuekilpailusta kesken kilpailun yllätti lähes kaikki, kenties jopa urheilijan itsensä.

Nelinkertainen olympiavoittaja ja 19-kertainen voimistelun maailmanmestari kohautti keskiviikkona vielä toistamiseen ilmoittamalla jäävänsä pois myös telinevoimistelun neliottelusta. On epäselvää, aikooko neliottelun karsinnan voittanut ja finaalipaikat kaikkiin lajeihin varmistanut voimistelutähti vielä kilpailla näissä olympialaisissa.

Joukkuevoimistelun viisinkertainen maailmanmestari, sertifioitu urheilupsykologi Paula Thesleff uskoo Bilesin tehneen itselleen parhaan ratkaisun.

– Ratkaisun taustalla ovat varmasti painavat syyt. Ei ole syytä leimata häntä henkisesti heikoksi sen vuoksi, ettei hän ole kestänyt vastoinkäymisiä. Mielestäni sellaiset väitteet ovat naurettavia, kun miettii, mitä kaikkea hän on urallaan ja elämässään joutunut kohtaamaan, Thesleff toteaa Yle Urheilulle.

– Ennen kaikkea herää huoli siitä, miten hän jaksaa.

Biles keskeytti osallistumisensa telinevoimistelun joukkuekilpailuun välittömästi heikosti onnistuneen hyppysuorituksensa jälkeen. Kilpailusuorituksen jättämistä kesken mielenterveyssyistä Thesleff pitää poikkeuksellisena.

– On yhä tietyllä tavalla sallitumpaa tai hyväksyttävämpää jättää kilpailu kesken, jos nilkka pyörähtää. Nytkin spekuloitiin heti mahdollisella vammalla, mutta Biles teki selväksi, ettei ole kyse fyysisistä ongelmista.

– On Bilesilta hyvin rohkeaa tuoda esille, että kyse on henkisestä kärsimyksestä ja kivusta. Se on uudenlaista ajattelua, jossa emotionaalinen kipu otetaan yhtä vakavasti kuin fyysinen kipu.

Simone Biles horjahti alastulossaan ja jätti telinevoimistelun joukkuekilpailun kesken sen jälkeen. Kuva: Getty Images

"Vakavan loukkaantumisen riski on jatkuvasti läsnä"

Viisinkertainen joukkuevoimistelun MM-kultamitalisti Thesleff korostaa telinevoimistelun olevan hyvin riskialtis laji, jos suoritukseen keskittyminen ei ole täydellistä.

– Todella vakavan loukkaantumisen ja jopa vammautumisen riski on jatkuvasti läsnä. Henkisesti on oltava kunnossa ja kasassa, jotta tekeminen on turvallista. Hän on varmasti punninnut, ettei ole järkevää jatkaa.

– Tietyllä tavalla päätös on myös tien raivaamista siinä, että henkiset syyt alettaisiin ottaa urheilukentällä yhtä vakavasti. Tuon tason urheilija ei jätä kilpailua kesken huvin vuoksi.

Biles kertoi joukkuekilpailun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa kokeneensa Tokion olympialaiset toistaiseksi hyvin stressaaviksi. Kisojen siirtyminen yli vuodella alkuperäisestä ajankohdasta ja tyhjille katsomoille kilpaileminen vaikuttavat Bilesin mukaan häneen negatiivisesti.

Thesleff kertoo huomanneensa itse suomalaisten olympiaurheilijoiden kanssa työskennellessään kisojen siirtymisen ja tyhjien katsomoiden vaikuttaneen urheilijoihin eri tavoin.

– Jokaisen kokemus on hirveän erilainen. Toiset ovat hyötyneet saadessaan vuoden lisäaikaa, mutta joillakin vuosi on mennyt hammasta purren. Ei ehkä voi sanoa sen olleen kaikille negatiivinen asia, mutta varmasti se on Bilesin tapauksessa vaikuttanut, jos hän siitä puhuu.

Megatähtien esimerkki avaa latua muillekin

Simone Biles on etenkin kotimaassaan Yhdysvalloissa megatähden asemassa ja koko voimistelun kasvot. Toisaalta Biles on kertonut jo ennen olympialaisia kilpailevansa Tokiossa lähinnä maansa ja tummaihoisten tyttöjen puolesta, ei maansa voimisteluliiton eteen.

Suhdetta lajiliittoon hankaloittaa etenkin voimisteluliiton entisen lääkärin Larry Nasserin lukuisat hyväksikäyttötapaukset, joiden uhriksi myös Biles joutui.

Mielenterveysongelmista on Bilesin lisäksi puhunut toinen naisurheilun keulakuva, japanilainen tennistähti Naomi Osaka. Hän jätti Ranskan avoimissa lehdistötilaisuuksia välistä koettuaan ne liian ahdistaviksi. Myös megatähdillä on Thesleffin mielestä oikeus olla haavoittuvia ja ennen kaikkea tuoda mielenterveyden ongelmansa julki.

– En ajattele, että tämä olisi mikään uusi ilmiö. Aika on murroksessa siinä mielessä, että urheilijat uskaltavat puhua myös vaikeuksistaan. Urheilijamyytti, jossa urheilijan kuuluu kärsiä ja voida huonosti menestyäkseen alkaa murtua. Urheilijat ovat ihmisiä, joilla on samanlainen särkyvä ja sairastuva mieli kuin kenellä tahansa.

Mielenterveyden ongelmien ja niihin vaikuttavien asioiden tuominen julki on edellytys sille, että urheilijoille osataan antaa tarvittava tuki, Thesleff toteaa. Bilesin kaltaisten megatähtien esimerkki helpottaa myös muiden urheilijoiden ulostuloja.

– Tapauksia tulee julki, koska niihin ei liity enää samanlaista häpeää tai heikkouden leimaa. On todella hienoa ja tärkeää, että urheilijat uskaltavat tuoda vaikeitakin asioita esille.

Perinteisen median ja yleisön luomien menestyspaineiden lisäksi urheilijat saavat nykypäivänä paljon suoraa palautetta sosiaalisen median kautta. Huippu-urheilijoiden on entistä useammin myös edustettava itseään jatkuvasti sosiaalisessa mediassa saadakseen jatkossakin yhteistyökumppanuuksia.

Thesleff uskoo sosiaalisen median tuovan osaltaan lisää painetta urheilijoille. Itse urheileminen voi kärsiä fanien ja yhteistyökumppanien odottaessa menestyksen lisäksi myös ahkeraa sisällöntuotantoa.

– Urheilija saattaa etääntyä itse lajista ja se altistaa urheilijoita uupumukselle.

Simone Bilesin loppukisojen kohtalosta ei ole vielä tietoa. Kuva: Getty Images

Mielenterveyden häiriöitä myös kymmenillä suomalaisurheilijoilla

Yle Urheilun viime vuonna suomalaisille olympialajien urheilijoille tekemässä kyselyssä yli kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi kohdanneensa urallaan mielenterveyden häiriöitä.

Monet huippu-urheilijat ovat kokeneet jääneensä yksin mielenterveyden ongelmien kanssa.

– Vanha sanonta "urheilija ei tervettä päivää näe", jolla on viitattu fyysisiin oireisiin, voidaan ajatella myös laajemmin. Kun töitä tehdään pitkään yhden asian eteen ja kuormittavuus on kova, se vaikuttaa myös mieleen, Thesleff sanoo.

Thesleff haluaa kuitenkin korostaa, että urheilijat ovat yksilöitä ja olemassa on myös henkisesti erittäin hyvinvoivia huippu-urheilijoita. Kyselyiden tekeminen on silti hyvin tärkeää, jotta ongelmien laajuus tunnistetaan.

Suomessa huippu-urheilijoita tuetaan Suomen urheilupsykologien yhdistyksen varapuheenjohtajana toimivan Thesleffin mielestä vuosi vuodelta paremmin.

– Jos miettii urheiluakatemioita ja Olympiavalmennuskeskuksia, niin jokaiseen näistä huippu-urheiluvalmennuksen keskittymistä on palkattu viime vuosina urheilupsykologian osaamista. Se on hyvä signaali siitä, että psyykkinen valmentautuminen ja henkinen hyvinvointi nähdään yhtä tärkeänä valmennuksen osa-alueena kuin esimerkiksi fyysinen valmentautuminen tai fysioterapeuttinen tuki.

Urheilupsykologisen osaamisen valuminen seuratasolle ja lajiliittoihin vie silti aikaa.

– Riittävän tuen tarjoaminen on myös resurssikysymys. Jos urheilija ei ole niin sanotulla huippu-urheilupolulla, on tuen hakeminen myös paljolti kiinni omasta aktiivisuudesta ja resurssista.

Lue myös:

Pystyykö mielenterveytensä kanssa painiva supertähti enää kilpailemaan Tokiossa? Simone Bilesin elämää varjostaa rankka lapsuus ja seksuaalinen hyväksikäyttö

Voimistelutähti Biles vetäytyi joukkuekisasta mielenterveyssyistä - "Minun täytyy tehdä niin kuin on minulle parasta"