Suomen "ärsyttävin" maajoukkuevalmentaja piiskaa Martti Puumalaista kohti judon urotekoja – "Joku kaunis päivä voin olla maailman paras"

Judomaajoukkueen armoton päävalmentaja Rok Draksic hinaa terrierimäisellä arkityöllään suomalaishuippuja kohti maailman kärkeä. Suomen kruununjalokivi Martti Puumalainen näyttää osaamistaan sunnuntaina tulevassa olympiakaupungissa, jossa käydään hohdokas judon Grand Slam -turnaus.

Puumalainen on valmis raastavaan arkityöhön matkalla kohti maailman huippua
Puumalainen on valmis raastavaan arkityöhön matkalla kohti maailman huippua

Tatami tömähtelee Helsingin Urhea-hallin judotiloissa ja nauru raikaa. Suomen seuraava suuri judotoivo, raskaassa sarjassa otteleva Martti Puumalainen heittelee itseään montakymmentä kiloa pienempää päävalmentajaa Rok Draksicia ja esittelee tältä jo oppimiaan liikkeitä.

Lonkkaheitto ja Rokin mattokääntö ovat onnistuneet jo kisoissakin. Päävalmentaja kehuu, että hyvin liikkeet menivät nytkin, mutta samaan hengenvetoon löysi myös parannettavaa. Molemmat naureskelevat.

– Aina se on tällaista, Puumalainen hymähtelee hymyn kare huulillaan.

– Niinpä, aina löytyy parannettavaa, nauraa puolestaan Draksic.

Moninkertainen EM-mitalisti, slovenialainen Draksic aloitti Suomen judomaajoukkueen perämisessä viime vuoden syyskuussa. Reilussa vuodessa hän on ehtinyt valloittaa koko suomalaisen judoperheen. 33-vuotias Draksic tietää itsekin olevansa erittäin vaativa valmentajana.

– Pistän heidät äärirajoille joka päivä. Se ei koske vain fyysistä kovuutta, vaan judokan pitää valmistautua olemaan myös otteluharjoituksissa henkisesti epämukavuusalueella.

Usein ärsyttää

Puumalainen myöntää, että ärsyyntyminen leimaa välillä harjoittelua. Vaikka urheilija on kuinka puhki, pitäisi silti suorittaa asiat tehokkaasti ja räjähtävästi.

– Rokin mukaantulo on tuonut erittäin korkean vaatimustason. Se joskus ärsyttääkin, että vaikka tekee asiat mahdollisimman hyvin, niin aina vaaditaan lisää. Se on silti minun ja kaikkien muidenkin treenaajien etu.

– Parempaan pyrkiminen on varmasti se isoin oppi, mitä on tullut kaikille. On se sitten näkynytkin, että laajalla rintamalla porukan taso on noussut, Puumalainen iloitsee.

Draksic on tuonut mukanaan raa'an ja armottoman työnteon. Valmentaja vannoo sen nimeen. Tulos tulee vain hikipisaroiden kautta. Puumalainen allekirjoittaa judon menestysreseptin ja kertoo koko maajoukkueen olevan "messissä".

Martti Puumalainen virittelee osotogari -jalkaheittoa Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

24-vuotias Puumalainen on kehittynyt aimo harppauksin Draksicin alaisuudessa. Suomen kärkijudoka iloitsee, että on pystynyt paiskimaan ammattimaisesti hommia viimeisen vuoden ajan.

– Etenkin tässä viime vuoden aikana, Rokin tulosta lähtien, on tullut tosi hyvin kehitystä. Ennen minua oli ihan liian helppoa heittää. Puolustus on nyt parempaa. Otetaistelussa minä olin ennen heikko, mutta nyt sekin toimii – ihan kuten mattojudo. Uskon, että matosta tulee minulle aikanaan jopa vahvuusalue, kunhan sitä vielä vähän kehitetään.

Marjoja poimimaan

"Marde" alkaa olla jo melkoinen karpaasi, jonka kestävyyskunto on täyttä rautaa isokokoiseksi ottelijaksi. Hän sanoo pystyvänsä urakoimaan tatamilla tarvittaessa vaikka kymmenen minuuttia. Raskaassa sarjassa hyvä kestävyysominaisuus on tärkeä tekijä.

– Pelkällä koolla ei pärjää. Minusta tuntuu, että kun kestävyyteni on parantunut, niin se näkyy siinä, että ne kaikista isoimmat ja painavimmat ukot tuntuvat nyt helpoimmilta vastustajilta. Neljän minuutin jälkeen se on melkein sama kuin marjoja poimisi.

Puumalainen myöntää, että hankalimmat ja haastavimmat vastustajat löytyvät hänen kokoluokan judokoista, jotka ovat urheilullisia ja ottelevat samoilla vahvuuksilla.

Ammattimaisuuden mahdollistaa se, että Puumalainen aloitti tammikuussa liikunta-aliupseerina Santahaminassa. Lisäksi hän muutti Helsingissä asumaan Vallilaan, vain noin kahdeksan minuutin kävelymatkan päähän Urhea-akatemiasta, joka toimii judon tukikohtana. Treeneissä hän käy kymmenen kertaa viikossa.

Maailmanlistan 29:s

Draksic on ollut vuoden verran sinivalkoisten judomaajoukkueen päävalmentajana ja yhteistyö Suomen judotähden kanssa on tuottanut lyhyessä ajassa paljon tulosta.

Puumalainen on kavunnut maailmanlistalla jo sijalle 29 ja vyöllä on jo muun muassa Kroatian Grand Prix -kilpailusta mitalisija eli kolmossija.

– Pronssi tuli ihan sellaisella perustason suorituksella. Se osoitti, että kuulun tuolle tasolle ja että enemmänkin mitaleita pitäisi saada tulevaisuudessa.

Puumalaisen mukaan pääsy GP-tason mitalikorokkeelle oli mainio etappi. Hän ei ole sitä liiemmin juhlistanut, koska kokee, että matkalla kohti lajihuippua, mitalisija alkoi olla jo realismia.

– Mitali ei ollut minulle ainoa signaali, että olen tehnyt oikeita harjoitteita. Melkein enemmän olin tyytyväinen siihen, että sain ensimmäisessä matsissa mattokäännöllä pisteen. Sitä liikettä olin hinkannut vuoden verran harjoituksissa. Kun itse huomaa kehittyvänsä judossa, tulos ikään kuin seuraa perässä, Puumalainen ynnäilee.

Oskari Mäkinen kokeilee tatamilla, lähtisikö Martti Puumalainen "lentoon". Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

34-vuotiaan Draksicin oman uran päättymisestä on vain muutama vuosi, joten hän tietää hyvin, mitä huipulle kapuaminen vaatii käytännössä. Hän voitti urallaan kuusi EM-mitalia, joista yksi oli kultainen.

Puumalainen lähti liikkeelle tasolta kolme

Jos maailman huippu olisi numerolla kerrottuna kymppitasoa, on Puumalainen Draksicin mukaan tällä hetkellä tasolla seitsemän.

– Junioreista aikuisten sarjaan siirtyminen on iso harppaus ja aina vaikea välijakso tässä lajissa. Sanoisin, että tullessani Suomeen "Marde" oli tasolla kolme, Draksic kuvaa Puumalaisen huimaa kehitystä.

Kärsivällisyys on avainsana myös judokalle.

– Askel askeleelta on edettävä uralla. Hän oppii joka päivä jotain uutta, kunhan taustalla on halu oppimiseen. Martin äskettäinen Grand Prix -mitali ei tullut millään isolla loikalla, vaan se tuli ihan perusaskeleella – kiitos kovan työnteon, jota hän on tehnyt määrätietoisesti, näkee valmentaja.

Millaisiin saavutuksiin Puumalainen voi vielä yltää kansainvälisillä judotatameilla?

– Hänellä on mahdollisuus ihan huipulle ja vaikka arvokisojen palkintopallille. Minun tehtäväni ja tavoitteeni on näyttää, millaisilla arkiteoilla sen voi saavuttaa. Olen itse sen polun läpikäynyt, ja se on hyvin muistissa, kun siitä ei ole edes niin kauan. Aikaa se tietysti vielä vaatii, lisää Draksic.

Martti Puumalainen ei kaihda judon äärimmäisen raakaa arkityötä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Puumalainen sanoo, että mitaleita tärkeämpi seikka on jatkuva kehitys.

– Minä haluan nähdä, kuinka hyvä judoka Martti Puumalainen voi olla. Ja tiedän myös, että jos teen ihan kaiken mahdollisimman hyvin, niin voin olla joku kaunis päivä se maailman paras, toteaa Puumalainen rauhallisesti.

Kovempia sparrivastustajia

Yksi tärkeä kehityskohde on päästä ulkomaille hakemaan kunnon sparrausta. Draksic harmittelee, että pandemian takia he eivät ole päässeet harjoittelemaan muun muassa sellaisiin maihin kuten Japani tai Georgia.

– On päästävä harjoittelemaan niiden kaikkein kovimpien vastustajien kanssa, jotka haluavat voittaa kilpailuissa. Kukaan ei synny voittajaksi tai mestariksi, vaan tämä tie on kaikkien kuljettava. Meillä ei ole tarpeeksi isoja miehiä Suomessa Martin harjoitusvastustajiksi, harmittelee Roki.

Suomen edellisestä judon aikuisten arvokisamitalista on vierähtänyt aikaa 28 vuotta. Jorma Korhonen saavutti pronssia alle 73-kiloisissa vuonna 1993. Seuraavaa ei Draksicikaan halua lähteä lupailemaan.

– Tämä on miljoonan dollarin kysymys. Judossa eikä muussakaan urheilussa voi koskaan luvata varmuudella mitään.

Draksic pistää kaiken tietotaitonsa tämän hetken suomalaiseen judosukupolveen.

– Teen intohimolla tätä työtä, jotta joku meidän Suomen judomaajoukkueesta saavuttaisi sen kauan odotetun, aikuisten arvokilpailumitalin. Vertailuna voisin muistuttaa, että meillä Sloveniassa ensimmäisen ja toisen EM-arvokisamitalin aikajana oli 33 vuotta, Draksic toteaa.

Rok Draksic on armoton tatamilla, mutta sen ulkopuolella leppoisa ja mukava mies. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Rok on varmaan maailman suomalaisin slovenialainen mies. Hän istuu joukkoon kovana kahvinjuojana. Lisäksi hän on rehti ja suorapuheinen, tekee aina sen mitä on luvannut. Roki sopii suomalaiseen valmennusympäristöön tosi hyvin ja sen takia meillä onkin koko joukkueena synkannut hyvin hänen kanssaan heti alusta lähtien.

Fifty-sixty

Puumalaisen mielestä Rok tietää, että Suomessa sanonta ei ole fifty-fifty vaan fifty-sixty.

– Tykkään suomalaisesta sisusta, kulttuurista sekä säännöistä. Viihdyn kun ympärillä on selvät ja helpot suuntaviivat. Varmaan siksi olen helposti päässyt kiinni suomalaiseen systeemiin.

Suomen kieli on ollut ainoa hankala käytännön rasti Draksicille.

– Haluaisin oppia puhumaan (vaikeaa) suomea paljon paremmin. Kaikki muu täällä on hyvää. Pidän maasta ja ihmisistä, joiden kanssa saan paiskia hommia.

Puumalaisen päätavoite on asetettu Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin. Tulevaan olympiakaupunkiin hän pääsee tutustumaan jo pariinkin otteeseen vielä tämän vuoden puolella. Grand Slam -turnaus (su 17.10) on seuraava iso kilpailu vielä tälle vuodelle ja parin viikon päästä tästä Pariisi on lisäksi sotilaiden MM-kisojen näyttämönä.

– Pariisi on tosi hieno kaupunki judokoille. Pariisin Grand Slam on ikonisin judokilpailu koko sarjassa. Siellä on 15 000 ranskalaista katsomassa ja kannustaa omiaan kuin hullut. On varmasti hieno kokemus pelkästään päästä ottelemaan sinne, mutta kyllä minä sen kultaisen mitalin sieltä haluaisin kotiin tuoda, Puumalainen virnistää.

Lue myös: