1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Tokio 2020

Kommentti: Miesten keihäässä tapahtui vaivihkaa valtava muutos, joka lävähti olympiakarsinnassa lopullisesti silmille – Etelätalolla on aito mitalisauma

Jos yleisurheilusta on nimettävä yksi laji, jossa loukkaantumiset ovat muokanneet viime vuosina pelikenttää perustavanlaatuisesti, on miesten keihäänheitto ylivoimainen ykkönen, kirjoittaa Atte Husu Tokion olympiastadionilta.

Lassi Etelätalo (keskellä) heitti uransa parhaan arvokisaheiton keihään karsinnassa. Toni Kuusela jäi karsintaan. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Miesten keihäänheiton uusi aikakausi alkoi Pekingin Linnunpesä-stadionilla 26. elokuuta 2015.

Ilman Andreas Thorkildsenia 90 metrin haamuraja olisi pysynyt 2010-luvun alkuvuosina täysin koskemattomana. Norjalainen pystyi sentään kahdesti niukkaan 90 metrin ylitykseen vuosina 2010 ja 2011.

Muiden heittäjien viiden vuoden kuiva kausi päättyi kesäkuussa 2015, kun Julius Yego heitti Birminghamin Timanttiliigassa 91,39. Tuolloin kenialaisesta tuli 13:s 90 metrin ylittäjä nykyisellä keihäsmallilla, jonka ensimmäinen ysikymppinen on Steve Backleyn käsialaa kesältä 1992.

Kun 23 vuodessa vain 12 heittäjää oli pystynyt ylittämään 90 metriä, vuosina 2015–2019 harvalukuinen joukko kasvoi peräti seitsemällä urheilijalla.

Alkusysäyksenä toimi alussa mainittu Pekingin vuoden 2015 MM-finaali, jossa Yego heitti kultaa tuloksella 92,72. Stadionoloissa, vailla keihään lentoa merkittävästi avittavia ilmavirtauksia tehtyä tulosta pidetään lajipiireissä yhtenä kaikkien aikojen heitoista – edes ME-mies Jan Zelezny ei yltänyt Yegon lukemiin, kun vaatimuksena on ei-avonainen jättistadion.

Kenian keihäsjätti Julius Yego antoi kasvot keihäänheiton uudelle aikakaudelle. Kuva: Getty Images

Vammat verottaneet

Jos Yego antoi kasvot uudelle aikakaudelle, saman miehen voidaan katsoa päättäneen sen keskiviikkona Tokion olympiastadionilla.

Loukkaantumisista pitkään kärsinyt Yego ei yltänyt lauantain keihäsfinaaliin jäätyään karsinnassa sijalle 23 tuloksella 77,34. Hänen edellinen varteenotettava kansainvälinen tuloksensa, 87,73, on kesältä 2019.

Juuri kesään 2019 ja sen jälkeiseen aikaan kiteytyy, kuinka valtavan muutoksen miesten keihäänheitto on vaivihkaa kokenut. Muutosta kuvaa muun muassa se, että vuoden 2019 maailmantilaston top 10:stä Tokion olympiafinaalissa nähdään vain yksi heittäjä: Saksan keihäshirmu Johannes Vetter.

Johannes Vetter on ainoana vuoden 2019 maailmantilaston kärkikymmenikön heittäjistä mukana Tokion keihäsfinaalissa. Kuva: Getty Images

Samalla kun Vetter on nostanut lajin absoluuttisen kärjen ennennäkemättömälle tasolle huipputuloksillaan ja tasaisuudellaan, on hänen takanaan keihäskarju toisensa jälkeen kaatunut vammoihin. 90 metrin miehistä mainittakoon esimerkkinä nimet Magnus Kirt, Thomas Röhler ja Andreas Hofmann.

Lasaretista itsensä vaivoin ulos kaapineista ysikympin kerholaisista Chao-Tsun Cheng heitti Tokiossa 70-metristä ja vuoden 2019 tilastovitonen Bernhard Seifert jäi kuutosella alkaviin lukemiin. Vetterin kuluneen kauden lähimmät uhkaajat, 89 metrin päälle heittäneet Marcin Krukowski ja Keshorn Walcott jäivät niin ikään finaalipaikasta metritolkulla. Ulkona on myös hallitseva maailmanmestari Anderson Peters.

Kun puolta tämän kauden top 10:stä ei nähdä lauantain finaalissa, lähtöasetelma on selvä: pakka on täysin auki. Erikoista oli, että jopa Vetter osoitti haavoittuvuuden merkkejä yltämällä finaaliin vasta viimeisellä heitollaan.

Etelätalo vakuutti – jälleen kerran

Huomioitaessa lauantain finaaliin edenneiden 12 heittäjän taustat, suomalaisvinkkelistä asetelmaa voi luonnehtia kutkuttavaksi.

Lassi Etelätalo on osoittautunut arvokisoissa itse varmuudeksi: kolme karsintaa, kolme finaalipaikkaa. Yksi kussakin suurkisassa.

Kun tarkastellaan nykyisen keihäsmallin aikakautta, olympia-, MM- ja EM-finaalien suoralla suomalaisista keihäsmiehistä arvokisauransa ovat aloittaneet vain Kimmo Kinnunen, Aki Parviainen, Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Etelätalo sai triplansa täyteen nuorekkaassa 33 vuoden iässä.

Ja aiemmissa finaaleissaan Etelätalo on vain parantanut tahtiaan verrattuna tilastoissa edellä oleviin kilpakumppaneihinsa.

Kun neljännet sijat Zürichin EM- ja Dohan MM-finaaleista saivat jatkoa Tokion karsinnassa, jossa syntyi uran pisin arvokisalaaki 84,50, Etelätalon finaaliosakkeiden kurssikäyrä sojottaa vahvasti koilliseen.

Keskiviikkona karsintarajan ylittäneistä vain Vetterillä, Tshekin Jakub Vadlejchilla ja Etelätalolla on kokemusta parhaansa heittämisestä kauden päähetkellä.

Jos muiden maiden heittäjät ovat viime vuosina taistelleet loukkaantumisten kanssa, eivät suomalaisetkaan ole olleet ilmiölle immuuneja. Tämä huomioiden ei ole ihme, että Tokiossa kotimaisesta kolmikosta karsintaseulan läpäisi vain se tänä kesänä tervein urheilija.

Lauantaina on todennäköistä, että miesten keihäänheitto saa kolme uutta olympiamitalistia. Finalisteista vain tshekki Vitezlav Veselyn palkintovitriinistä löytyy pronssinen muisto viiden renkaan kisoista, Lontoon olympialaisista 2012. Vesely heitti Tokion karsinnassa toki parhaan tuloksensa viiteen vuoteen (83,03), mutta ennakkosuosikkeihin hän ei lukeudu.

Japanissa on heitetty arvometallista kerran olympia- ja kahdesti MM-tasolla. Toistaiseksi suomalainen keihäsmies ei ole kertaakaan jäänyt tyhjin käsin.

Lue myös:

Helander yllätti ja pettyi, Etelätalo keihäsfinaaliin, Armannon mitalihaaveet menivät – katso maailmanennätykseen huipentuneen olympiayön kohokohdat

Lassi Etelätalo kiskaisi ensimmäisellä heitolla keihäänheiton finaaliin – suomalainen avasi, miksi on hämmästyttävän kova arvokisoissa

Katso keskiviikon olympiaohjelma ja tv-lähetykset