1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Tokio 2020

Olympialaisissa ensi kertaa nähtävä perinnelaji oli Japanissakin pitkään myyttisyyden verhon peitossa – pian se saattaa taas hävitä kisoista

Olympialaisten uusimman kamppailulajin kohtalo sinetöitiin vuosia ennen sen ensiesiintymistä. Karate otellaan legendaarisessa Nippon Budokanissa. Pariisin olympialaisissa sitä ei välttämättä nähdä.

Palestiinalaiset nuoret karaten näytösottelussa Rafahin pakolaisleirillä Gazan eteläosissa. Kuva: Said Khatib / AFP / Getty Images

Kaiken Tokion olympialaisista löydät Yle Urheilun kisaoppaasta täältä.

Satojen vuosien kehitys, sitten kolme päivää maailmanlaajuisessa näyteikkunassa – ja taas piiloon.

Karate on odottanut vuoroaan kärsivällisesti. Nyt olympialaiset palasivat Japaniin ja se avasi oven myös perinteikkäälle japanilaiselle kamppailulajille. Torstaista lauantaihin karatekat kamppailevat lajinsa kautta aikain ensimmäisistä olympiamitaleista, jotka saattavat jäädä myös viimeisiksi.

Olympialaisissa on jo lukuisia kamppailulajeja, mutta karatella on ainakin yksi selvä ominaispiirre. Sen alla kilpaillaan kahdessa eri lajissa, joista vain toinen on tavanomaista kaksinkamppailua.

Pisteottelu kumite näyttää tutummalta. Kaksi ottelijaa kohtaa toisensa ja yrittää ansaita pisteitä ensisijaisesti lyönneillä ja potkuilla. Kuvassa Azerbaidzhanin Irina Zaretska ja Ranskan Alizee Agier. Kuva: Kiyoshi Ota / Getty Images
Liikesarjakilpailu kata puolestaan on karaten omalaatuinen osuus. Siinä karatekat asettuvat tuomariston eteen esittämään valitsemansa koreografian, joka koostuu erilaisista karaten tekniikoista ja liikkeistä. Kuvassa Ranskan Minh Dack. Kuva: Michael Steele / Getty Images

Karaten juurien on kerrottu olevan Okinawan saarella, missä laji sai alkunsa satoja vuosia sitten.

Karatella tarkoitetaan tyhjää kättä ja laji kytkeytyykin 1600-luvun Okinawaan, jossa japanilaiset valloittajat kielsivät aseiden hallussapidon. Itsepuolustustaitoja päädyttiin näin ollen harjoittamaan ilman aseita ja salassa.

Mantereelle karate löysi tiensä vasta paljon myöhemmin ja vielä 1900-luvullekin tultaessa lajia ympäröi tietynlainen myyttisyys. Kamppailulajit olivat pannassa ja vasta sata vuotta sitten nykyaikaisen karaten isäksi kuvailtu Anko Itosu sai luvan harjoittaa lajia avoimesti ja viedä sen muun muassa kouluihin.

Verhojen avauduttua kansainvälinen kasvukin on ollut varsin ripeää. Japanista lähti siirtolaisia muun muassa Havaijille ja Etelä-Amerikkaan, japanilaisissa yliopistoissa opiskelleet korealaiset puolestaan veivät karaten oppeja mukanaan kotimaahansa. Oma merkittävä osansa oli myös toisen maailmansodan aikana Japanissa olleilla amerikkalaissotilailla, joiden kiinnostus karateen vei lajin Pohjois-Amerikkaan.

Karaten japanilaisuudesta on väitelty, sillä se kytkeytyy myös Kiinaan ja kung-fuun. Kiinan ja Ryukyu-kuningaskunnan, joka käsitti myös Okinawan, läheiset suhteet saattelivat kung-fun opit nyky-Japaniin ja laji muovautui karateksi. Vaikutteita on monia ja karaten kehittymisen tarinasta useampikin versio.

Japanin sisällä karatella piisaa kilpailua historiasta huolimatta. Monesti se on myös jäänyt esimerkiksi judon ja kendon varjoon. Kansainvälisesti puolestaan vähän alueesta riippuen nyrkkeily, thainyrkkeily ja brasilialainen ju-jutsu ovat vahvemmassa asemassa, samalla kun vapaaottelu on noussut viimeisen vuosikymmenen mittaan suursuosioon.

Suomeen karate löysi tiensä 1960-luvulla judon kautta. Tällä hetkellä Suomen karateliitolla on yli sata jäsenseuraa ja loppukesästä Tampere isännöi karaten nuorten Euroopan mestaruuskilpailuja.

Tokion tapahtumiin sinivalkoista väriä tuo Pirkko Heinonen, joka kutsuttiin olympialaisiin tuomariksi. Menestynein sinivalkoinen ottelija Sari Laine voitti jopa maailmanmestaruuden vuonna 1994 ja saavutti yli 20 EM-mitalia.

Tokiossa ei suomalaista karatekaa nähdä. Titta Keinänen saavutti kaksi vuotta sitten EM-pronssia. Eurassa isänsä valmennuksessa lajin aloittanut Keinänen on naisten kumiten yli 68-kiloisten maailmanlistalla tällä hetkellä kahdeksantena. Kuva: Kiyoshi Ota / Getty Images

Vientituotteena karate on Japanille silti edelleen paitsi perinteikäs, myös arvokas. Perinteiden kannalta lajin leviämisellä voi olla haittapuolensakin, sillä jotkut paikalliset piirteet uhkaavat hiipua kansainvälisten kattojärjestöjen ohjaillessa sen huipputason kilpailemista.

Esimerkiksi olympialaisten kata-kilpailussa urheilijoiden valittavina on liikkeitä vain neljästä tyylisuunnasta, vaikka niitä todellisuudessa on jopa satakunta. Kata saattaakin olla se karaten muoto, jonka kautta lajia on tehty tunnetuksi populaarikulttuurissa.

Jackie Chanin, Bruce Leen ja Chuck Norrisin kaltaiset toimintaelokuvien tähdet ja Karate Kidin kaltaiset hittituotannon ovat taanneet, että lähes jokaisella on käsityksensä siitä, miltä karate voisi näyttää, vaikka ei olisi koskaan nähnyt ensimmäistäkään kilpailullista ottelua.

Katassa nämä sterotyyppisetkin piirteet ovat läsnä: hitaat ja sulavat liikkeet, terävät ja äännähdysten sävyttämät iskut sekä realistisen kamppailun simuloiminen ilman vastustajaa tekevät katasta tanssinomaisen suorituksen ja liki taidelajin. Seitsemän tuomaria arvioi ensisijaisesti teknistä suoritusta, mutta myös urheilullisuutta, kuten voimaa, nopeutta ja tasapainoa.

Kaiken tämän huomioiden karate nousee olympialajiksi täsmälleen oikeaan aikaan. Tokion kisoissa se on arvokas osa olympialaisiin yleisesti liitettävää isäntämaan kulttuurin tuomista kansainväliselle estradille.

Myös se kirjaimellinen estradi on perinteikkäimmästä päästä. Karaten kilpailut käydään Nippon Budokanissa, vuoden 1964 olympialaisten judonäyttämöksi rakennetussa monitoimihallissa. Budokan toimii Japanin tärkeimpien konserttien areenana, mutta sen ensisijainen käyttötarkoitus on isännöidä Japanin mestaruuskilpailuja erilaisissa kamppailulajeissa.

"Budokanissa tiivistyvät kaikki ne asiat, joista tässä lajissa on kyse Japanissa ja sen ulkopuolelle", judossa olympiakultaa saavuttanut britti Neil Adams sanoi uutistoimisto AP:lle. Kuva: Kiyoshi Ota / Getty Images

Tällä kertaa tosin Budokan joutuu kumisemaan tyhjyyttään karatetapahtumienkin aikaan. Samaa asiaa on jouduttu harmittelemaan monessa lajissa, mutta karatessa ja Budokanissa kohtelias – mutta innokas – japanilaisyleisö on keskeinen osa ainutlaatuista tunnelmaa.

Tokiossa 80 karatekaa kilpailee kahdeksassa eri tapahtumassa. Kumitessa miehillä ja naisille on kolme painoluokkaa, katassa luokat ovat miehille ja naisille yleiset.

Seuraavien olympialaisten aikaan karaten 15-minuuttinen parrasvaloissa saattaakin olla tällä tasolla jo takana. Jo vuonna 2019 kerrottiin, että karate ei olisi mukana enää Pariisissa, lajin kautta aikain ensimmäisten EM-kisojen isäntäkaupungissa, kesällä 2024. Silloin uutena lajina on debytoimassa breakdance.

Karaten hetki olympialajina on siis jäämässä lyhyeksi. Seuraava olympiaisäntä Ranska saavutti edellisissä MM-kisoissa kaksi kultaa ja jakoi sitä edellisissä kisoissa mitalitilaston ykköspaikan Japanin kanssa, mutta lajin kuusinumeroinen määrä pelkästään alle 18-vuotiaita harrastajia Ranskassa ei riittänyt pitämään sitä olympiaohjelmassa.

Maineestaan ja levinneisyydestään huolimatta karate on jäänyt olympiatasolla pahasti katveeseen. Sen myötä Tokion viimeisen viikon kilpailutapahtumat ovat vieläkin ainutlaatuisempia ja jaossa olevat kultamitalit poikkeuksellisen arvokkaita.

Lue myös:

Mira Potkosesta, 40, kaikkien aikojen vanhin nyrkkeilyn olympiamitalisti – voitti trillerin niukasti hajaäänituomiolla: "Mahtava fiilis"

Tony Hawk kertoo Yle Urheilulle, miksi Lizzie Armannon tarina on olympialaisten hienoimpia – “Jos ihmiset tietäisivät, mistä hän on selvinnyt”

Katso käsittämätön maailmanennätys! Karsten Warholm alitti uskomattoman haamurajan – Ylen asiantuntija häkeltyi:" Voiko tämä olla edes totta?"

Simone Bilesiin iski monelle kaupan kassalta tuttu ongelma, arvioi suomalaisasiantuntija – tästä syystä supertähti voi pystyä kilpailemaan puomilla