1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Tokio 2020

Kommentti: Jopa kaiken nähneet yleisurheiluihmiset olivat äimän käkenä, miesten korkeusfinaalin ratkaisu ei saa toistua enää koskaan

Urheilijoiden tehtävä ei ole päättää, miten olympiamitalien kohtalo ratkaistaan. Sitä varten pitää olla selkeät säännöt, kirjoittaa Atte Husu Tokion olympiastadionilta.

Italian Gianmarco Tamberi (vas.) ja Qatarin Mutaz Essa Barshim päättivät yhdessä jakaa olympiavoiton. Tästä alkoivat raivokkaat tuuletukset. Kuva: Getty Images

Kaiken Tokion olympialaisista löydät Yle Urheilun kisaoppaasta täältä.

TOKIO. Alkuun on tehtävä tunnustus: en voi sietää jalkapalloon pesiytynyttä videotarkastusten kulttuuria.

Maaliviivateknologian allekirjoitan täysin, mutta erinäköisten paitsioviivojen piirtely eri ruumiinosista ja niiden aiheuttamat odottelutuokiot ovat vieraannuttaneet minua kuningaspelistä.

Pelin pitää olla katsojalle selkeää, helppolukuista.

Tässä yleisurheilu on kunnostautunut vuosien saatossa kiitettävästi. Kello on lahjomaton, samoin heiton tai hypyn pituuden mittaava laitteisto. Jos korkeus- tai seiväshypyssä rima ei pysy kannattimillaan, suoritus on hylätty. Pulinat pois.

Toki ajoittain odotus kuuluu asiaan, kun juoksijoiden välisiä eroja joudutaan selvittämään maalikamerakuvasta. Tutkinnan tapahtuessa itse urheilusuoritus on kuitenkin jo ohi.

Tämä lajille kullanarvoinen selkeys loisti poissaolollaan sunnuntai-iltana, kun Tokion olympiastadionilla todistettiin yhtä kaikkien aikojen tasokkaimmista korkeuskilpailuista.

Tämän sai kouriintuntuvasti kokea esimerkiksi Yhdysvaltain JuVaughn Harrison, joka ylitti riman 233 sentin korkeudelta. Tulosluettelosta Harrison löytyy kuitenkin vasta seitsemänneltä sijalta, mikä on näin kovalla tuloksella ennenkuulumatonta lajin historiassa.

Sama tuloksen ja sijoituksen välinen historiallisuus päti tuloksen 235 hypänneeseen ja viidenneksi sijoittuneeseen Australian Brandon Starciin.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä selvää.

Kun jäljellä oli enää kaksi kovinta, puhtaalla pelillä 239:ään edenneet Qatarin Mutaz Essa Barshim ja Italian Gianmarco Tamberi, pelin hengestä ei pitänyt olla epäselvyyttä. Jos kumpikaan ei ylitä rimaa 239 sentin korkeudelta, alkaa yhden yrityksen pudotuspeli. Jos molemmat epäonnistuvat, rimaa lasketaan. Ja onnistuessa päinvastoin.

Peliä jatketaan niin kauan, kunnes vain toinen onnistuu.

Barshim ja Tamberi pudottivat olympiafinaalissa kolme kertaa 239:stä, mutta pudotuspeliä ei sunnuntaina nähty. Barshim ja Tamberi päättivät jakaa kultamitalin.

Pudotuspeli nähty lähihistoriassa vain kerran

Kyseinen pudotuspelisääntö, joka koskee vain voiton ratkaisemista eikä himmeämpiä mitaleja, on aivan olennainen osa korkeushypyn DNA:ta. Näin siitäkin huolimatta, että lähihistoriassa sääntö on pantu täytäntöön vain kerran, vuoden 2015 sisäratojen EM-kilpailujen naisten korkeushypyn finaalissa.

Tuolloin Venäjän Maria Lasitskene (o.s. Kutsina) voitti pudotuskamppailussa Italian Alessia Trostin. Lasitskenella olisi ollut mahdollisuus jakaa kulta Trostin kanssa, mutta venäläistähti halusi, että voittaja saadaan selville.

Lasitskenen päätöksessä saattoi painaa vuotta aiemmin käyty sisäratojen MM-finaali, jossa hän ja Puolan Kamila Licwinko hyppäsivät saman pöytäkirjan ja päätyivät jakamaan kullan Barshimin ja Tamberin tavoin.

Nykysäännöt siis mahdollistavat myös kultamitalin jakamisen – urheilijoiden päätöksellä.

Näin Barshim ja Tamberi päättivät jakaa olympiakultansa

Kultamitalin jakamisen mahdollistava uusi sääntö on kansainvälisesti meritoituneen yleisurheilutuomarin Pasi Oksasen mukaan ollut käytössä kuitenkin jo kymmenen vuotta – kuten mainittua, harvakseltaan sovellettuna.

Sopuratkaisu kävi kerran Lasitskenelle, toinen oli liikaa. On toivottavaa, että Kansainvälinen yleisurheiluliitto ja siihen kuuluvat maanosaliitot päätyvät samaan johtopäätökseen kuin venäläinen.

Jos näin ei käy, jatkossa yleisurheilupäättäjien on syytä varautua jakamaan useampi kuin yksi kultamitali. Kun kyseessä on arvokisavoitto, harvassa ovat pöytäkirjauslajien atleetit eli korkeus- ja seiväshyppääjät, jotka tieten tahtoen lähtevät kerrasta poikki -systeemiin, jossa on vain hävittävää.

Sunnuntaina niin Barshim kuin Tamberikaan ei ollut tietoinen, että kullan jakaminen oli vaihtoehto. Lopputulema oli kaikkea muuta kuin yllätys, kun huomioidaan Bashimin ja Tamberin ystävyys, joka kumpuaa vuodesta 2016. Tuolloin Tamberi kärsi uran vaakalaudalle asettaneen nilkkavamman, jonka kuntouttamisessa Barshim on tukenut italialaista (siirryt toiseen palveluun).

Kukapa ei haluaisi jakaa olympiakultaa ystävänsä kanssa?

Huippu-urheilussa mitalien kohtalo ei pitäisi kuitenkaan olla tällä tavalla urheilijoiden päätäntävallassa. Kulta voidaan jakaa toki jatkossakin, mutta pelisääntöjen on oltava selvät niin urheilijoille kuin katsojille ennen kilpailun alkua.

Sunnuntaina peli ei ollut selvä edes joukolle alan merkittäviä kotimaisia ja kansainvälisiä vaikuttajia, joiden tuntemuksia Yle Urheilu tiedusteli finaalin päätyttyä.

Jos kyseinen joukko oli äimän käkenä, mitä suuri yleisö mahtoi ajatella näkemästään.

Vaikka tulos oli draaman kannalta jopa paras mahdollinen, tulevissa arvokisoissa sunnuntain kaltainen episodi ei saa enää toistua.

Lue myös:

Olympialaisten tv-lähetyksessä kohauttaneiden sanojen taustalla on huima tarina – tämän takia kaikkien aikojen korkeusfinaalin kultamitali jaettiin

Tajusitko, mitä Tokion olympiastadionilla oikein tapahtui? Nämä faktat kertovat kaiken eeppisestä yleisurheiluillasta

Katso mykistävä maailmanennätys! Venezuelan loikkakuningatar Yulimar Rojas täräytti huikealla tuloksella kolmiloikan olympiakultaa

Kristiina Mäkelän kolmiloikkafinaali jäi vajaaksi – tunteet nousivat pintaan haastattelussa: "Tänään pistettiin kaikki peliin riskillä"

Miesten sadalla metrillä italialainen yllätysvoittaja, ME-loikka kruunasi hullun yleisurheilupäivän – tästä löydät olympiasunnuntain kaikki käänteet

Raitanen olympiafinaalissa iltapäivällä – katso tästä maanantain olympiaohjelma ja tv-lähetykset