1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yhdistetty hiihto

Ilkka Herola loistaa, eikä muillakaan suomalaisilla mene huonosti – itävaltalainen valmentaja selittää, miksi golfista on ollut hyötyä

Yhdistetyn maajoukkueen kesäkausi sujui mainiosti ja siitä kermana kakun päällä oli Ilkka Herolan kesä-GP:n kokonaiskilpailun voitto. Falko Krismayrin käden jälki alkaa näkyä ja murheenkryyninä ollut mäkitekniikkakin alkaa olla mallillaan.

Yhdistetyn maajoukkueen mäkitekniikka ottanut askelia eteenpäin
Yhdistetyn maajoukkueen mäkitekniikka ottanut askelia eteenpäin

Viime talvena vihdoin arvokisamitalin saavuttanut Ilkka Herola jatkoi vahvaa virettään myös kesäkaudella. Herola voitti kesä-GP:n kokonaiskilpailun ja oli jokaisessa osakilpailussa palkintosijoilla.

26-vuotias Herola on uhkunut aivan uutta itseluottamusta viime aikoina, ja hänen mielestään on vaikea hakea vain yhtä yksittäistä syytä sille, miksi kaikki sujuu tällä hetkellä juuri niin kuin pitää.

Yksi syy hyviin tuloksiin on kuitenkin kehittyminen mäkipuolella. Siinä missä Herolan vauhti on ollut “pikkusuksilla” takuuvarmaa, ei hän ole pystynyt yhtä tasokkaisiin suorituksiin mäkihypyn puolella – paitsi nyt.

Herola olikin kesä-GP:ssä uuden tilanteen edessä, sillä heti ensimmäisistä kisoista lähtien hänen hyppynsä kulki niin hyvin, ettei hän joutunut suoriutumaan omien kykyjensä ylärajalla, vaan pystyi menestymään perussuorituksillaan. Herola pystyi myös ylläpitämään tasonsa läpi kiertueen, eikä epäonnistumisia tullut.

Herolan mukaan mäkipuolen hyvät tulokset eivät ole tulleet yllättäen, vaan silläkin puolella on jo pitkään tehty pitkäjänteistä työtä.

– Enemmän ja enemmän on tullut varmuutta ja kokemuksen kautta tietoa, millä tavalla mäkiharjoittelu saadaan pidettyä laadukkaana läpi kesän ja vuoden. Se keskiarvo paranee pikkuhiljaa koko ajan, Herola vakuutti Yle Urheilun haastattelussa.

Enemmän vastuuta urheilijoille

Ilkka Herola ei ole ainoa Suomen yhdistetyn maajoukkueesta, joka on mennyt eteenpäin mäessä, koska koko joukkueen tekeminen parantunut. Esimerkiksi viimeisessä kesä-GP:n osakilpailussa kaikki viisi suomalaisurheilijaa olivat 20 parhaan joukossa.

Puolitoista vuotta sitten maajoukkueen mäkivalmentajaksi tulleen Falko Krismayrin kädenjälki alkaa näkyä, mutta itävaltalainen ei pidä omaa osuuttaan tärkeimpänä asiana.

– Minä en ole tehnyt mitään, pojat tekevät tulokset, Krismayr toppuutteli.

– Hiihtohan ei ole ollut koskaan ongelma, mutta kokonaiskuva mäkipuolella näyttää tällä hetkellä paljon paremmalta.

Kuva: Christian Heilwagen/ All Over Press

Valmennusjohdossa on tehty tiukasti analyysia mäkihyppyharjoittelusta. Muutokset ovat olleet pieniä, mutta askeleet ovat olleet oikeansuuntaisia. Yksi mielenkiintoisista muutoksista on ollut se, että valmentajat ovat antaneet enemmän vastuuta urheilijoille.

– Meidän valmentajien tehtävä on luoda olosuhteita, joissa he pystyvät kehittämään itseään ja käyttämään sitä potentiaalia, joka heillä on. On ollut hyvin mielenkiintoista työskennellä tällä tavalla. Se on vaatinut paljon luottamusta, mutta joukkue näyttää hyvältä, ja he ovat pystyneet käsittelemään tilanteen hyvin.

Golfista mallia flow-tilaan

Onnistuneessa mäkihyppysuorituksessa on paljon kiinni itseluottamuksesta, mutta myös ajoituksesta. Jotta urheilija saa ponnistuksen osumaan kohdalleen, puhutaan noin 0,3 sekunnin ajoituksesta.

Krismayr ei halua puhua ajoituksesta eikä korostaa sitä liikaa. Hänen mukaansa mäkihypyssä pitää keskittyä enemmänkin flow-tilaan. Vähän samalla tavalla kuin golfia pelatessa ja palloa lyödessä. Tämän flow-tilan oppimiseksi valmentajat veivät urheilijat kesällä golfviheriölle.

– Golf on samanlaista kuin mäkihyppy aina asenteesta ja liikkeestä asti. Jos haluaa lyödä palloa oikein, niin se on melkein mahdotonta. Tilanne on sama mäkihypyssä. Täytyy mennä flow’n mukana, ja silloin se toimii. Pään pitää olla tyhjä ja hypyn tulla sydämestä, Krismayr kuvaa

Kesän harjoituksissa joukkueen valmentaja-fysioterapeutti Jari Hiekkavirta on kuvannut urheilijoiden hyppyjä. Hän on siirtänyt ne saman tien tietokoneelle, josta videot ovat pilvipalvelun avulla olleet heti urheilijoiden katsottavissa.

– Näin hyppääjät ovat voineet katsoa suorituksensa heti matkalla ylös hyppytorniin ja kalibroida tuntemuksensa hyppyyn, Krismayr selvitti.

Herolan mukaan mielen tyhjennystä mäkisuorituksessa on työstetty jo vuosia, kuten myös kilpailutilanteen hallintaa. Se, että urheilija oppii tekemään suorituksensa harjoituksissa paineettomassa tilanteessa, on olennaista.

– Olemme kiinnittäneet paljon huomiota siihen, että saisimme pidettyä kilpailutilanteessa mielen rauhallisena, Herola sanoi ja kertoi, että kesä-GP:ssä hän onnistui juuri tällaisen tasapainoisen tilan löytämisessä.

Yhdistetyn maajoukkueessa on lisätty vuosien varrella erilaista taitoharjoittelua, ja se on tukenut urheilijoiden henkistä puolta.

– Se, että henkinen puoli huomioidaan ja se yhdistetään mäkisuoritukseen jo fysiikkaharjoituksissa, on ollut eniten lisääntynyt elementti, Herola sanoi.

Ilkka Herola (oik.) nappasi kesägp-kiertueen voiton. Kuva: imago images/Christian Heilwagen/ All Over Press

Hyviä merkkejä ilmassa

Kesä-GP:ssä ainoastaan viimeisessä kisaviikonlopussa mukana ollut Eero Hirvonen on ollut Herolan tavoin tyytyväinen kesäkauden harjoitteluun. Hirvosen viime kautta vaivanneet rannevaivat ja peukalon ojentajajänteen katkeaminen korjattiin kauden päätteeksi leikkauksella, ja nyt jyväskyläläisen meno on ollut nousujohteista.

Hirvosen mielestä valmennusjohto on seurannut hyvin, minkälaisia asioita yhdistetyn hyppäämisessä tällä hetkellä korostetaan ja fysiikkaohjelmia on muutettu sen mukaan.

– Tehdään vähän lyhyempiä saliharjoituksia, mutta pikkuisen laadukkaammin. Sellaisia pieniä tarkistuksia on tehty, Hirvonen sanoi.

Hirvosen mukaan Krismayrin ammattimaisuus ja kokemus ovat näkyneet hänen tekemisissään koko tämän ajan, kun hän on ollut Suomen valmentajana. Vaikka Krismayrin tuomat muutokset eivät välttämättä ole monissa tilanteissa näkyviä, urheilijoille huokuu ajatus siitä, että valmentaja tietää, mitä ollaan tekemässä.

– Meillä on ollut sama poppoo kasassa jo useamman vuoden. Kun kesä-GP:n tuloksia ja seuraa tätä meidän meininkiä, niin siinä on paljon hyviä merkkejä. Ne antavat lisää luottoa siihen, mitä teemme ja kaikki jos pystymme syksyn ja talven harjoittelemaan hyvin, niin se näkyy talvella tuloksissakin, Hirvonen vakuutti.

Korreloituuko kesämenestys talveen?

Kesä-GP:ssä menestyminen ei kovinkaan usein ole korreloitunut menestykseen talven maailmancupissa. Viime vuosien kesä-GP:n voittajista oikeastaan ainoastaan Johannes Rydzek on pystynyt kisaamaan sekä kesällä että talvella kokonaiskilpailun palkintosijoista.

Ilkka Herolan mukaan lajisuoritus on teknisesti kesällä ja talvella liki samanlaista, mutta urheilijoiden kilpailukunto on vaihtelevaa.

– Jos on tulostasollisesti kesällä vielä ihan pihalla, niin se ei välttämättä kerro siitä, etteikö talvella voisi kulkea ja toisinpäin: jos on todella hyvässä kunnossa, niin sen ehtii pilata hyvin, Herola naurahti.

Rullilla hiihtäminen on Herolan mukaan keskimäärin kevyempää ja kesä-GP:ssä käytettiin vielä melkoisen nopeita ratoja, joten Herola ei ollut kisoissa mukavuusalueellaan.

Herola ei ole huolissaan hiihtovauhdistaan, sillä kestävyysharjoittelun rakentaminen on ollut hänelle helppoa ja se on mennyt omalla painollaan.

– Minulla on painopistealueet ja kehityskohteeni liittyvät loppukiriin ja irtiottokykyyn. Yleensä hiihtokisani ovat rakentuneet niin, että minun on ollut pakko olla sellainen kovaa aloittava tyyppi, joka tekee töitä, Herola pohti.

Herola haaveileekin tilanteesta, jolloin hän pääsee loppukiriin tuoreilla jaloilla. Silloin hän pystyy tekemään loppuratkaisuja eri tavalla kuin tähän mennessä.

– Sekin tilanne helpottuu sitä kautta, että hyppään paremmin. Silloin olen tuoreempana loppuratkaisuissa. Se on saletti näin.

Herolan, kuten koko maajoukkueen, päätavoite on tulevana kautena Pekingissä. Olympialaisten maastohiihdon ja yhdistetyn kisat hiihdetään noin 1 700 metrin korkeudessa Zhangjiakoun alueella, ja korkean ilmanalan pitäisi sopia hyvin Herolalle, vaikka se sisältää myös omat riskinsä.

Olympialaisten kisaradat ovat kaikille tuntemattomia, sillä viime talvena ei koronan takia pystytty järjestämään esikisoja. Herolan mielestä kaikki pääsevät näin lähtemään samalta viivalta.

– Silloin merkittävässä roolissa on juuri se, että osaa ottaa tilanteen rauhallisesti haltuun saman tien. Ei mieti liikaa sitä, että pitäisi tehdä jotain spesiaalia sen takia, ettei siellä ole ennen käyty.

Herola muistuttaa, että mäet ovat kuitenkin loppujen lopuksi profiililtaan melko samanlaisia, mäkihypyn perusmekaniikka toimii samalla tavalla kaikkialla ja kaikilla on saman verran aikaa ottaa mäki haltuun. Myös hiihtoladut ovat todennäköisesti samantyyppisiä kuin yleensäkin.

– Siellä on lähtö ja maali, ja sitä 2,5 kilometrin lenkkiä hiihdetään neljä kertaa ja se tuntuu pahalle. Sitten nähdään, mihin se rimpuilu riittää, Herola nauroi.

Lue myös:

Ilkka Herolalle kesä-gp:n kokonaisvoitto – nyt yhdistetyn kärkimies pyrkii säästämään kuntohuipun talveen: "Olympiamitali on tavoitteena"

Herola jatkoi mahtivirettään yhdistetyssä, kesäkauden toinen voitto heltisi Itävallasta

Matti Nykäsestä innostunut Suomen yhdistetyn uusi mäkiluotsi täräytti palkintotavoitteen Lahteen – päävalmentaja hehkutti ulkomaalaista ratkaisuaan: “Välillä jopa v****maisen hyvä”