1. yle.fi
  2. Yle Urheilu
  3. yleisurheilu

Huiman ennätyksen juossut Purola otti suorasukaisesti kantaa yleisurheilun kuumaan puheenaiheeseen – kuinka paljon "pomppupiikkareista" on hyötyä?

Samuel Purola pani lähes sekunnin ennätysparannuksen 400 metrillä uusien "pomppupiikkareiden" ansioksi. Valmentaja Mikael Ylöstalon mukaan uusista piikkareista voi hyötyä 400 metrillä muutaman kymmenyksen verran.

Samuel Purola pohti Instagram-julkaisussaan, onko hyväksyttävää, että tuloslajeissa varusteilla on niin suuri merkitys aikaan. Kuva: Matti Raivio / AOP

Pikajuoksija Samuel Purola voitti perjantaina alle 22-vuotiaiden SM-kultaa 400 metrillä uudella ennätysajallaan 47,64. Aiempi ennätys parani yli kahdeksalla kymmenyksellä.

Kesäkuussa 200 metrin ennätyksensä juossut Purola ei kuitenkaan Instagram-julkaisunsa perusteella ottanut saavutuksestaan juuri ansiota itselleen.

– Uuden teknologian piikkareilla on ollut tänä vuonna oleellinen osa nimenomaan 400 metrin juoksijoiden tulosparannuksia niin maailmalla kuin Suomessakin. Miten on mahdollista, että mun kohdalla mies, joka ei ole treenannut yhtään matkaa varten ottaa lähes sekunnin ennätyksestään pois? kirjoittaa Purola Instagram-tilillään.

Tokion olympialaisten aikaan yleisurheilussa puheenaiheeksi nousi Tokion kansallisstadionin uudenlaisen mondopinnoituksen lisäksi juuri "pomppupiikkareiden" osuus huippuajoissa. Muun muassa miesten 400 metrin aitajuoksun loppukilpailussa Norjan Karsten Warholm paransi heinäkuun alussa tekemäänsä maailmanennätystä yli seitsemällä kymmenyksellä.

Pompahtava jalkine näyttää auttavan juuri 400 metrillä

Yle Urheilun asiantuntija Mikael Ylöstalo uskoo, että Purolan tapauksessa ennätysparannus ei johdu pelkästään piikkareista.

– Täytyy muistaa, että hän on nyt nopeammassa kunnossa kuin hän oli silloin, kun viimeksi juoksi 400 metrin ennätyksensä. Käsittääkseni myös olosuhteet ovat olleet Turussa nyt kohdillaan, Ylöstalo sanoo.

Purola juoksi aiemman 400 metrin ennätyksensä viime vuonna, jolloin hänen kauden parhaansa 100 metrillä oli 10,49 ja 200 metrillä 21,04. Tänä kesänä Oulun Pyrinnön edustaja on pinkonut matkat aikoihin 10,44 ja 20,79.

Ylöstalon mukaan osasyy Purolan kovaan juoksuun voi silti olla piikkareissa.

– Juuri 400 metrillä tuo "pompahtava" piikkari tuntuu auttavan erityisen paljon, kun matkan lopussa tulee väsymisvaihe, Ylöstalo toteaa.

Uudenlaisista piikkareista ei ole julkaistu Ylöstalon mukaan varsinaisia tutkimuksia. Hän kuitenkin tietää Ruotsista valmentajan, joka on teettänyt urheilijoillaan testejä erilaisilla piikkareilla ja testissä ovat olleet mukana myös uudet "pomppupiikkarit".

– Vaikea tietenkin sanoa, kuinka paljon piikkarit oikeasti vaikuttavat, mutta näyttäisi siltä, että 400 metrillä ne voivat auttaa muutamalla kymmenyksellä, Ylöstalo pohtii.

Ylöstalo ajatteli aluksi, että uudenlaisten piikkareiden vaikutus olisi suurin 100 ja 200 metrillä, jossa juoksussa syntyy kaikista nopeinta ja terävintä kontaktia. Nyt suurimpia tulosparannuksia on kuitenkin näyttänyt tulevan nimenomaan 400 metrillä.

– Melko varmasti efekti moninkertaistuu pidemmällä matkalla. Näyttää myös siltä, että piikkareista on apua siinä vaiheessa, kun kontakti hidastuu urheilijan väsyessä, Ylöstalo kertoo.

Samuel Purola on parantanut tällä kaudella 200 ja 400 metrin ennätyksiään. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

"Eletään vähän villiä aikaa"

Kriitikot ovat kutsuneet uusien piikkareiden käyttöä välinedopingiksi. Kenkävalmistajat puolustautuvat sillä, että kaikki on tehty sääntöjen puitteissa.

– Uuden piikkarin pohjassa on hiilikuitulevy ja paksumpi pohja, joka antaa juoksijalle joustamisefektin. Siinä jalkine vapauttaa energiaa ylimääräisen pompun tavoin, Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja kertoi olympialaisten aikaan kenkäaiheesta tehdyssä jutussa.

Urheilumaailmassa on aiemminkin kielletty tai rajoitettu suoritusta avittavia välineitä ja asuja. Esimerkiksi aikanaan uinnissa päätettiin rajoittaa uima-asujen kehitystä.

Ylöstalon mukaan yleisurheilussa säännöt jalkineiden kehitykselle ovat saattaneet olla liian häilyviä.

– Viimeksi on määritelty pohjien paksuutta varmaan 60-luvulla, kun korkeushyppääjillä esiintyi valtavan paksuja pohjia. Nyt uutena puolena on tullut materiaalin vaikutus. Juoksussa 20 millimetriä on erittäin paksu pohja, jos miettii, mitä kaikkea sinne pystytään tekemään, jotta se olisi kimmoisampi, Ylöstalo sanoo.

Toistaiseksi ei vielä tiedetä, ollaanko yleisurheilujalkineiden kehitystä rajoittamassa erityisesti olympialaisissa piikkareiden aiheuttaman suuren haloon jälkeen.

– Odotan kyllä mielenkiinnolla, puututaanko tähän. Niin kauan kuin ei tule mitään muutoksia, niin eletään tällaista vähän villiä aikaa, Ylöstalo toteaa.

Ylöstalon mukaan urheilijoiden kommenteissa piikkareiden vaikutuksesta tuloksiin korostuvat paljon heidän tuntemuksensa. Henkistä puolta ei asiantuntijan mukaan ole syytä väheksyä.

– Mikä auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä paremmaksi, myös yleensä tekee sen, että urheilija tekee paremman suorituksen.

Lue myös:

Puritaanien mielestä kenkien kehitys tekee yleisurheilun ennätystehtailusta välinedopingia – näin pomppupiikkarit auttavat juoksijoita

Tässäkö syy olympialaisten hurjiin maailmanennätyksiin? Tokion olympiastadionin nopea "trampoliinirata" keräsi ylistystä tuoreelta ME-naiselta