1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

Tuomio Oliver Helanderin vaivoista yllätti Tero Pitkämäen, joka puhuu nyt suoraan, mikä muuttuu jatkossa – "Se on ollut mielestäni täysin väärä toimintamalli"

Seitsenkertainen arvokisamitalisti yllättyi totaalisesti, kun sai kuulla uuden suojattinsa magneettikuvien tulokset.

Tero Pitkämäen mukaan hänen ja Helanderin yhteistyössä ainoaksi kansainväliseksi maaliksi on nimetty toistaiseksi ainoastaan vuoden 2024 Pariisin olympialaiset. Kuva: Tomi Hänninen

Tiistaina Tero Pitkämäki ajoi mietteliäänä kohti Kuopiota. Siellä vastikään hänen valmennukseensa liittynyt Oliver Helander oli käynyt ortopedi Urho Väätäisen vastaanotolla kuvauttamassa kehoaan, jossa kolotuksia on riittänyt koko Helanderin lyhyen uran ajan.

Magneettikuvia oli otettu paitsi Helanderin heittokäden olkapäästä ja ranteesta myös tukijalan nilkasta ja akillesjänteestä. Etenkin olkapää on keihäänheittäjälle arvokkain työkalu, johon kirurgisesti kajoaminen tarkoittaa pitkää taukoa huippuheitoista. Helanderin tapauksessa jopa välivuotta.

Kuvausten konsultaatioon matkalla ollut Pitkämäki oli valmistautunut pahimpaan.

– Olin aika pitkälle asennoitunut, että olkapää leikataan. Siinä olisi mennyt ensi kesä automaattisesti, Pitkämäki kiteyttää automatkan ajatuksenjuoksunsa.

Perillä Kuopiossa alkoi kuitenkin tapahtua. Magneettikuvat paljastivat, että tammikuussa 2020 leikatun olkapään jänne oli vahvistunut. Leikkaus ei tullutkaan kyseeseen.

Kun sama tuomio tuli Helanderin nilkalle ja akillesjänteelle, mestariheittäjä myöntää, että tunnelma vastaanotolla oli hetkessä heilahtanut äärilaidasta toiseen.

– Emme me nyt yläfemmoja heitelleet, mutta tiimin kesken lyötiin nyrkkiä yhteen ja mentiin syömään, Pitkämäki kertaa ensireaktiota.

Perustasosta on hyvä ammentaa

Pitkämäki tunnetaan keihäsmaailmassa paitsi seitsenkertaisena arvokisamitalistina myös ennätyksellisen kovasta varmuudestaan yli 85 metrin heittäjänä: kuten Sergei Makarov vuosina 1996–2008, Pitkämäki ylitti arvokisoissa mitalikamppailuun usein oikeuttavan rajapyykin 13 vuonna putkeen, 2005–2017. Pohja mitaleille ponnistamiseen oli nimenomaan perustasossa.

Helander puolestaan on ylittänyt 85 metriä vuosina 2018, 2019 ja 2021, mutta yhteensä vain neljässä kilpailussa. Syynä on ollut jatkuva vammakierre, jonka vuoksi hänen kisamääränsä ovat olleet murto-osaa verrattuna lajin valioihin.

– Arvokisoissa on karsinta ja finaali, jotka molemmat pitää hoitaa paineen alla. Ei siitä tule mitään, jos heittäminen on lottoamista, Pitkämäki sanoo.

Päättyneellä kaudella Helander heitti kilpaa viidesti, kun mukaan lasketaan Kalevan kisojen karsinta. Kisaheittoja kertyi kaikkiaan 19. Jos SM-kisojen ja nuorten arvokisojen karsinnat jätetään pois laskuista, Helander ei ole heittänyt urallaan kertaakaan kymmentä kisaa kauden aikana.

Oliver Helander, Thomas Röhler, Andreas Hofmann, Johannes Vetter ja Tero Pitkämäki Paavo Nurmen kisojen lehdistötilaisuudessa vuonna 2018. Kuva: Jaakko Stenroos/All Over Press

Vertailupohjaa voi hakea viime vuosina ME-lukemia kolkutelleesta Johannes Vetteristä, joka heitti kuluvana suvena pienestä lähentäjävammastaan huolimatta 81 heittoa 17 kilpailussa. Helander pääsee samaan heittomäärään, mikäli laskenta ulotetaan tästä kuusta alkukesään 2018.

– Kun harjoitusheittoja ei ole, kilpailuheittäminen on tosi epävarmaa. Se nähtiin tänäkin kesänä: yksi heitto onnistui säkällä Kalevan kisoissa. Se on liian sattumanvaraista. Todennäköisyyksiä on kasvatettava, jotta arvokisoissa voisi onnistua. Siinä riittää paljon töitä, Pitkämäki analysoi.

Hänen mukaansa tilannetta helpottaa, että Helanderin tekniikka on yksinkertainen ja suoraviivainen. Tämän avulla toistettavuuden saavuttaminen on tavallista helpompaa, mikäli urheilija pystyy tekemään heittoharjoittelua säännöllisesti.

– Ei ole kaukana, että pystymme toteuttamaan riittävän säännöllistä heittämistä. Se vaatii, että olkapään osalta samantyyppinen paranemisprosessi jatkuu.

– Ehdimme jo Oliverin kanssa puhua, että kisarutiinin parantamiseksi ensi kaudella pitäisi saada kasaan 10–12 kisaa. Jos vaihtoehtoina ovat yksittäiset huippuheitot ja kivuttomat kisat, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen. Lisäksi painopiste on siirrettävä kansainvälisiin kisoihin, joissa heittäminen on oma lukunsa.

Yhden heiton arvo

Vaikka Kalevan kisoissa nähty 86,13 oli vain yksi heitto, josta Helanderin kauden toiseksi paras jäi yli viisi metriä, se riitti olympiakauden maailmantilastossa 10. sijaan. Pitkämäen ja manageri Tero Heiskan mukaan tulos on Helanderille oiva käyntikortti ulkomaille ensi kauden alussa. Heiska hoitaa Helanderin myymisen kansainvälisiin kisoihin, kun taas kotimaassa Helander kuuluu jatkossa Juha ja Jarno Lindblomin talliin.

Oliver Helander pettyneenä vuoden 2019 Dohan MM-karsinnan jälkeen. Kuva: EPA-EFE/DIEGO AZUBEL

Kaikki tekeminen tapahtuu kuitenkin nyt terveyden ehdoilla. Pitkämäen ja Helanderin yhteistyössä ainoaksi kansainväliseksi maaliksi on nimetty toistaiseksi vuoden 2024 Pariisin olympialaiset.

Tätä tavoitetta silmällä pitäen iso askel eteenpäin oli olkapääleikkauksen välttäminen. Etenkin henkisellä puolella.

– Voitettiin ainakin motivaation osalta. Takana on jo muutenkin hankalia vuosia, ja jos olisi leikattu jälleen, kurjuus olisi jatkunut vielä pari vuotta. Jos ensi vuonna päästään säännölliseen kisarytmiin, oltaisiin hyvässä aikataulussa kohti Pariisia. Molemmilla on pitkän tähtäimen tavoite, Pitkämäki sanoo.

"Se on ollut mielestäni täysin väärä toimintamalli"

Täysin puhtaita papereita Helander ei ortopediguru Väätäisen pakeilta kuitenkaan saanut. Edessä on 21. syyskuuta ranneleikkaus, josta toipuminen vie puolestatoista kahteen kuukautta mutta joka ei estä Helanderia tekemästä laadukasta harjoittelua. Pitkämäki kertoo, että hän aikoo muuttaa Helanderin harjoittelun painopistettä entisen valmentajan Glenn Lignellin ajoista.

– Voimaharjoittelu ja voiman hankinta vähenee. Siirrytään enemmän Oliverin vahvuuksiin eli hyppyihin ja juoksuihin, monipuolisuuteen, muun muassa telinevoimisteluun. Matalatehoista aerobiaa on ollut liian vähän. Aerobiatreeni on erityisen tärkeää palautukseen tehotreeneistä. Fyysisiä ominaisuuksia pyritään pitämään yllä, niitä ei varsinaisesti enää hakemalla haeta. Todennäköisesti fysiikka vielä kehittyy, mutta monipuolisuus ja tukiasiat ovat nyt tärkeimpiä, Pitkämäki luettelee ja nimeää erikseen säännöllisen lihashuollon tärkeäksi muutoskohteeksi:

– Fysiolla käynnit ovat olleet vähän sellaisia, että on menty silloin kun tarvii -periaatteella. Se on ollut mielestäni täysin väärä toimintamalli.

Helander on keihäänheittäjänä poikkeustapaus. Hänen ennätyksensä 88,02 näki päivänvalon jo 22. kilpailussa aikuisten keihäällä, kun vastaavassa ajassa Pitkämäen ennätys kirjattiin luvuin 74,82. Päälle 88 metrin Pitkämäki pääsi vasta 74. kilpailussaan. Toiselta 2010-luvun suomalaiselta keihästähdeltä Antti Ruuskaselta 88 metrin rajan saavuttaminen kesti 170 kilpailua.

Kuten Kalevan kisojen väläytys osoitti, Helanderilla on edelleen rahkeita heittää pitkälle.

– Oliver on säilyttänyt potentiaalinsa. Ei siitä pääse mihinkään. Käsiini tulee haastava ja potentiaalinen urheilija. Olen tosi innokas lähtemään tähän projektiin. Kaikki se tietotaito pitää panna peliin, että mies pysyisi ehjänä ja pystyisi heittämään. Edellytykset siihen näyttää silti olevan, vaikka lähtökohdat pari viikkoa sitten näyttivät heikoilta. Tästä on hyvä aloittaa yhteistyö.

Lue lisää:

Oliver Helander sai helpottavia uutisia olkapäästään ja akillesjänteestään – kuvaus paljasti kuitenkin odottamattoman, leikkausta vaativan vamman

Kommentti: Kalevan kisoissa nähtiin Oliver Helanderin uskonpalautus, seuraavaksi olisi pystyttävä samaan kuin Wilma Murto

Kommentti: Iskeekö suomalaiseen yleisurheiluväkeen vauhtisokeus? SUL:n puheenjohtajan Sami Itanin mitalilausunto on varoittava esimerkki